Kouluttaudu lentokoneasennusalalle Mäntän seudun koulutuskeskuksessa

Tervetuloa opiskelemaan lentokoneasentajaksi ja -huoltajaksi Mäntän seudun koulutuskeskukseen

Ota yhteyttä: Eelis Hakola, koulutuspäällikkö 040 621 1383 / etunimi.sukunimi@sasky.fi

Opinto-ohjaajat innostivat Mironin ja Lukan lentokoneasentajakoulutukseen

Mänttäläinen Miron Kalva ja keuruulainen Luka Leiman kiinnostuivat Mäntän seudun koulutuskeskuksen lentokoneasennuksesta yläkoulun yhdeksännellä luokalla, kun heidän opinto-ohjaajansa vinkkasivat mahdollisuudesta. Nuorukaiset sanovat, etteivät he olisi itse keksineet sen enempi opinahjoa kuin sen mielenkiintoista ilmailualan ammattilaisten tarjontaa. Miro onkin toiminut jo tuutorina ja käynyt kertomassa opiskelustaan ysiluokkalaisille. Nyt he ovat 3. vuoden opiskelijoita.

Yläkoulun opinto-ohjaajien aktiivisuudella on ollut ratkaiseva vaikutus Miron Kalvan ja Luka Leimanin päätökseen hakea Mäntän seudun koulutuskeskuksessa järjestettävään lentokoneasennuskoulutukseen.

Nuorukaiset sanovat, ettei heillä kummallakaan ollut aiemmin minkäänlaista tietoa koko koulusta, saati sen mahdollistamista ammatillisista koulutuksista.

– Kävin oponi kannustamana tutustumassa lentokoneasennukseen. Vierailullani sain kipinän, että tämä on minun juttuni. Hain yhteishaussa ja pääsin sisään, Kalva kertoo.

– Minulla oli yhdeksännellä luokalla jonkinmoinen ajatus hankkiutua autoalan koulutukseen. Opinto-ohjaajani kertoi lentokoneasennuksesta ja korosti sen tarjoavan enemmän haasteita kuin perinteiset autoalan opinnot. Tutustuin paikkaan, ja pääsykokeeni meni nappiin, Leiman sanoo.  

Käsillä tekeminen on kiehtonut lapsuudesta saakka niin Kalvaa kuin Leimania. Mironin viihtyy kaikenlaisen rassaamisen, veneiden sekä rakennus- ja remonttiaskareiden parissa. Lukan mielenkiinto kohdistuu kaksipyöräisiin autoihin.

Kalva huomauttaa, ettei moni yläkoulun päättävä oivalla Mäntän seudun koulutuskeskuksen kaltaisia erikoisvaihtoehtoja, jollei esimerkiksi valveutunut opinto-ohjaaja puhu innostavasti vaihtoehdosta.

Leiman ja Kalva puhuvat kokemuksensa syvällä rintaäänellä, kun he kehuvat lentokoneasennuksessa vallitsevaa yhteen hiileen puhaltamista ja ryhmässä oppimista. Nuorukaiset arvostavat myös intensiivistä lähiopetusta, jossa jokainen opiskelija pidetään tiiviisti mukana.

Lentokoneiden kanssa työkseen tekemisissä oleville englannin kielen taito on kaiken aja o. Kalva ja Leiman ovat tyytyväisiä peruskoulun kielten opetukseen. Miron muistaa myös isänsä omistautuneen englannin tankkaukseen, kun hän oli kolmannella luokalla alakoulussa. Lukan mielestä suomi ja englanti limittyvät luontevasti ja käytännöllisesti lentokoneasennuksen arjessa.

Kalva ja Leiman ovat tyytyväisiä siihen, miten teoria ja käytäntö lyövät kättä toisilleen lentokoneasennuksen opetusohjelmassa.

– Saamme kerralla varsin tuhtejakin tietopaketteja, mutta käytännöntyössä pääsemme konkretisoimaan kirjatiedon. Sitä on valtavasti tarjolla nimenomaan englanninkielisenä.

Kalva ja Leiman nauttivat onnistumisen kokemuksista.

Molemmat nuorukaiset odottavat jo malttamattomina harjoittelujaksoja. Vaikka lentokoneasennuksella on käytössään oikeita lentokoneita ja simulaattori sekä huippulaadukkaat työkalut, oikeat työpaikat vetävät jo voimakkaasti puoleensa.

