Pirkanmaa

Tampereen kaupunkiseudun 2030-luvun junaliikenteen toteutus ratkaistaan nyt

today17.10.2025 5

Background
share close
TAMPEREEN kaupunkiseutu ja Nysse valmistelevat raidereformia, jolla on kauaskantoiset vaikutukset junaliikenteen tulevaisuuteen. Lähi- ja M-junaliikenteen kanssa tekemisissä olevat kunnat joutuvat ratkaisemaan kantansa lähiviikkojen aikana.

– Olemme historiallisessa taitekohdassa. Nyt ratkaistaan, millainen junaliikenne täällä on 2030-luvulla, liikennejärjestelmäpäällikkö Eero Kauppinen kiteyttää.

Kauppinen korostaa, että Tampereen kaupunkiseutu on valtakunnallisesti iso voittaja, kun se tarttui jo vuonna 2019 lähijunapilottiuteen. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa vastaava työ ja toiminta on vielä lapsen kengissä Tampereen kaupunkiseutuun verrattuna.

Lähijunaliikenne on löytänyt erinomaisesti käyttäjänsä. (Graafi: Tampereen kaupunkiseutu)
EERO Kauppinen sanoo vuosittaisten asemittaisten matkustajamäärien kasvun kuvaavan lähijunan suosion voittokulkua.

Toijalan aseman matkustajamäärä oli vuonna 2017 runsaat 300 000, kun luku ylitti reippaasti 350 000 matkustajamäärän vuonna 2022. Vuosi 2023 toi uuden ennätyksen lähestyen 450 000 matkustajan rajaa. Toijalan asema saavutti sen viime vuonna.

Kauppinen pitää Viialan aseman matkustajamäärän kasvua kiinnostavana ilmiönä, koska Viialassa ei ole mitään erityistä uutta asutusta, joka olisi lisännyt matkustajien määrää. M-junaliikenteen myötä tulleet lisävuorot ovat löytäneet siis käyttäjänsä. Lisääntynyt tarjonta toi runsaasti lisää matkustajia. Vuonna 2017 Viialan asemalla oli runsaat 50 000 matkustajaa, kun määrä on kasvanut tasaisesti seitsemän viime vuoden aikana 200 000 matkustajaan.

Kauppisen mukaan Lempäälän aseman matkustajamäärän suotuisa kehitys on selitettävissä Lempäälän kuntakeskuksen eli radan läheisen asutuksen voimakkaalla kasvulla. Lempäälän asemalla oli vuonna 2017 reippaat 110 000 matkustajaa, kun niiden määrä ylitti viime vuonna 300 000 matkustajan rajan.

Oriveden aseman matkustajamäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Vuonna 2017 oli runsaat 50 000 matkustajaa, ja viime vuonna 100 000 matkustajaa.

– Ihmiset ovat ottaneet junavaihtoehdon omakseen. Henkilöjunaliikenteellä on edelleen vahvat kasvumahdollisuudet, Kauppinen uskoo.

Tampereen kaupunkiseudun vetovoima asumisen tyyssijana konkretisoituu ulospendelöivien suuressa määrässä. (Graafi: Tampereen kaupunkiseutu)
TAMPEREEN kaupunkiseudulla on hyvät mahdollisuudet houkutella uusia asukkaita, jotka käyvät töissä pääradan varrella esimerkiksi Uudellamaalla. Työssäkäyntisuuntana voi olla myös Etelä-Pohjanmaan keskus Seinäjoki.

– Arkiaamuisin junan suuri suosio konkretisoituu Tampereen rautatieasemalla, kun ihmiset täyttävät monta junavuoroa viimeistä istumapaikkaa myöten, Eero Kauppinen havainnollistaa.   

Kauppinen puhuu ulospendelöinnistä. Huomionarvoista on, että noin 9 000 Tampereen kaupunkiseudulla asuvan työpaikka on Uudellamaalla. Luonnollisesti pendelöijiä on eniten Tampereella. Ylöjärveltä, Vesilahdelta, Pirkkalasta, Orivedeltä, Nokialta, Lempäälästä sekä Kangasalalta pendelöijiä on tasaiset määrät. Pendelöijien määrä on kasvanut vakaasti vuodesta 2014 lähtien.

– Ulospendelöinti kasvaa tulevinakin vuosina. Tampere on hyvin vetovoimainen kaupunki. Täällä esimerkiksi asuntojen hinnat ovat selkeästi edullisempia kuin pääkaupunkiseudulla.

Kauppinen huomauttaa, että Nokia Areena eri tapahtumineen saa ihmiset liikkumaan nimenomaan rautateitse.  

Kauppinen muistuttaakin, että asemanseudut ja ylipäänsä ratojen varret ovat asuntorakentajien suosiossa.

EERO Kauppinen työskentelee erittäin mielenkiintoisessa maailmassa, kun hän tekee Tampereen kaupunkiseudun raidereformia.

– Juna-asiat ovat monimutkaisia ja massiivisia, Kauppinen teroittaa.

Raidereformissa on kyse siitä, että jatkossa valtion ostama henkilöjunaliikenne on kilpailutettava.

