Varapuheenjohtaja Vigelius: ”Melkoinen haaste, mutta asema suurena puolueena säilytettävä”

Puoluejohtaja Riikka Purra ja varapuheenjohtajat Teemu Keskisarja, Joakim Vigelius ja Simo Grönroos suuntaavat Perussuomalaisia linja- ja ohjelmatasolla. Vigeliuksen mielestä puheenjohtajistolla on hyvin kirkkaana puolueen tarkoitus ja tehtävät sekä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa.

Vigelius kiittää puheenjohtajistoa sen keskustelevuudesta. Hän sanoo, että valtaosa keskusteluista käydään puoluejohdon sisällä poissa julkisuudesta.

– Ulospäin suurelle yleisölle välittyy vain pieni osa pohdinnoista.

Vigelius on luonteeltaan pohdiskelija, joten hän viihtyy myös yksin mietintämoodissa tarkastelemassa asioita.

– Puheenjohtajien tehtävänä on antaa puolueelle näkyvät kasvot. Puheenjohtajisto tulee luonnollisesti kansalle läheisimmiksi. Vastaamme retoriikasta.

Vigelius teroittaa, että hän hoitaa nykyistä postiaan täydellä tarmolla. Lisäksi hän satsaa täysipainoisesti kansanedustajuuteen valiokuntineen ja toimimiseen Tampereen kaupunginvaltuutettuna.

– Toivon, ettei Perussuomalaiset jää ainoaksi puolueeksi Suomelle ja suomalaisille elintärkeiden asioiden ajamisessa. Melkoinen haaste, mutta asema suurena puolueena on säilytettävä.

– Mielestäni meidän puheenjohtajistossamme on eri tavoilla läsnä monipuolisuutta. Edustan osaltani uudempaa perussuomalaista kulttuuria.

Vigelius sanoo, että hänen agendallaan on ollut koko poliittisen aktiivisuuden ajan maahanmuutto ja nimenomaan sen kritisointi ja kyseenalaistaminen sekä vaihtoehtoisten ratkaisujen tarjoaminen.

 – Olen puhunut teemasta omien näkemyksieni ja kokemuksieni perusteella. Olen seurannut maahanmuuton seurauksia kotikaupungissani Tampereella.

– Isosti silmäni avautuivat vuonna 2018, kun aloitin opintoni Tampereen yliopistossa. Juuri yliopistossa olen tunnistanut monia asioita, jotka vieraannuttavat suomalaisuutta suomalaisista ja Suomesta. Näitä tapauksia ovat esimerkiksi keskustelut Afrikan tähden ja jäätelöpuikkojen rasistisuudesta.

Poliittista heräämistä Vigeliuksella vauhditti myös päätään nostanut poliittinen korrektius, identiteettipolitiikka ja niin kutsuttu woke-ideologia.  

– Aliarvioimme omaa suomalaista kulttuuriamme. Meillä on ihmisiä, jotka ottavat kannettavakseen valkoisen miehen taakan kovin absurdeilla tavoilla ja sinisilmäisesti.

Vigeliuksen mielestä suomalaisuuden ja omintakeisen kulttuurimme murentaminen on ollut vauhdissa etenkin kymmenen viime vuoden ajan.

 – Alennamme itseämme ja suorastaan romutamme omia hienoja perinteitämme. Uhkat suomalaisuudelle eivät kuitenkaan aina kumpua maamme ulkopuolelta vaan monesti suomalaisilta itseltään.

Vigelius puhuu kulttuurirelativismista, jossa korostetaan eri kulttuuristen arvojen ja tapojen suhteellisuutta ja tulkinnanvaraisuutta. Hän viitaa esimerkiksi burkasta (kasvot peittävä huntu) käytävään keskusteluun.

– Kyseessä on länsimaisille arvoille vieras traditio.   

Äänimagneetti uskoo, että yhteiskunnallisen vaikutuksen aikaansaamiseksi on uskallettava tavoitella ja puhutella suuria yleisöjä.

Vigelius korostaa, ettei hän kirjoita asioista sosiaaliseen mediaan vain äänten ja suosion toiveessa.