Tutkintojensa jälkeistä aikaakin Kalva ja Leiman ovat miettineet. He käyvät armeijan ja intin jälkeen he toivovat saavansa työpaikat pienestä kaupungista kuten Mänttä-Vilppulasta.

Kaverusten suositus lentokoneasennukselle on päivänselvä ja vahva.

MATTI PULKKINEN

Erkko vaihtaa murskaamotyöntekijästä lentokonehuoltajaksi

Muuramelainen Erkko Poikonen, 29, halusi elämäntilanteeseensa muutosta. Hän oli valmis jättämään taakseen kiviainesalan murskaamotyöntekijänä. Yksi Saskyn lentokoneasennuksen mainos sosiaalisessa mediassa puhutteli Poikosta niin kutsuvasti, että hän soitti Mäntän seudun koulutuskeskukseen. Puhelu riitti vakuuttamaan hänet ilmailualan ammattilaisuudesta.

Erkko Poikonen on tyytyväinen ammatinvaihtaja ja aikuisopiskelija. Hän opiskelee parhaillaan lentokonehuoltajaksi Mäntän seudun koulutuskeskuksen lentokoneasennuksessa.

Kun vanha työelämä ammatteineen sai jäädä Poikosen elämässä historiaan, hän oli avoin uusille työelämän tuulille. Etsivä löytää. Yhtenä kauniina päivänä Poikosen silmiin osui sosiaalisessa mediassa Saskyn mainos, jolla haettiin uusia opiskelijoita ilmailualan ammattilaisten koulutuksiin.

– En ole ollut milloinkaan ilmailufriikki, enkä ole liiemmin katsellut taivaalle pongatakseni lentokoneita. Sen sijaan olen ollut jo pidemmän aikaa kiinnostunut työskentelystä Puolustusvoimien palveluksessa. Ehkä nykyinen paloni juontaa juurensa armeija-aikaani. Suoritin asepalvelukseni vuosikymmen sitten Ilmasotakoulussa Tikkakoskella.

Yksi ainoa puhelu johti päätökseen, joka sinetöi Poikosen tulevaisuuden.

 – Soitin lentokoneasennukseen, jossa puheluuni vastasi koulutuspäällikkö. Keskustelu oli monipuolisuudessaan kannustava. Eelis Hakola pyysi minua laittamaan hakemuksen. Eikä siinä mennyt turhan pitkää aikaan, kun opiskelupaikka varmistui.

Kun Poikonen aloitti opiskelunsa, aluksi hän muistaa jännittäneensä sitä, onkohan tämä varmasti minun juttuni. Eikä aikaakaan, kun Poikonen oli täysin vakuuttunut, että lentokonehuoltajan opinnot avaavat hänelle toivomansa työmaailman.

– Olen erittäin tyytyväinen opetuksen tasoon. Jos ihminen haluaa oppia, täällä voi kartuttaa osaamistaan. Opetus etenee rytinällä eteenpäin. Mielenkiintoista uutta asiaa tulee koko ajan. Kirjoitan paljon muistiinpanoja, ja olen ahkera kyselijä. Myös matematiikka maistuu nyt.  

Tulevaisuus näyttäytyy Poikoselle valoisana ja kirkkaana.

– Luotan siihen, että pääsen kiinni työelämän syrjään. Odotan opintojeni etenemistä siihen vaiheeseen, että olen valmis työharjoitteluun, joka kestää noin kolme kuukautta. Silmissäni siintävät toivepaikkoina Ilmavoimat ja sen merkeissä Tikkakoski, Tampere tai Kuopio. 

Poikonen arvostaa suuresti sitä, että ilmailualan ammattilaisille on tarjolla monipuolisesti urapolkuja. Ne johtavat lentoyhtiöihin, lentopalveluyhtiöihin, puolustusvoimiin, lentokonekorjaamoihin sekä lentokoneita valmistavien yritysten palvelukseen.

Poikonenkin antaa vahvan suosituksensa Mäntän seudun koulutuskeskuksen lentokoneasennuksesta jokaiselle, joka on innostunut ja kiinnostunut ilmailualan ammattilaisuudesta.

MATTI PULKKINEN

Lentokoneasentajakoulutus Mäntän seudun koulutuskeskuksessa

Mäntän seudun koulutuskeskus kouluttaa lentokonealan ammattilaisia huoltohenkilöstön tehtäviin. Meillä voit opiskella A-tason tutkinnon, B-tason perustutkinnon tai aikuiskoulutuksessa ammattitutkinnon. EASA:n Part 66 lupakirjaluokat: A1/B1.1 ja A2/B1.2 (lentokoneet).