– Kyse ei ole pääministeri Petteri Orpon hallituksen päätöksestä, Kauppinen painottaa.

Euroopan unionin asetus edellyttää, että valtion ostama henkilöjunaliikenne on pääsääntöisesti kilpailutettava nykyisen sopimuksen päättyessä vuoden 2030 lopussa.

Tähän asti valtio on neuvotellut ostoliikenteen palveluista suoraan VR:n kanssa, ja VR on vastannut palveluista kokonaisvaltaisesti kaluston huollosta lipunmyyntiin.

Raidereformi kuuluu Petteri Orpon hallitusohjelman keskeisiin uudistuksiin. Raidereformin valmistelua ohjaa valtioneuvosto eli maan hallitus.

Kilpailutusta varten osa VR:n omistamista junista eriytetään uuteen kalustoyhtiöön, jotta kilpailutukselle on edellytykset. Uusi kalustoyhtiö on jo perustettu.

Tampereen kaupunkiseudulla nähdään potentiaalisesti järkevänä turvautua jatkossakin Sm4-juniin niiden järkevän koon ja kustannustason johdosta.

Kalustokysymyksen ratkaiseminen on taloudellisesti iso asia ja sen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. (Graafi: Tampereen kaupunkiseutu)
VALTIO valmistelee julkisesti kustannetun henkilöjunaliikenteen eli ostoliikenteen kilpailutuksen valmistelua.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut, että 2030-luvulla alkava henkilöjunaliikenteen ostoliikennekokonaisuus on yhtä laaja kuin tällä hetkellä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa junalla voi matkustaa yhtä laajasti kuin nytkin.

Nykyinen ostoliikennesopimus VR:n kanssa päättyy vuoden 2030 lopussa. Uusi sopimuskausi on määrä aloittaa 1. tammikuuta vuonna 2031. Sopimus kestäisi vähintään 10 vuotta, eli koko 2030-luvun ainakin vuoteen 2041 saakka.

Eero Kauppinen kertoo, että Tampereen kaupunkiseudun kuntien on päätettävä lähijunaliikenteen hankinnoista ensi vuoden alkupuoleen mennessä.

– Tampereen kaupunkiseudun kannalta on huomioitava, että valtio kustantaa 2030-luvulla sen lähijunaliikenteen, jonka se nykyisinkin kustantaa eli osan R- ja M-junaliikenteestä.  

Kauppisen mukaan lähtökohtaisesti kaikki lisäliikenne eli tarjonnan laajentaminen viikonlopuille, nykyisten vuorovälien tihentäminen tai uusien reittien avaaminen olisi kuntien maksettava.

– Poliittinen ratkaisu on Tampereen seudulle raskas torjuntavoitto, mutta koko Suomelle ratkaisu on huono, Kauppinen kuvaa.   

Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäpäällikkö Eero Kauppinen korostaa, että seudun kunnat ovat juuri nyt historiallisessa taitekohdassa. Nyt ratkaistaan, millainen junaliikenne täällä on 2030-luvulla, hän kiteyttää. Kuva: Matti Pulkkinen
NYKYISIN ja jatkossa valtio kustantaa lännen eli Porin suuntaan Porin IC-junaliikenteen kahden tunnin vuorovälillä ja Nokian M- ja R-junaliikenteen vuoropareista 7/17:sta eli noin 41 prosenttia. Nykyisin ja jatkossakin kuntien kustantamaa henkilöjunaliikennettä on Nokian M- ja R-junaliikenteen vuoropareista 10/17:sta eli noin 59 prosenttia.

Pohjoisen eli Seinäjoen suuntaan valtio kustantaa vain yöjunaliikennettä.

Idän eli Oriveden suuntaan valtio kustantaa vain neljä vuoroparia kiskobusseja.

Etelän eli Helsingin suuntaan valtio kustantaa R-junaliikenteen kokonaan eli 12 vuoroparia, M-junaliikenteen vuoropareista 2/7:stä eli 29 prosenttia sekä yöjunaliikenteen. Kuntien kustantamaa on M-junaliikenteen vuoropareista viisi seitsemästä eli 71 prosenttia.

Eero Kauppinen korostaa, että kaikki tavoiteltu uusi lähijunaliikenne tulisi lähtökohtaisesti kokonaan kuntien maksettavaksi valtioneuvoston päätöksen mukaisesti.

Kirjoittaja: Matti Pulkkinen

Rate it

RADIO SUN TAAJUUDET

Etelä-Pirkanmaa 96,7

Ikaalinen ja Hämeenkyrö 96,3

Kankaanpään seutu 106,7

Parkanon seutu 91,7

Tampere 107,8

Ylä-Pirkanmaa 91,5

Radio SUN on osa Pirmedioita.

 
Juontajat:

studio@radiosun.fi

Mainosmyynti:

myynti@radiosun.fi

Mainostrafiikki:

radio@radiosun.fi

Uutis-, juttu- ja menovinkit: toimitus@radiosun.fi

Radio SUN

Suvantokatu 13

33100 Tampere

Studio 010 5844 655

WhatsApp 043 2170 273

Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Tutustu tietosuojakäytäntöihimme täällä.

0%