Pyydyskalastuksen romahdus näkyy kotien ruokapöydissä – ”Voisi kuvitella, että mökkiläiset kalastaisivat, mutta he pysyvät mökeillään”

– Kalastus täällä keskittyy pitkälti kuhaan, jolla on ollut aina hyvän ruokakalan status. Se on vähän yliarvostettukin haukeen verrattuna. Samoin ahventa kalastetaan paljon, ja Pirkanmaan järvissä onkin hyvin isoa ahventa.

– Esimerkiksi muikkua kalastetaan todella vähän, vaikka senkin kannat ovat hyvät Kangasalan vesistöissä sekä Näsijärvessä, ja Kyrösjärvessäkin se on elpymään päin. Muikkua syödään ihan murto-osa siitä, mitä syötiin vielä vuosituhannen alussa, Kolari harmittelee.

Niukkoina aikoina kala on ollut suomalaisille suorastaan elintärkeä ravinnonlähde. Onkohan sen hyödyntämisen taito unohtunut meiltä vaurauden lisäännyttyä?

– Varman osittain niinkin. Kala on ollut suomalaisille hyvin tärkeä kivikaudesta asti, mutta nyt tuotetaan hyvin monenlaista ruokaa, ja kotitarvekalastus on selvästi vähentynyt 30 viime vuoden aikana, Kolari myöntää.

– Kotimaisen kalan tuotevalikoimaa pitäisi entisestään monipuolistaa ja saatavuutta parantaa. Kaikki lähtee kuitenkin kotitalouksista, joissa lähikalan käyttö pitäisi saada nousuun. Hinta on tietysti yksi tekijä: kun se on maltillinen, ostopäätös helpottuu.

– Ennen maaseudulla kaikilla oli vene, jolla lähdettiin aamulla kalaan. Luontaisen kotitarvepyynnin ketju on katkennut, kun lapsetkaan eivät pääse kalaan samalla.

– Voisi kuvitella, että mökkiläiset kalastaisivat, mutta he pysyvät mökeillään, ja heillä on järvessä pyydyksiä murto-osa siitä mitä ennen. Verkot ja katiskat ovat vähentyneet, eikä rysiä tai pitkiä siimoja pidä enää juuri kukaan, Kolari ihmettelee.

Kalastavien suomalaisten lukumäärä ei ole laskenut yhtä jyrkästi, mutta heidän vuotuisten kalastuskertojensa määrälle niin on käynyt. On huima ero siinä, käydäänkö kalassa 100 vai 20 päivänä vuodessa tai siinä, viivytäänkö järvellä kymmenen tuntia vai tunti.

– Ihmiset ovat mukavuudenhaluisia ja ostavat pitkälti jalostettuja valmistuotteita, jotka eivät välttämättä ole kovin terveellisiäkään.

– Ei kerrostalokeittiössä välttämättä haluta ruveta raaputtamaan pyöreää kalaa. On paljon nopeampaa aukaista paketti ja laittaa kala pannulle, vaikka kalan käsittely kuuluu mielestäni perustaitoihin, jotka pitäisi opettaa koulussa.

Tuntevatkohan nykysuomalaiset enää edes yleisimpiä kalalajeja?

– Veikkaan, että maaseudulla tunnetaan hyvin, mutta kaupungeissa se vaihtelee aika paljon. Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumassa Tampereella osa koululaisista on tunnistanut lähes kaikki kalat, Kolari kertoo.

Kautta aikojen isovanhemmat ovat ottaneet lapsia mukaansa kalaan, ja Kolari toivoo perinteen jatkuvan. Jollei se onnistu, kannattaa surffailla internetissä, josta tietoa niin kalastamisesta kuin kalaruokien tekemisestä löytyy valtavasti.

– Jokaiselta isolta järveltä heitä löytyy yksi tai useampia. He vievät kalaa ravintoloihin, tukkuihin, kauppoihin ja osa suoraan kuluttajille.

– Kalastajalle on tärkeää saada tuote mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Suoraan kuluttajille myyntiin on kehitelty uusia systeemejä sovellusten ja some-kanavien kautta. Päätoiminen kalastaja ei voi tuhlata liikaa aikaa ovelta ovelle juoksemiseen.

Pirkanmaan kalatalouskeskus on tänä vuonna aloittanut 85-prosenttisesti Euroopan meri- kalatalous- ja vesiviljelyrahaston rahoittaman Kalaketju-hankkeen, jonka tarkoituksena on edistää lähikalan kulkua kalastajalta kuluttajalle.

– Siinä käydään läpi koko ketju: kalastajat, jalostajat, kauppa ja kuluttajat tarkoituksena auttaa heitä verkostoitumaan entistä paremmin ja selvittää myös pullonkauloja, joiden vuoksi kalaa ei välttämättä osteta, Kolari kertoo.

– Kalastajan saama hinta on aika matala, mutta välikädet ottavat omansa, ja hinta saattaa moninkertaistua ennen kuin kala on kaupan tiskillä. Edullinen kala voisi olla kaupoille sisäänvetotuote, kuten halpa Norjan lohi onkin ollut.

Kalatalouden peruskoulutusta antavista oppilaitoksista pirkanmaalaisia lähinnä ovat Lahden seudun ammattioppilaitos Asikkalassa ja vastaava koulu Paraisilla. Koulutukseen olennaisena osana kuuluu kalan jalostaminen ruokakäyttöön.

– Kalajalosteita löytyy kaupoista laidasta laitaan, mutta isoin potentiaali löytyy särkikaloista, joita suomalaiset ovat oppineet syömään ja arvostamaan. Esimerkiksi suutaria ja sulkavaa voitaisiin hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän, Kolari arvioi.