– Esitin aktiivisesti mielipiteitäni ja kävin pitkiä perustelevia keskusteluja jo kauan ennen yksiäkään vaaliehdokkuuksia tai poliittista aktivoitumista. Pohdiskelu, kriittisyys ja kyseenalaistaminen ovat olleet osa minua nuoruudesta lähtien.

– Sanotaan, että somessa on kaikki. Minulle verkkomaailma eri kanavineen on yksi työkalu muiden joukossa.

Kahden viime vuoden aikana Vigeliuksen nimeen on liitetty korkonimenä TikTok-Vigelius.

– Sekin on minulle yksi alusta muiden joukossa, ei sen kummempaa. Jos valtavat joukot suomalaisia jättäisi TikTokin, en minäkään siellä olisi.

Vigelius kokee, etteivät nuoret ole politiikan eikä yhteiskunnan suhteen ollenkaan niin passiivisia kuin monesti vähätellään ja yleistetään. Hän ei myöskään allekirjoita väitettä, että vain vanhat miehet pitävät vallan käsissään.

– Onhan nykyisessä eduskunnassakin monta nuorta kansanedustajaa, joilla on merkityksellisiä ja näkyviä tehtäviä. Itseäni vanhemmat ovat kannustaneet minua aidosti. Olen saanut myös apua.

Vigelius luottaa luonnonvoimaan. Poliittinen kulttuuri uudistuu uusien ikäpolvien myötä.

Vigelius muistuttaa, että monella mittarilla maamme kärkimaakunnaksi tituleerattava Pirkanmaa on jo synnyttämänsä bruttokansantuotteen, sijaintinsa ja liikenneyhteyksiensä puolesta tärkeä muille maakunnille. Hänen mielestään koko Pirkanmaalla on erityisesti Suomea yhdistävä merkitys.

– Kasvavaan ja kehittyvään maakuntaan yrityksienkin on luonnollista investoida. Pirkanmaan väestörakenne on kasvu-uralla.

– Pirkanmaan dynamokaupungin Tampereen merkitys voimistuu koko ajan. Monilla mittareilla tarkasteltuna Tampereella menee hyvin.

Suomi on pinta-alaltaan suuri maa. Vigelius muistuttaa alueiden voimakkaasta eriytymismuutoksesta.

– Maassamme on monta maakuntaa, jotka kärsivät väestön ikääntymisestä, asukasmäärän vähenemisestä sekä talouden alamäestä. Kannatan lakiuudistuksia, joilla maakunnat saisivat aitoa liikkumavapautta talouteen ja valtaa satsata valinnaisesti niihin asioihin, jotka kyseisellä alueella ovat tärkeitä.

Joakim Vigelius sanoo, että asukasmäärän lasku johtaa monen kunnan kestämättömään tilanteeseen.

– En usko nopeisiin enkä radikaaleihin muutoksiin esimerkiksi syntyvyyden suhteen.  

– Elämme Suomessa, jossa väestön kehitystä on vaikea ennakoida. Siinä missä ikääntymiskehitys on helpommin ennakoitavaa, esimerkiksi syntyvyyden ja maahanmuuton lukemat ovat heitelleet valtavasti menneinä vuosina. Se luo kunnille valtavia haasteita määrittää esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja investointien tarvetta.

– Väistämätön tosi asia on, että kuntien määrä jollakin aikajänteelle vähenee. Ovatko kuntareformit omaehtoisia vai ovatko ne valtion määräämiä, jää nähtäväksi.

Vigelius korostaa, että kansalaiset arvostavat ja haluavat lähipalveluja.

Kaupunginvaltuutettuna Vigelius kuten muut Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien valtuutetut Tampereella ovat oppositiossa, koska pormestari Ilmani Nurminen (sd.) jätti kyseiset puolueet valtuutettuineen pois pormestarisopimuksesta.

– Tämä on myrkyttänyt ilmapiiriä Tampereen kaupunkipolitiikassa. Tehty ratkaisu ei edistä tamperelaisten asiaa vaan blokki- ja identiteettipolitiikkaa.