Teemme yhteistyötä muun muassa seuraavien yritysten kanssa: Patria Aviation Oy, Finnair, GA Telesis ja Ilmavoimat. Yhteistyötä tehdään myös monen muun huolto-organisaation kanssa, jotka ovat työllistäneet oppilaitoksestamme valmistuneita opiskelijoita.

Koulutukset:

A-taso A1/A2 (kesto n. 1 v 3 kk)

–  seuraava ryhmä aloittaa 7.1.2026 (aloitus myös elokuussa 2026)

–  pääsyvaatimuksena ammatillinen perustutkinto, lukio tai vastaavat tiedot

–  opinnot ovat päätoimisia ja koulutus on mahdollista opiskella perustutkintoon asti

– haku 30.11.2025 asti

B-taso B1.1/B1.2 (kesto n. 2-3 vuotta)

–  toteutetaan monimuoto-opintoina

–  lähiopetusta opintojen aikana n. 20 päivää.

–  mahdollisuus suorittaa joustavasti työn ohessa

–  tarkoitettu A-tason suorittaneille, ilmailuteollisuudesta kokemusta omaaville tai siellä työskenteleville

–  haku nonstop

Lentokoneasennuksen perustutkinto

– peruskoulupohjainen

– lähiopetus

– lentokoneasentaja (B1.1 ja B1.2) ja lentokonehuoltaja (A1 ja A2)

Lentokoneasentajasta varttui koulutuspäällikkö

Mäntän seudun koulutuskeskuksen lentokoneasennuksen koulutuspäällikkö Eelis Hakola on oman talon kasvatti. Ylioppilaaksi kirjoittamisensa ja työelämässä olleensa viiden vuoden jälkeen mies kouluttautui lentokoneasentajaksi. Valmistuttuaan hän sai pestin ammatillisena ohjaajana. Nälkä kasvoi syödessä, joten Hakola jatkoi lukujaan insinööriksi. Hänelle avautui ovi laatupäälliköksi ja ammatilliseksi opettajaksi. Viime talvena Hakolasta tuli koulutuspäällikkö.

Koulutuspäällikkö Eelis Hakola on Mäntän seudun koulutuskeskuksessa elävä esimerkki henkilöstä, joka löytäessään oman alan omistautuu sille perinpohjaisesti. Nykyisessä tehtävässään Hakola pystyy asettumaan koulutuspaikkaa hakevan yläkoululaisen, ammatinvaihtajan tai aikuisopiskelijan asemaan.

Jo omana opiskeluaikanaan Hakola arvosti lentokoneasennuksen opinahjossa vallinnutta myönteistä ja vahvaa me-henkeä. Hänen mukaansa yhteen hiileen puhaltamisen kulttuuri hitsaa henkilökunnan ja opiskelijat yhdeksi tiiviiksi ryhmäksi. Se puolestaan edesauttaa toimintamallia, jossa kaikki oppivat toisiltansa.

Lentokoneasennuksessa opiskelee parhaillaan 90 henkilöä. Heistä yksi kolmasosa on nuoria peruskoulunsa päättäneitä opiskelijoita ja kaksi kolmasosaa on aikuisopiskelijoita. Heistä suuriosa on ammatinvaihtajia.

Hakola nostaa lentokoneasennuksen vetovoimatekijäksi korkeatasoisen opetuksen ja kannustavan opiskeluilmapiirin lisäksi erityisesti tarkoitusta varten vuonna 2016 rakennetut tilat, joissa opetusvälineinä ovat muun muassa Piper Chieftain 31, Cessna 150, Socata Ralley, Vinka ja Learjet 35.

Koulutuspäällikkö korostaa, ettei lentokoneasentajaksi tai lentokonehuoltajaksi aikovan henkilön tarvitse olla yli-ihminen.

– Vaikka itse työ on äärimmäisen poikkeuksellista, sen pystyy oppimaan, omaksumaan ja ottamaan haltuunsa opiskelemalla ja harjoittelemalla sekä perehtymällä alaan. Hyviä ominaispiirteitä ovat vastuuntuntoisuus, järjestelmällisyys ja motivoituneisuus, Hakola listaa.

– Opinnoissa syvennytään lentokonetekniikkaan, joka tarjoaa kiehtovan ja koukuttavan maailman. Fakta on, että työt opettavat isosti tekijäänsä, hän kuvailee.  

