Konkaritanssittaja Pasi Kivimäki: ”Koulujen tanssitunnit elävöittäisivät lavakulttuuria”

Yhtyeen ensimmäinen pitkäsoitto, Kylmää ilmaa, ilmestyi vuonna 2018. Se sai kiittävän vastaanoton niin radiokanavilla kuin tanssimusiikin ystävien keskuudessa. Kivimäen mukaan menestyksekäs cd ansaitsi jatkoa.

Toukokuussa julkaistu cd jatkaa musiikillisesti samalla linjalla kuin edellinen kiekko. Kivimäki ihastelee etenkin pitkäsoiton nimikappaletta Palaan luoksesi takaisin. Reijo Päkkilän sanoittama ja Jussi Rasinkankaan säveltämä biisi on tulkitsijansa mielestä väkevä rakkauslaulu. Rakkausteema on aina ajankohtainen ja merkityksellinen.

– Anna-Mari Kaskisen sanoittama ja Lasse Heikkilän säveltämä Minä sinua rakastan taipuu luontevasti myös tanssittavaksi musiikiksi, rumbaksi. Herkistävä hengellinen laulu löytää nyt uudenlaisen kohderyhmän.

Pitkäsoitto sisältää Matti Laasosen, Maritta Niskasen, Jarkko Honkasen, Jorma Toiviaisen, Reijo Päkkilän, Sana Mustosen sekä Timo Toivosen lyriikkaa. Kivimäki arvostaa laadukkaita tekstejä, koska niissä on aina väkevä sanoma.

Kivimäki luottaa edelleen cd:n voimaan, vaikka äänitteiden tekeminen on käynyt aikaisempaa harvinaisemmaksi ja vaikeammaksi. Puhumattakaan jakeluverkoston supistumisesta.

– Meidän fanimme ja ohjelmistostamme pitävät tanssinlyömät haluavat edelleen ostaa perinteisiä tallenteita. Moni pariskunta kertoo, kuinka se pirtissään rullaa matot kääröille ja pitää kotitanssit musiikkimme tahdissa.

Sananikkarit lähettävät koko ajan kiitettävästi tekstejään Kivimäelle. Jos riimittely tuntuu hänestä omalta, monitoimimuusikko Toivonen ryhtyy sävellystyöhön. Olennaista on, että tekstissä on vahva tunnelma. Kivimäen mielestä yhtyeen raikkaus ja rikkaus piilee nimen omaan vahvassa omassa musiikkipakissa.

Rakkaus, kaiho ja kaipaus ovat perinteisesti läsnä tanssimusiikissa. Kivimäen mukaan Jorma Toiviainen ja Jukka Koivisto paketoivat koskettavasti rakkausteeman Syttyi rakkaus -kappaleessa. Sitä tulkitessaan laulaja tunnistaa, miten tanssinpyörteissä olevat parit ottavat kopin sanojen ja sävelten virittämästä tunteiden aallokosta.

– Luonnollisesti meillä on ohjelmistossamme myös tanssimusiikin ikivihreitä ja klassikoita.  

– Runsaat 22 vuotta on ollut hyvin antoisaa aikaa. Olemme kohdanneet erilaisilla tanssipaikoilla paljon ihmisiä, joita yhdistää intohimo tanssimiseen. Yksityistilaisuuksissa, yrityspippaloissa ja perhejuhlissa tapaamme kerta toisensa jälkeen onnellisia ihmisiä. Olemme tavanneet valtavan laajan ihmisjoukon.

Kivimäki korostaa, että myös bändin jäsenet antavat hyvin paljon toinen toisilleen. Bändiläisten ikänestori on Timo Toivonen, joka vastaa koskettimista. Rumpujen takana on Janne Törni. Haitarin ja kitaran kanssa taituroi Jussi Hjelt. Juuso Liinamaa soittaa bassoa.

– Meidän porukassamme on kautta aikojen vallinnut avoin, iloinen ja hyvä yhteishenki. Se on kuin polttoainetta, jonka voimin jaksamme joukkueena taittaa satojen kilometrien keikkareissuja ja roudata soittimet, tekniikan ja äänestoistolaitteet esiintymispaikalle ja sieltä pois.

– Laulaminen on ollut tavalla tai toisella mukana elämässäni lapsuudesta lähtien.

Kivimäki pitää nykymuotoisen uransa lähtölaukauksena 2000-luvun alkupuolta. Hän sai silloin sen kuuluisan yhden puhelinsoiton, jonka jälkeen kaikki oli toisin. Nokia-jätissä työskennelleillä soittajalahjakkuuksilla oli pumppu, jolle he etsivät laulajaa.

– Kävin antamassa näytteet taidoistani, ja minut toivotettiin tervetulleeksi joukkoon. Ensimmäinen keikka oli Pirkkalassa Suupantorilla vuoden 2003 elokuussa. Siellä esitimme Topi Sorsakosken tunnetuksi tekemää genreä. Ei aikaakaan, kun ohjelmistomme laajeni ja saimme koko ajan enemmän ja enemmän esiintymiskutsuja.

Savotta-bändi näki päivänvalonsa vuonna 2003.

Todellisina elämänkouluina Kivimäki pitää osallistumisiaan Seinäjoen Tangomarkkinoiden tangokuningaskilpailuihin. Hän eteni vuosina 2005 ja 2006 semifinaaleihin saakka. Vuonna 2017 mies saavutti yleisön suosikin tittelin ja vuonna 2019 hän taisteli toden teolla kruunusta tullen lopulta kakkoseksi.

