Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen asettaa työryhmän: ”Lapsilisäjärjestelmä tarvitsee laajan uudistuksen”

Lapsilisäjärjestelmää on halutta uudistaa maamme monen hallituksen aikana. Nyt pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus käy tositoimiin.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo, että lapsilisäjärjestelmää on kehitetty vuosien varrella pala kerrallaan.

 Tämän vaalikauden alussa alle 3-vuotiaiden lasten lapsilisää korotettiin 26 eurolla ja yksinhuoltajakorotusta 10 eurolla. Myös monilapsisten perheiden lapsilisiä nostettiin 10 eurolla lasta kohden.

 – Tarvitsemme lapsilisäjärjestelmään laajemman uudistuksen, jotta se ottaisi huomioon nykyistä paremmin perheiden monimuotoisuuden, esimerkiksi eroperheet ja vuoroasumisen, Grahn-Laasonen perustelee.

– Lisäksi yksi pohdittava näkökulma on, pitäisikö laskevan syntyvyyden ajassa tukea enemmän nimenomaan ensimmäisen lapsen kohdalla, sosiaaliturvaministeri tarkentaa.

Grahn-Laasonen asettaa vielä tämän syksyn aikana työryhmän selvittämään ja valmistelemaan lapsilisäjärjestelmän kehittämistä.

– Syntyvyys on laskenut Suomessa ennätyksellisen alhaiselle tasolle, Sanni Grahn-Laasonen muistuttaa.

Niin sanottu kokonaishedelmällisyysluku oli vuonna 2024 vain 1,25. Sosiaaliturvaministeri korostaa, että luku on koko tilastohistorian matalin.

– Jotta väkiluku ei lähtisi laskuun ilman muuttoliikkeitä, luvun pitäisi olla yli kahden, Grahn-Laasonen huomauttaa.

Sosiaaliturvaministeri sanoo, että tuoreimman perhebarometrin mukaan suomalaisten ihanteellinen eli toivottu lapsiluku on kuitenkin pysynyt keskimäärin noin 2,2 lapsessa.

 – Jopa noin kolmannes toivotuista lapsista jää siis syntymättä, hän laskee. 

Grahn-Laasosen mielestä matalalle vajonnut syntyvyys uhkaa muuttaa Suomea pysyvästi.

– Meidän on kyettävä löytämään keinoja, joilla yhteiskunta voisi helpottaa yhä useamman lapsitoiveen toteutumista, hän miettii.

Sosiaaliturvaministeri tasoittaa tietä äitiyteen ja isyyteen.

– Elämän ei tarvitse olla valmis lapsia varten. Lapsi tuo elämään todella paljon onnellisuutta ja merkitystä. Suomi on hyvinvointivaltio, jossa apua on tarjolla ja jossa pidetään perheistä huolta monin eri tavoin, hän muistuttaa. 

Sanni Grahn-Laasonen teroittaa, että lapsiperheillä on Suomessa kattavat koulutus- ja terveyspalvelut.

– Myös lapsiperheiden toimeentulosta huolehditaan etuuksilla ja mahdollistamalla vanhempien työnteko varhaiskasvatuksen avulla. Näitä palveluja pitää edelleen kehittää, sosiaaliturvaministeri näkee.

Grahn-Laasosen mukaan perhevapaauudistus on hyvä esimerkki siitä, miten yhteiskuntaa on kehitetty lapsi- ja perheystävällisemmäksi sekä lisätty työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa. Hän iloitsee, että uudistuksen myötä isien pitämien vanhempainvapaapäivien määrä on kasvanut.

– Kaikkein tuorein positiivinen perheitä koskeva ratkaisu on hallituksen päätös korottaa äitiysavustusta eli äitiyspakkauksen tasoa 40 eurolla ensi vuonna. Näin voimme pitää huolta äitiyspakkauksen laadusta ja kotimaisuusasteesta ja vastata vauvaperheiden odotuksiin, hän iloitsee.

– Eniten olen huolissani vanhemmuudesta haaveilevien ihmisten inhimillisestä näkökulmasta, Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

– Merkittävä osa lapsitoiveista jää syystä tai toisesta toteutumatta. Meidän pitäisi kyetä tukemaan yhteiskuntana entistä paremmin sitä, että lapsihaaveet voisivat toteutua mahdollisimman monen kohdalla, sosiaaliturvaministeri näkee.

Hänen mielestään yksi konkreettinen keino on hedelmöityshoitojen saatavuuden parantaminen. Nykyinen hallitus palautti hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset merkittävästi korotettuina ja edistää myös hedelmöityshoitojen saatavuutta julkisella puolella.

– Yhteiskunnan näkökulmasta alhainen syntyvyys vähentää ennen pitkää työikäisen väestön määrää ja vaikeuttaa näin hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoittamista. Se haastaa hyvinvointiyhteiskunnan hoito- ja hoivalupauksen toteutumisen ja eläkejärjestelmän kestävyyden. Toki yhtälöön vaikuttaa myös maahanmuuton määrä, Grahn-Laasonen pohtii.

Sanni Grahn-Laasonen kertoo, että sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan kotihoidontukeen niin sanotulla Norjan mallia.

– Sen tavoitteena on kannustaa maahanmuuttajavanhempia kotoa työelämään ja kototutumista tukeviin palveluihin. Tavoitteena on myös saada maahanmuuttajalapset varhaiskasvatuksen piiriin, sosiaaliturvaministeri avaa.

Grahn-Laasosen mukaan vanhempien työnteko sekä lasten varhaiskasvatus ja koulutus ovat parhaita tapoja integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Sanni Grahn-Laasosen mielestä on todella tärkeää, että puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käyttöön on nyt laitettu rajat kouluissa.

– Ensitunnelmat uudistuksesta ovat oppimisrauhan ja lasten sosiaalisten suhteiden kannalta todella myönteisiä, sosiaaliturvaministeri kiittelee.

Hän teroittaa olevan tärkeää, että myös kodeissa on pelisäännöt lasten ja nuorten ruutuajalle.

Grahn-Laasonen lupaa, että vanhemmuuden tueksi Suomessakin on tarkoitus julkaista kansalliset suositukset. 

Sosiaaliturvaministeri teroittaa, että kasvatusvastuu on ensisijaisesti kodeilla, ja siksi vanhemmuuden tukeminen on äärimmäisen tärkeää.

– Lisäksi toivon kumppanuutta kodin ja koulun ja päiväkodin välille. Nykyvanhemmat ovat tutkimusten mukaan usein todella yksin. Onkin pohdinnan paikka, miten saamme tuettua erityisesti niitä perheitä ja niitä vanhempia, joilta puuttuvat omat luontaiset tukiverkot, esimerkiksi isovanhempien apu, hän miettii. 

Sanni Grahn-Laasonen korostaa, että jokainen vauva on juhlimisen arvoinen.

– On ihanaa, että vauvoille on olemassa oma juhlapäivä. On koko suomalaisen yhteiskunnan vastuulla, että Suomi on vauva-, lapsi- ja perheystävällinen maa, hän linjaa.

Vauvan päivän teemana on tällä kerralla ”Vauvoissa on ilo.”

– Se saa hymyn kasvoille! Olen kahden lapsen äiti ja olen kiitollinen heistä joka ainoa päivä. Vauvoissa todella on ilo, sillä koskaan en ole kokenut niin suuria rakkauden ja merkityksellisyyden tunteita kuin silloin, kun sain tulla äidiksi, Grahn-Laasonen vakuuttaa.