Rapuja syödään tutuin höystein läheisten seurassa

Hän ostaa täplärapuja Pirkanmaalla ja Hämeessä toimivilta ravustajilta ja myy niitä eteenpäin asiakkaille. Rapuja häneltä saa elävinä tai valmiiksi keitettyinä. Kun Raukola keittää ravut, hän keittää ne perinteisesti tillin, suolan ja sokerin kanssa. Osa asiakkaista tilaa ravut elävinä, jotta saa keittää ne itse suvun, vaikkapa oman isoäidin, reseptin mukaisesti.

Rapujuhlissa sopiva määrä rapuja henkeä kohden on Raukolan arvion mukaan viidestä kymmeneen. Viisi rapua on sopiva määrä alkuruoaksi, kymmenen pääruoaksi. Joskus asiakkaat lähettävät Raukolalle kuvia rapujuhlistaan. Silloin hän saa nähdä, mitä juhlien muut tarjottavat ovat.

‒ Ne ovat usein perinteisiä, eli rapujen kanssa tarjoillaan paahtoleipää ja tillisilppua.

Ilkka Raukola on työskennellyt rapujen parissa 25 vuotta. Hän on nähnyt, että rapujen kysyntä vaihtelee samalla tavalla joka vuosi. Rapukauden alkaessa rapujuhlista kerrotaan paljon mediassa ja silloin ravut ovat kysyttyä syötävää. Elokuun alkupuolella Raukolalla on rapujen parissa rauhallista, mutta elokuun lopussa rapujen kysyntä vilkastuu uudelleen.

‒ Ihmiset viettävät rapujuhlia pimenevissä illoissa mökeillä ja myös kaupungeissa.

Venetsialaisten aikaan rapujen kysyntä on huipussaan. Osa asiakkaista on tullut Ilkka Raukolalle vuosien varrella tutuiksi, esimerkiksi eräs viiden pariskunnan seurue, joka järjestää yhteiset rapujuhlat joka vuosi. Seurueen pariskunnat järjestävät juhlat vuorollaan, mutta saman seurueen juhliin on ostettu ravut Raukolalta ainakin 15 vuoden ajan.

Raukola vie ravut asiakkaan toivomaan paikkaan tai asiakas noutaa tilaamansa ravut tilalta. Moni innostuu jälkimmäisestä vaihtoehdosta, koska pitää sitä mukavana osana juhlien järjestelyjä.

Syyskuussa rapujen kysyntä laskee hiljalleen kuukauden edetessä. Raukola häärää rapujen parissa vielä lokakuussa, mutta rapujuhlia pidetään silloin harvoin ja rapujen myynti on vähäistä.

Nykyään Raukola työskentelee rapujen parissa pääsääntöisesti rapukauden ajan. Talvisaikaan Ruokosen Ravulta saa pakastettuja rapuja, jos joku kyselee niitä. Yrityksessä mukana on vaimo Elli Mattila, joka auttaa aina tarvittaessa esimerkiksi rapujen toimittamisessa asiakkaille.

Ravustajia, joilta Raukola ostaa rapuja, on kaikkiaan 15‒20. He ovat osaavia ravustajia, kuten ammattikalastajia. Raukola saa heiltä viikoittain erikokoisia saaliita, joiltakin kymmeniä tai satoja rapuja, joiltakin jopa parituhatta rapua viikossa.

‒ Kun liikun keräämässä rapuja, niitä voi olla kyydissäni tuhansia.

Ruokosen Rapu sijaitsee Raukolan kotitilalla Orivedellä. Ravut eri kohteista haettuaan hän laittaa osan niistä vesialtaisiin puhdistumaan asiakkaita varten ja osan hän vie suoraan Helsinkiin tukkuliikkeeseen, joka on yksi vakituisista asiakkaista.

‒ Rapukausi ei ikinä mene niin kuin sen on suunnitellut, Raukola huomauttaa.

Tänäkin vuonna asiakkaat olisivat halunneet pitää rapujuhlia heti kauden alussa. Rapusaaliit olivat Pirkanmaalla ja Hämeessä kuitenkin pieniä. Saaliiden koko riippuu ainakin siitä, ovatko ravut aktiivisesti liikkeellä. Kasvaessaan rapu vaihtaa kuoren. Kun vanha kuori on lähtenyt, eikä uusi ole vielä kovettunut, rapu on haavoittuvainen ja pysyy paikoillaan. Rapuja pyydetään merroilla, ja jos suuri määrä rapuja vaihtaa kuorta ja pysyttelee yhtä aikaa paikoillaan, saaliit ovat pieniä.

‒ Elokuussa rapu lähti liikkeelle, ja juhlia pystyi suunnittelemaan huoletta.

Raukola ravustaa välillä myös itse, mutta ravustus on hänelle etupäässä kauniiden kesäiltojen harrastus.

Hän syö rapuja säännöllisesti, lähinnä laaduntarkkailumielessä. Ravut maistuvat pihalla kannonnokassa istuen tai keittiössä tiskipöydän ääressä seisten. Raukola on silti tyytyväinen siitä, että lähipiirissä innostuttiin pitämään rapujuhlia. Omat lapset järjestävät silloin tällöin rapujuhlat kavereilleen.

Tähän saakka asiakkaat ovat kuitenkin olleet tyytyväisimpiä joko perinteisellä tavalla keitettyihin tai eläviin rapuihin. Samalla Raukolaa itseään kiinnostaa eniten tarjota juuri niitä.

‒ Olen alkutuotantohenkinen ihminen. Nyt minulla ei ole menossa eksoottisia projekteja.

Työpäivien parhaita puolia on se, että asiakkaat ovat aina hyvällä tuulella.

‒ He ovat järjestämässä juhlia, ja saan olla mukana toteuttamassa niitä.

Lähiruoka tarkoittaa Ilkka Raukolalle suomalaista ruokaa. Sen vaaliminen on hänen mielestään tärkeää, koska lähiruoan suosimisella on työllistävä vaikutus Suomessa. Myös pieni toimija voi saada elantonsa lähiruoan tuottamisesta, kunhan ruoalle on kysyntää. Raukola on koulutukseltaan agronomi, ja hän käy yritystoiminnan ohella muissakin töissä. Hän on kuitenkin aina saanut palkkansa suomalaisesta ruoantuotannosta.

HANNA HIRVONEN