Runsaan 100 hehtaarin yritystontti on mahdollinen, vaihemaakuntakaavatyö etsii uusia paikkoja

Teollisuuden uudet sijaintipaikat -vaihemaakuntakaavan tekemistä johtava Pirkanmaan liiton suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen kertoo työn lähteneen hyvin liikkeelle. Hän odottaa parhaillaan asiasta lausuntoja kunnilta sekä viranomaisilta, kuten ELY-keskukselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta, Museovirastolta, Pirkanmaan hyvinvointialueelta, Puolustusvoimilta sekä asiayhteyteen liittyviltä ministeriöiltä.

Työn alla oleva vaihemaakuntakaava päivittää voimassa olevaa Pirkanmaan maakuntakaava 2040:tä. Sen tavoitteina on tukea tuotannollisen teollisuuden sijoittumisedellytyksiä Pirkanmaalle ja mahdollistaa puhtaan teollisuuden investoinnit. Lisäksi tässä yhteydessä tarkastellaan teolliseen toimintaan liittyviä infrastruktuurin kehittämistarpeita.

Pirkanmaan liitto tekee tänä vuonna myös uutta maakuntaohjelmaa vuosille 2026-2029. Rissasen mukaan maakuntaohjelman sisältö ja työn alla oleva vaihemaakuntakaava liittyvät toisiinsa, joten niitä molempia viedään eteenpäin käsi kädessä.  

Teollisuuden uudet sijaintipaikat -vaihemaakuntakaavan kaavaluonnoksen on määrä olla valmiina vielä ensi vuoden aikana. Seuraavana vuonna kaavaehdotus asetetaan nähtäville, ja vuonna 2027 maakuntavaltuusto saa vaihemaakuntakaavan hyväksyttäväksi.

Rissanen korostaa, että keväisten kuntavaalien jälkeen kootut maakuntahallitus ja -valtuusto saavat päätettäväksi koko maakuntakaavan päivittämisen ja uudistamisen. Hän arvioi, että tähän urakkaan päästään vuoden 2027 tienoilla.

– Nykyinen maakuntakaava tuli voimaan vuoden 2017 kesäkuussa, ja se sai lainvoimansa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuoden 2019 huhtikuussa. Nykymaailmassa olosuhteet, tarpeet ja vaatimukset muuttuvat hyvin nopeasti. Lisäksi lainsäädäntö uudistuu merkittävästi; nyt puhumme alueidenkäyttölaista, Rissanen kertoo.

Rissanen muistuttaa, että maakuntakaavan tavoitteina on Pirkanmaan kilpailukyvyn vahvistaminen, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävä yhdyskuntarakenne sekä luonnonvarojen kestävä käyttö ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuus.

Rissanen sanoo heti kättelyssä, ettei optimaalisia alueita ole tukuittain vajaan 547 000 asukkaan Pirkanmaalla. Hänen varovaisen arvionsa mukaan ihanteellisia paikkoja löytyy kourallinen.

 – Katseet kohdistuvat liikenteellisistä ja logistisista syistä valtateiden eli valtatie 3:n, 9:n ja 12:n varsille sekä valmiiden sähköasemien ja sähköverkkojen läheisyyteen. Tyypillisesti uudistuva teollisuus on energiaintensiivistä, Rissanen tarkentaa.

Rissanen korostaa, ettei uusien tilaa tarvitsevien yritysalueiden tarkoituksena ole lisätä ympäristöhäiriöitä.

– Meille on piirryttävä yhteinen näkemys siitä, minkälaisena teollisuuden tulevaisuus nähdään nimenomaan Pirkanmaalla. Vaihemaakuntakaavatyö ei ole missään tapauksessa vain tekninen suoritus. Sen on sanoitettava aito näkemys. Parhaan mahdollisen lopputuloksen saamiseksi teemme koko ajan tiivistä yhteistyötä kuntien ja eri viranomaisten kanssa, Rissanen sanoo.   

Rissasen mukaan kunnat ovat alueidensa parhaita asiantuntijoita, joten niissä pystytään tunnistamaan potentiaaliset vaihtoehdot.

– Maakunnallinen merkitys syntyy esimerkiksi siitä, että tarkoitukseen sopiva yritysalue sijaitsee useamman kunnan puolella, tai kun sijoittuva yritys kerää työntekijänsä eri kunnista, Rissanen tarkentaa.

Rissanen sanoo, että viime vuosikymmeninä teollisuus- ja yritystontteja kaavoitettiin hyvin paljon erilaisille konepajoille ja varastotilaa ja piha-alueita tarvitseville pienille ja keskisuurille yrityksille.

– Tarve on totaalisesti muuttunut. Nyt ja tulevaisuudessa kysyntä kohdistuu merkittävästi aikaisempaa isompiin alueisiin, Rissanen kuvailee.

– Teollisuus- tai yritysalueen idea on ikään kuin uudistunut. Tilaa tarvitsevat yritykset varaavat jo tontilleen tarvittavat suojavyöhykkeet; tämä on nimenomaan yksi peruste tilan tarpeelle. Näin yritys varmistaa, että mahdolliset riskit ovat oman tontin sisällä. Sanotaankin, että pahin riski päättyy tontin rajaan, Rissanen kertoo.     

Ruut-Maaria Rissanen herättelee, että nimenomaan kunnilla on nyt otollinen aika ja paikka tarkastella uusin ajatuksin ja silmin jo olemassa olevia teollisuus- ja yritysalueita.

– Voi hyvinkin olla, että jotkin nykyiset alueet sopivat uudenlaisiin tarpeisiin, jolloin vaikkapa varastohallien uutta sijoittumismahdollisuutta on perusteltua miettiä, Rissanen kannustaa.

– Tämä on tärkeää toki myös Akaan näkökulmasta. Lausumme kaavasta virallisesti luonnosvaiheessa, Peltola kertoo.

Ylöjärven kaupungin kaavoituspäällikkö Esko Hyytinen sanoo, että kaupungin kaavoitus ja maankäyttöpalvelut valmistelee parhaillaan lausuntoa vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Lausuntoa käsitellään kaupunginhallituksessa 25. elokuuta.

– Lausuttavana on osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa muun muassa käsitellään osallistumista, arviointeja, kaavoituksen aikataulua sekä alustavia tavoitteita. Tässä vaiheessa ei vielä ole varsinaisia suunnitelmia, joihin ottaa kantaa. Asia on sinänsä ajankohtainen, sillä teollisuutta ja yritysalueteemaa on sivuttu kaupunkiseudun työryhmissä. Lähtökohtaisesti tietysti suhtaudutaan myönteisesti kaupunkiseudun kehittämiseen sekä kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen, Hyytinen kertoo.

Kangasalan elinympäristölautakunta on jo antanut vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta palautetta. Sen mukaan vaihemaakuntakaavan tavoitteet tukevat Kangasalan kaupunkistrategian tavoitteita elinvoiman edellytysten osalta. Kaupunki esittää Business Kangasala Oy:tä tunnistettavaksi maakuntakaavan osalliseksi paikallisen elinkeinotoiminnan asiantuntijana ja kehittäjänä.

Lisäksi Kangasalla jo toimivien tuotannollisen teollisuuden yritysten verkostojen, eri energiamuotojen verkostojen ja erinomaisten logististen yhteyksien vuoksi Kangasala nostaa esiin useampia maakuntakaavassa tutkittavaksi esitettäviä alueita, kuten Saarenmaa, Tarastenjärvi, Ruutana, Suinula, valtatie 9:n varsi Oriveden rajalla, Kallion teollisuusalueen laajennus ja elintarviketeollisuuteen keskittyvä Sahalahti.