”Maanviljelijän ammatti on hieno, ja ansaintaan on oltava mahdollisuudet”

Osa-aikaviljelijä on tyytyväinen tämän kesän ohra- ja vehnäsatoon. Se on määrältään suuri ja toivottavasti myös laadultaan korkea.

Lehtilä on tarkan euron mies, joten hän tavoittelee vuosittain optimaalista satoa ja mahdollisimman hyvää laatua. Sen turvin viljan saa myytyä ja siitä saa parhaan mahdollisen hinnan.

Iltasmäessä olevalla kasvinviljelytilallaan Lehtilällä on otollinen ilmapiiri ja hedelmällinen maaperä pohtia suomalaisen maatalouden ja maanviljelijöiden realistista arkea. Hänestä on varttunut lisäksi maaseudun vahva puolestapuhuja.

– Miksi maatalous on isossa kuvassa ollut jo pitkään kroonisessa ahdingossa? Miksi nuoret eivät halua maanviljelijän ammattiin, vaikka se on itsenäisyydessään ja monipuolisuudessaan yksi hienoimmista ammateista maan päällä? Lehtilä kyselee.

– Suuruuden ekonomialle on oltava vaihtoehtoja maataloudessakin, Lehtilä liputtaa.

Lehtilä pitää kaiken a:ma ja o:na sitä, että maatalousyrittäjyys on kannattavaa, ja että viljelijät ja tuottajat saavat työstään oikean palkan.

– Suomalaisten kuluttajien on ratkaistava, ovatko he valmiita maksamaan ruoastaan realistisen, tuotantokuluja vastaavan hinnan, hän perää.

Lehtilän mielestä kuluttajien soisi tarkastavan asennettaan ja nostavan kotimaisen ruoan arvostusta myös hinnan muodossa.

– Isossa kuvassa meillä ruokakaupat kilpailevat halpuuttamisella, eivät laadulla.

– Tuottajahinnan muodostukseen vaikuttaa isosti kaupan ja elintarviketeollisuuden vahva keskittyminen. Kulttuurimme rakentuu markettiostamisen varaan, kun esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa ihmiset haluavat leipänsä leipomoista, juustonsa juustokaupasta ja lihansa lihakaupasta.

Lehtilä vertaa maatalouden yleistilanne konkreettiseen omaan tekemiseensä vajaan 60 peltohehtaarin tilallaan. Kun hän iskee kovat faktat pöytään omana työnään tekemästään viljanviljelystä, tulos on suurin piirtein plus-miinus-nolla.

– Rakkaudesta lajiin, hän kuittaa.

Pälkäneen korkeudella ollaan suotuisalla viljelyalueella. Lehtilä huomauttaa, että peltomaan hinta on varsin korkea, jos sitä ryhtyy riihikuivalla ostamaan. Monen kasvunälkäisen maatalousyrittäjän laajennuspyrkimykset kaatuvat karanneeseen peltomaan arvoon.

Lehtilä on investoinut tilaansa ja sen konekantaan 23 viime vuoden ajan. Hän sanoo, että maataloudessa tarvittavien koneiden ja laitteiden hinnat ovat nousseet vauhdilla, eikä hintojen taittumista ole näköpiirissä.

– Jos tilalla ei ole mahdollisuutta tehdä korvausinvestointeja, eikä hyödyntää uusinta tekniikkaa, niin pidemmän päälle hukka perii.

– Lisäksi alati kasvavia kuluja muistakin tuotantopanoksista kuten lannoitteista ja kasvinsuojeluaineista.

Kulujen ja tuottojen yhtälö muodostuu nykyolosuhteissa maksettaville tuottajahinnoille ylivoimaiseksi.

– Maatilan sijaitessa riittävän lähellä kasvukeskusta, jossa voi käydä töissä, osa-aikaviljely onnistuu hyvin ja turvaa perheen elannon. Viime kädessä on kuitenkin kysymys myös elämäntavasta, jota arvostaa.  

Lehtilä sanookin rakastavansa maanviljelyä ja maalla asumista. Toinen koti töiden takia on pääkaupungissa. Helsingin ja Pälkäneen välinen tie onkin tullut tutuksi.

– Maataloudessa minulle on merkityksellistä se, että näen käsieni työn jäljen. Kannan osaltani korteni kekoon suomalaisen maaseudun elinvoiman hyväksi. Erityisesti omavaraisuuden kannalta elävä maaseutu on koko kansakuntamme ja samalla koko yhteiskuntamme kannalta äärimmäisen tärkeää.

Lehtilä arvostaa myös teknologian kehitystä, jonka avulla on mahdollista päästä parempiin tuloksiin. Hän puhuu osin omasta kokemuksestaan esimerkiksi täsmäviljelyn osalta. Sen avulla voidaan optimoida kasvin vaatima lannoitetarve. Lopputuloksena on hyvä laatu kuten esimerkiksi leipävehnällä korkea sakoluku, joka hänellä on ollut parhaimmillaan yli 380.

– Suomalainen ainutlaatuinen puhdas maaperä ja luonto on korvaamaton arvo jo itsessään, jota meidän kaikkien tulee vaalia nyt ja tulevaisuudessa.