– Tangofinaalien kaltaiset kokemukset ovat isoja juttuja. Satsasin kilpailuihin hyvin paljon.  

Kivimäki iloitsee hyvän kellon kuulumisesta kauas, sillä kokoonpanolla on vuosittain vähintäänkin sata keikkaa.

 – Käytännössä katsottuna reviiriämme on koko Suomi.

Kivimäki kiittelee, että maassamme on ilahduttavan paljon laadukkaita perinteisiä tanssilavoja ja muita tanssipaikkoja, kuten työväentaloja ja erilaisten seurojen ja yhdistysten pytinkejä.

– Perinteiset lavat on rakennettu luonnonkauniille paikoille, tavallisesti järvien rannoille.

– Pidän erityisen paljon tanssipaikkojen pyörittämisestä. Näissä ympyröissä voin olla tiiviissä vuorovaikutuksessa tanssivan yleisön kanssa. Kuulen heidän palautteensa, toiveensa ja kehittämisideansa.

– Osallistun tanssipaikoilla kaikkeen työhön, missä tarvitaan tekeviä käsipareja. Lipunmyyjänä ollessani kuulen paljon kannustavia ja kiittäviä kommentteja.

Kivimäki odottaa niin artistina kuin tanssipaikkaisäntänä hyvää ja tuloksellista kesäkautta. Kalenteri on täyttynyt jo hyvissä ajoin.

– Toivon, että tanssikärpänen puraisi mahdollisimman monta kansalaista, jotta tanssipaikat täyttyisivät osaavista tanssijoista.

Kivimäki kertoo, että todelliset kesätanssifanit saapuvat paikalle asuntoautoilla pitkienkin taipaleiden takaa.

– Tanssikulttuuri elää ja voi hyvin ainoastaan, kun tanssit vetävät osallistujia ja ihmiset saapuvat paikalle kerta toisensa jälkeen.

– Myönteistä on, että tanssit alkavat nykyään säällisen aikaan kello 19 ja päättyvät kello 23. Tällainen aikataulu on artistiystävällinen, koska esiintyjillä on aina meno- ja paluumatkat sekä kaluston kasaaminen ja purkaminen.

Kivimäki on vakuuttunut, että uudet ikäryhmät ovat aidosti kiinnostuneita ruumiinkulttuurin harrastamisesta. Hänen mielestään tanssiminen jos mikä edistää ihmisen henkistä ja kehollista hyvinvointia.

– Kun liikuntatuntien sisällöistä vastaavat opettajat mahduttaisivat vaikkapa vain muutamia tunteja per lukukausi, asia tulisi tutuksi ja kipinä voisi laajeta paloksi. Tanssitaidon avulla nuoret kohtaisivat luontevissa paikoissa ikäisiään ja mahdollisia kumppanikandidaatteja.

Kivimäki ja hänen bändiläisensä seurasivat hiljan eräällä tanssipaikalla Kouvolassa, miten nuorukaiset keskenään harjoittelivat vaihtoaskeleita. Kun ne alkoivat luistaa, nuoret rohkaistuivat parketille.

– Niin vaihtoaskeleet kuin perinteisen valssin askeleet jäävät muistiin helposti. Tanssimisessa on aina muistettava, että harjoitus tekee mestarin.

– Repertuaarimme on hyvin laaja. Tanssijat esittävät kiitettävästi toiveita, mikä vahvistaa musisoijien ja tanssijoiden vuorovaikutusta. Toteutamme pyyntöjä mahdollisuuksiemme mukaan.

– Kun olemme kiertäneet varsin tarkkaan Suomen eri kolkissa, olemme oppineet tietämään, mitä ihmiset missäkin haluavat tanssia. Paikkojen kesken on paljonkin eroja. Tietyillä lavoilla on pääasiassa kokeneita tanssijoita, jotka tykkäävät valssista ja tangosta. Sitten on kohteita, joissa taas nopeat tanssilajit ovat in. Silloin suosimme lattareita ja buggia sekä vikingarna-tyyppistä disco-poljentoa.       

Kivimäki sanoo, että esiintyjillä on oltava pelisilmää.

 – Meidän linjamme on monipuolisuus. Mutta luonnollisestikaan meidänkään yhtyeemme ei ole Jukebox.

– Ruumiillisesta kunnosta on huolehdittava hyvin, jotta homma sujuu. Pieni lenkkipyrähdys on aina paikallaan ennen esiintymistä.

– Ääni on työkalu. Jos laulaminen ei ole säännöllistä, ääni ruostuu. Analysoin omaa ääntäni. Pidän laulutekniikkani kasassa. Äänen muodostaminen on paljon laajempi kokonaisuus kuin äänen päästäminen kurkusta. Elämänkokemus tuo tulkintaan syvyyttä.

Ohjelmistoa on hyvä käydä läpi.

– Syynään kappaleita, fiilistelen niiden tunneskaalaa.

Kivimäessä kytkeytyy tietty moodi päälle, kun parrasvalot syttyvät ja keikka alkaa.

– Hyvä ilmapiiri ja henki vahvistuvat, kun laulaja ja soittajat kappale kappaleelta pääsevät syviin tunnelmiin.

– Laulajan on nöyrää muistaa koko ajan, ettei tässä hommassa tulla täysin valmiiksi milloinkaan.

Kivimäki muistaa edelleen tarkasti ensimmäisen julkisen esiintymisensä. Pasi oli seitsemänvuotias, kun hän vetäisi pontevasti Juokse sinä humma -laulun koulun kevätjuhlassa Lamminpäässä.