Yhdessä tehden lisää lähiruokaa

Jos tällaiset kysymykset yhtään kiinnostavat, kannattaa ensi viikonloppuna varata vähän aikaa Lähiruokapäivän tapahtumiin paikallisilla tiloilla. Niissä ja useamman yrityksen yhteisissä sadonkorjuutapahtumissa pääsee tutustumaan oman lähialueensa maatiloihin, tuottajiin ja yrittäjiin.

− Lähiruokapäivä antaa ihmisille mahdollisuuden nähdä, maistaa ja ymmärtää, mistä ruoka tulee. He pääsevät näkemään ruuan tuottajan ja sen paikan, jossa ruoka konkreettisesti kasvatetaan tai tehdään. Se on paras tapa rakentaa luottamusta ruoan alkuperään ja samalla tutustua kylien elämään, Suomen Kylät ry:n järjestökoordinaattori Marianne Liitelä sanoo.

− Tapahtuma on myös hyvä mahdollisuus ostaa tuotteita mukaan tai maistella niitä. Moni tila myy tuotteita muulloinkin tuotteita suoraan tilalta, mutta lähiruokapäivä madaltaa kynnystä mennä ensi kertaa ostoksille, Ruokaviraston koordinaatiohankkeen projektipäällikkö Päivi Töyli toteaa.

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry;n toiminnanjohtaja Christel Åström kannustaa katsomaan karttaa osoitteessa lahiruokapaiva.fi. Kartan kanssa voi suunnitella päiväretken, jolla yhdellä tilalla syö lounasta ja toiselta ostaa tuliaisia. Tai vaikka oman päiväretkensä sekä lauantaille että sunnuntaille.

− Mukana on yli 300 tilaa, joilla varmasti taas vierailee kymmeniä tuhansia ihmisiä, Åström ennustaa.

Marianne Liitelä huomauttaa, että Lähiruokapäivässä ei ole kyse vain tuotteiden myynnistä, vaan yhteisöllisyydestä, kohtaamisesta, ruokaperinteistä sekä elämyksistä ja uusista innovaatioista. Pienellä kylällä Lähiruokapäivä voi olla tärkeä sosiaalinen tapahtuma.

− Tuottajalle Lähiruokapäivä on hyvä tapa esitellä elävää maaseutua ja kutsua kansalaiset kylään. Hienointa palautetta päivästä on aina se, kun kävijät kokevat tehneensä hyviä kauppoja ja yrittäjät saaneensa uusia asiakkaita, jotka tulevat ostoksille toistekin, Siivonen sanoo.

− Olen ollut Lähiruokapäivässä mukana ensimmäisistä Osta tilalta -teemapäivistä lähtien eli kohta 10 vuotta. On ollut hienoa seurata, miten tapahtuma on kasvanut elävän maaseudun juhlapäiväksi ja kansanjuhlaksi.

Lähiruoka-asiaa edistetäänkin nyt leveällä rintamalla, jonka keulassa töitä paiskii projektipäällikkö Päivi Töyli.

− Tämänhetkinen valtakunnallinen lähiruoan kehittämishanke on jo nimeltäänkin Verkostoilla voimaa yhteistyöhön. Lähiruokapäivässä yhdessä tekemisellä on iso rooli. Silloin kaikki mukana olevat ja heidän verkostonsa tuovat oman panoksensa yhteisen asian edistämiseksi, Töyli sanoo.

Lähiruokapäivän järjestämistä ja viestintää rahoittaa EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus. Maaseutuverkostossa Lähiruokapäivän viestinnästä vastaava Fanni Alavuotunki toteaa, että Lähiruokapäivä on yksi tapa tukea Suomen maaseutualueita ja maataloutta.

− Rahoituksen tavoite on turvata kansalaisille ruoka, viljelijöille kohtuullinen elintaso, edistää ympäristö- ja ilmastoystävällisiä käytäntöjä ja tehdä maaseudusta entistä parempi paikka asua. Lähiruokapäivä tukee kaikkia näitä tavoitteita.

Maa- ja kotitalousnaisten yhdeksän piirikeskusta tekevät tiedottamisen ohella myös käytännön työtä.