Oman erityispiirteensä lentokoneasentajan ja lentokonehuoltajan työhön tuo ilmailun kieli eli englanti. Hakolan mukaan suomen kielelläkin on tärkeä sijansa. Alalla on oma spesifisti sanasto, joka otetaan tiukasti haltuun opiskelujen edetessä.

– Mitä enempi tiedät, sen paremmin tiedät, kuinka vähän tiedät, Hakola tähdentää lentokoneasennuksen jokapäiväistä mottoa.

Hakola kannustaa kaikkia lentokoneasennusalasta kiinnostuneita hakemaan koulutuksiin rohkeasti. Alalla on hyvät ja monipuoliset työllistymismahdollisuudet.

MATTI PULKKINEN

Ilmavoimista eläkkeelle ja ammatilliseksi opettajaksi lentokoneasennukseen

Ammatillinen opettaja Jari Marjakoski palveli Ilmavoimia kunniakkaat 34 vuotta, ensiksi varusmiehenä ja sen jälkeen lentokonemekaanikkona. Eläkkeelle jäätyään konkari jakaa käytännössä koeteltua tietotaitoaan Mäntän seudun koulutuskeskuksen lentokoneasennuksessa.

Jari Marjakoski tekee antoisaa ja merkityksellistä työtä kouluttaessaan ilmailualan ammattilaisia. lentokoneasentajia ja -huoltajia. Jo viisi vuotta opetustyössä ollut Marjakoski hyppäsi Ilmavoimissa tekemänsä 34 lentokonemekaanikkovuotensa jälkeen ammatilliseksi opettajaksi.

Vahvan tietotaitonsa ansiosta Marjakoski kytkee opetuksessaan oikeanlaisen vaihteen päälle riippuen siitä, onko koulutettavana aikuisopiskelija vai yläkoulusta ammatilliseen koulutukseen siirtynyt nuori.

Elämänviisas Marjakoski iloitsee siitä, että lentokoneasennuksessa opiskelijoiden motivaatio on korkealla. Yksikkö on suorastaan ihanteellinen, koska henkilökunta ja opiskelijat muodostavat hyvähenkisen tiimin, jossa kaikki ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa keskenään.

– Opiskeluarki on vaativaa, mutta sopivalla rentoudella siitä saadaan tuloksellista. Tilkkanen mustaa huumoria kuuluu alaan, sen viljeleminen inhimillistää jokapäiväistä ahertamista.

Marjakoski toteuttaa kyselevää opetusmetodia.

– Kun paukutan kysymyksiä, opiskelijoiden mielenkiinto pysyy tiukasti läpikäytävässä asiassa.   

Marjakosken opetuksen mausteena ovat esimerkit elävästä elämästä. Hän kohtasi lentokonemekaanikon arjessaan hyvinkin opettavaisia sattumuksia.

– Sidon opetusta tapahtuneisiin tosiasioihin. Olen oppinut nauramaan tekemilleni töpeille. Niiden avaaminen myös inhimillistää tulevien lentokoneasentajien ja -huoltajien suhdetta työhön. Yksi vakava opetus piilee siinä, että pienkonetta ei saa vetää aisasta, sitä on ohjattava. Minä menin kerran vetämään Vinkaa aisasta, ja eikös kone lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle niin, että sukukalleuteni olivat jäädä nokkapyörän rusikoimiksi.

Marjakoski kertoo, että asentajat ja huoltajat oppivat rikkaan ammattisanaston. Ammatillisen opettajan vastuulla on varmistaa, että opiskelijat ymmärtävät ammattitermit, jotta oppi menee oikein perille.

– Ammattilaiset eivät puhu lentokoneen etupyörästä vaan nokkapyörästä, eikä lentokoneessa ole takapyöriä vaan pääpyörät. 

Suuri yleisö arvostaa suuresti ilmailualaa ja liittää siihen tietynlaista glamouria.

– Kaiken tärkeintä on turvallisuus. Asian voi ilmaista näin. Auto saattaa hyytyä kesken matkan tienpäällä. Lentokone ei saa sammua kesken lennon.

Paljon nähnyt ja kokenut Marjakoski kannustaa jokaista tunnollista, keskittymiskykyistä ja ilmailualasta kiinnostunutta nuorta tai ammatinvaihtajaa katsomaan vakavalla silmällä lentokoneasennuksen koulutusmahdollisuuksia.

MATTI PULKKINEN

www.sasky.fi