Aluevaltuustoa johtava Jari Andersson: ”Pirhan on syvennettävä yhteistyötä kuntien ja työllisyysalueiden kanssa”

Andersson toimi historiallisella ensimmäisellä kaudella aluevaltuutettuna ja aluehallituksen jäsenenä. Hänen kerryttämänsä kokemus näköalapaikoilta mahdollistaa ripeän aluevaltuuston puheenjohtajuuden haltuunoton.

– Asukasmäärältään maamme suurimman hyvinvointialueen toiminnan aloittaminen ajoittui toimintaympäristöllisesti hyvin vaikeaan aikaan. Pirhaa on syytä tarkastella toimintaympäristön realiteetteja vasten. Tosiasiat puhuvat puolestaan. Kaikki virkamiehet, poliittiset päättäjät sekä työntekijät ovat työskennelleet vastuullisesti ja määrätietoisesti. Nyt peruskivi on vakaalla pohjalla.

Andersson muistuttaa Pirhan suureista: 546 075 asukasta, liki 3 miljardin euron budjetti ja noin 20 000 työntekijää.

– Pirhan ensimmäiset vuodet näyttivät, että rakenteiden uusimisesta on pidettävä tiukasti kiinni. Nyt on aika parannella ja kehittää koko toimintaa, kaikkea tekemistä.

Pirkanmaalaisten ja Pirkanmaan kannalta Andersson pitää merkittävänä sitä, että kaikki Pirhaa koskevat päätökset on tehty aidosti paikallisesti.

– Nyt alkavalla aluevaltuustokaudella on satsattava Pirhan yhteistyökumppaneihin. Tämä merkitsee tiivistä ja rakentavaa yhteistyötä etenkin maakunnan 23 kunnan, kahden työllisyysalueen sekä naapurihyvinvointialueiden kanssa.   

Anderssonin mielestä Pirhan ja kuntien yhdyspinta on avattava perusteellisesti, jottei osapuolilla ole epätietoisuutta eikä erimielisyyttä tehtävistä, kenelle ne kuuluvat. Hän tähdentää myös rakentavan yhteistyön välttämättömyyttä.

Kunnat ovat vastanneet tämän vuoden alusta lähtien työvoimapalveluista. Pirkanmaalaiset kunnat ovat rakentaneet Tampere-vetoisen Tampereen seudun työllisyysalueen ja Sastamala-vetoisen Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueen.

Tampereen seudun työllisyysalueella on noin 480 000 asukasta ja Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueella runsaat 50 868 asukasta.

Andersson tietää, että molemmilla työllisyysalueilla odotetaan Pirha-yhteistyön täysimääräistä käynnistymistä.

Jari Andersson muistuttaa, että Pirhassa mitataan tekemistä aidoilla mittauksilla, selvityksillä sekä tutkimuksilla.

– Niiden selkeä viesti on, että palvelut ovat parantuneet.

Andersson peilaa julkista hälyä arkitodellisuuteen.

– Sote- ja pelastustoimen uudistuksemme on koko maailmassa ainutkertainen. Se ei luonnollisestikaan toteudu hetkessä eikä kahdessa. Monessa paikassa vähätellään esimerkiksi runsaan vuoden ajan käytössä ollutta Pirhan kehittämää Digiklinikkaa, mutta käytäntö on jo osoittanut palvelun toimivuuden. Pirhassa ymmärretään, etteivät kaikki voi milloinkaan olla Digiklinikan asiakkaita ja käyttäjiä, mutta palvelun käyttäjämäärä kasvaa koko ajan.

Andersson uskoo myös liikkuviin palveluihin. Niiden merkitys korostuu jo lähivuosien aikana.

Maamme kaikki 21 hyvinvointialuetta kipuilevat taloutensa kanssa. Andersson huomauttaa, että Pirhassa talous kehittyy haluttuun suuntaan, ja se tulee vakiintumaan.

– Päivänselvää on, että Pirhan talous on tiukalla tulevaisuudessakin. Olennaista on, että talous on omissa käsissämme ja terveellä pohjalla. Hyvinvointialueen tulevaisuuden vinkkelistä merkityksellistä on, että pystymme satsaamaan kehittämistyöhön. Siitä erityisesti Tampereen yliopistollinen sairaala (Tays) on kansainvälisestikin tunnettu.

Andersson varoittaakin aluevaltuustoryhmiä vääränlaisesta politiikan tekemisestä.

– Sellaiseen meillä ei ole varaa. Päätöksentekijöiden on pidettävä järki päässä. Me kaikki vastaamme kansalaisten palveluista.

– Pirkanmaalla on perinteisesti tiiviit suhteet Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen kanssa. Yhteistyö on tuloksellista Sisä-Suomen yhteistyöalueella, johon Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan sekä Kanta-Hämeen hyvinvointialueet kuuluvat.

Andersson huomauttaa, että Pirkanmaa on niin väestömäärältään kuin ikärakenteeltaan ihanteellinen hyvinvointialue.

– Kolme hyvinvointialuetta tekee yhdessä mittavia investointeja. Tämä mahdollistaa esimerkiksi erittäin kalliiden laitteiden ja koneiden hankinnan. Olemme miljoonapiiri.

Andersson näkee, että maassamme on tulevaisuudessa merkittävästi vähemmän hyvinvointialueita kuin niitä on tällä hetkellä.

– Jos sote- ja pelastustoimen uudistus ei olisi toteutunut, olisivat sairaanhoitopiirit tehneet erikoissairaanhoidon reformin. Siinä olisivat olleet mukana samat kolme sairaanhoitopiiriä.

– Ensimmäisten vuosien aikana hyvinvointialueilla on aistittu, etteivät valtionohjauksesta vastaavat ministeriöt ole keskenään linjassa, vaan niiltä tulee erisisältöisiä ohjeita kentälle. Odotan sydämestäni, että kansallinen ohjaus kirkastuu ja on yhdenmukainen.

Andersson pitää myönteisenä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ottamassa vastuuta hyvinvointialueiden ohjauksessa.

 – Hyvinvointialueiden ja valtiovarainministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön välisen vuoropuhelun on oltava tiivistä.

Anderssonin mukaan uusi aluevaltuusto ja Pirhan virkamiehistö ovat paljon vartijoina, kun hyvinvointialue työstää uutta strategiaa. Sen on linjattava paitsi lähitulevaisuutta myös näkymää 7–8 vuoden päähän. Strategian on oltava armelias mutta myös rehellinen ja realistinen.

– En heiluttaisi tarpeettomasti Pirha-laivaa, jotta hyvinvointialue pystyy vakaannuttamaan arkensa ja toimintansa. Esimerkiksi Pirhan palvelurakenne elää ajassa; siihen vaikuttaa esimerkiksi koko ajan uudistuva lainsäädäntö.

Myös Pirkanmaalla moni kunta kohtaa tulevaisuuden, jossa ne ratkovat omistuksessaan olevien sote-kiinteistöjen tulevaisuutta, mikäli ne vapautuvat Pirhan käytöstä.

– Osa pirkanmaalaisista kunnista, kuten Tampere, myi jo hyvissä ajoin sote-kiinteistönsä kovalla rahalla eteenpäin. Näillä kunnilla ongelmia ei ole. Kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa, niiden omistuksessa olevat tilat vuokrattiin kolmen vuoden ajaksi. Nyt tämä aika on päättymässä, ja edessä on monta visaista tilannetta.