− He osallistuvat tapahtumiin pistämällä pystyyn pop up -kahviloita ja auttavat tiloja järjestelyissä tai vaikkapa ruokien suunnittelussa, Christel Åström kertoo.

Ruokaviraston, MTK:n, Maa- ja kotitalousnaisten sekä Suomen Kylien ohella Lähiruokapäivän eteen töitä tekevät 4H-liitto, Martat, Maaseudun Sivistysliitto ja Lomalaidun ry. Jokainen järjestö katsoo lähiruokaa hiukan omasta näkökulmastaan.

− Lähiruoka linkittyy vahvasti koko 4H-järjestön historiaan ja toiminta-ajatukseen. Toimintamme alkoi maatalouskerhojen muodossa eli lähiruuan tuottaminen oli osa suomalaista 4H-toimintaa alusta lähtien. Nykyään lähiruoka näkyy etenkin ruokateemaisissa 4H-kerhoissa ja Ruokakoulu-leireillä, Miitta Riekki 4H-liitosta kertoo.

− Suomen Kylien näkökulmasta lähiruoka on osa laajempaa kestävää ja omavaraisempaa yhteiskuntaa, jossa ruokaketju on läpinäkyvä ja ihmisten välinen luottamus näkyy myös ruokaostoksilla. Lähiruoka tukee monenlaista yrittäjyyttä, maaseudun pitovoimaa ja ruokaturvaa, Marianne Liitelä sanoo.

Martat kannustavat hyödyntämään lähiruokaa aina, kun mahdollista. Marttojen Lähiruokateesin mukaan lyhyt ja läpinäkyvä tuotantoketju tuo varmuutta ruoan laatuun ja turvallisuuteen, ja paikallisia tuotteita ostamalla voi tukea oman kotiseudun elinvoimaa. Lähiruuan käyttö ylläpitää ja kehittää suomalaisia ruokaperinteitä sekä edistää yhteisöllisyyttä.

− Lähialueen sekä luomu- ja luonnontuoteraaka-aineiden hyödyntäminen kytkeytyy vahvasti pienyrittäjyyteen. Pienyrittäjät hyödyntävät alueellista ruokakulttuuria ja ovat aktiivisia innovoimaan ja kokeilemaan uusia tuotteita asiakkaitaan kuunnellen. Pienyrittäjillä onkin tärkeä rooli ruokakulttuurin edistäjinä, Töyli sanoo.

Hänen vetämänsä Ruokasektorin koordinaatiohanke edistää pienten ja keskisuurten elintarvikeyritysten kehittämistä paitsi Lähiruokapäivänä myös ympäri vuoden. Hanke nostaa julkisuuteen hyviä esimerkkejä yritysten tekemästä yhteistyöstä keskenään, kaupan, ravintoloiden tai ruokapalveluiden kanssa.

− Lähiruokayrittäjille on tärkeää kuulla muiden kokemuksista ja saada niistä ideoita oman toimintansa kehittämiseen. Aitojamakuja.fi- ja aitojamakujalehti.fi-sivustoilta löytyy innostavia tarinoita eri puolilta Suomea. Toiveemme on, että ne myös innostaisivat uusia yrittäjiä alalle, Töyli sanoo.

Hanke tukee yrittäjien verkostoitumista erilaisilla yhteisillä tilaisuuksilla. Niissä pohditaan vaikkapa suoramyyntiin, jalostukseen ja tuotekehitykseen sekä kansainvälistymiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita.

− Tiedon- ja kokemusten vaihto on keskeisessä roolissa. Maakunnissa järjestetäänkin yrittäjille suunnattuja koulutuksia ja verkostotapaamisia sekä tapaamisia lähiruokayrittäjien ja ostajien kuten ravintoloiden, tukkujen, ruokapalveluiden tai kauppojen kesken.

− Uskon, että lähiruualla on hyvä tulevaisuus. Mitä enemmän tietoisuus vaikkapa ympäristönäkökulmista kasvaa, sitä enemmän lähiruokaa arvostetaan. Näinä aikoina arvostusta tarvitaan esimerkiksi ymmärtämään, miksi lähellä tuotettu voi olla kalliimpaa kuin kaukaa tuotu. Suomessa tuotantokustannukset ovat korkeat, mutta tuotteet laadukkaampia, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry; toiminnanjohtaja Christell Åström muistuttaa.