Listeners:
Top listeners:
play_arrow
Radio SUN
– On kuitenkin tilanteita, joissa julkinen raha voi käynnistää tai järkevästi täydentää yksityistä rahaa, esimerkiksi niin sanotuissa markkinakapeikoissa. Kun julkista rahoitusta myönnetään, on silloinkin tärkeää, että se vivuttaa yksityistä rahaa.
Puisto muistuttaa, että vientiä tukeva rahoitus voi olla vientiluottoa, lainantakausta tai tukea uusille markkinoille menemiseen.
– Tukimuodosta ja tarkoituksesta riippuen se voi tulla Business Finlandilta, Finnveralta tai Suomen Teollisuussijoitukselta. Työ- ja elinkeinoministeriö onkin viime vuoden aikana tehostanut toimijoiden yhteistyötä, jotta yritykset saisivat parempaa ja kokonaisvaltaisempaa palvelua.
Puiston mukaan myös julkisilla vienninedistämismatkoilla on merkityksensä erityisesti kehittyvillä markkinoilla tai turvallisuuskriittisillä aloilla.

Sakari Puisto kiittelee, että Tampereen alueella on erittäin vahvaa osaamista muun muassa mikroelektroniikan ja tekoälyyn kytkeytyvän siruteknologian saralla.
– Nämä ovat voimakkaasti kasvavia toimialoja ja Suomelle ja Euroopalle strategisesti arvokasta osaamista ja yritystoimintaa.
Puiston mukaan potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää johdonmukaista ja pitkäjänteisiä tekemistä.
– Sen lisäksi on tärkeää, että julkiset ja yksityiset satsaukset tuotekehitykseen koordinoidaan hyvin sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Osaamisen ja hankkeiden pitäminen maailman huipputasolla on paras tae T&K-panostusten saamiseen Tampereelle jatkossakin.
Voisiko edellä mainittua T&K-rahoitusta saada esimerkiksi niin sanotuista koheesiorahoitusta uudelleen suuntaamalla Itä- ja Pohjois-Suomesta Länsi-Suomeen?
– Tampere ja Pirkanmaa ovat maamme kehittyneimpiä alueita. Koheesiorahoituksen tarkoituksena sen sijaan on kohdistua voimakkaammin vähemmin kehittyneille tai taloudellisesti hankalammassa tilanteessa oleville alueille. Näin pyritään tasaamaan eroa kehittyneempien ja vähemmän kehittyneiden alueiden välillä, Puisto sanoo.
Pitäisikö aluepolitiikkaa muuttaa niin, että kasvuseutuja ja niissä tapahtuvaa luontaista vetoa tuettaisiin, mikä puolestaan tukisi koko kansantalouden kehitystä?
Puiston mieleen jatkossakin on tärkeää pyrkiä pitämään koko Suomi elinvoimaisena.
– On kuitenkin tärkeää, että julkiset panostukset ja tuet ovat tehokkaita ja mahdollisimman vaikuttavia. Näin ollen on hyvä katsoa jokaisen alueen erityispiirteitä ja arvioida kunkin alueen kannalta erityisiä kilpailukykytekijöitä ja vahvistaa näitä.
Miten Suomi varmistaa, että kansalliset vastinrahat löytyvät tiukkoina aikoina, jotta EU-rahoitus voidaan hyödyntää?
– EU edellyttää antamalleen tuelle kansallista vastinrahoitusta. Merkityksellisiin hankkeisiin vastinrahoitus on yleensä aina järjestynyt. Se ei kuitenkaan ole itsestään selvää, ja myös valtion säästötalkoot ovat vaikuttaneet asiaan.
– Siksi onkin tärkeää, että hankkeet kilpailevat tukirahasta, jolloin kilpailun kautta tukiraha kohdistuu parhaisiin hankkeisiin. Tämä on omiaan pitämään tuettujen hankkeiden laatua korkeana, Puisto toteaa.
Sakari Puisto teroittaa, että puolustusteollisuus on aina ollut korkeassa arvossa Suomessa.
– Tässä maailmantilanteessa se korostuu entisestäänkin. Meidän on myös itse panostettava vieläkin enemmän puolustusinvestointeihin.
– Kun puolustusteollisuuden markkinat ovat voimakkaassa kasvussa, on suomalaisella osaamisella kysyntää. Alan yrityksillä on hyvät mahdollisuudet myös myydä tuotteitaan ulkomaille, Puisto muistuttaa.
– Suomen Nato-jäsenyys ja esimerkiksi jäänmurtajayhteistyö Yhdysvaltojen kanssa ovat osaltaan raivanneet tietä ja parantaneet entisestään suomalaisten yritysten menestymisen edellytyksiä, elinkeinoministeri lisää.
– Meillä Suomessa on vakaa toimintaympäristö, osaava työvoima ja edullinen sähköenergia. Nämä ovat niitä vahvuuksia, joiden varaan rakennamme ja joiden ansiosta investoinnit ovatkin piristymässä, vaikka epävarmuus hidastaa vielä päätöksiä, Sakari Puisto kertoo.
Puisto uskoo, että tuleva yhteisöveron alennus ja pitkäjänteinen, kasvava T&K-rahoitus houkuttelevat maahamme lisää investointeja.
– Hallituksen yksi kärkihanke on myös luvituksen sujuvoittaminen uudessa Lupa- ja valvontavirastossa. Verkkoyhtiöidemme Fingridin ja Gasgridin investoinneilla valmistaudumme tulevaisuuteen vahvistamalla kriittistä energiainfrastruktuuria, elinkeinoministeri painottaa.
Sakari Puisto huomauttaa, että rakennusala on aina ollut erityisen suhdanneherkkä.
– Kun suhdanne on hyvä, menee vähän liiankin lujaa. Laskusuhdanteessa tilanne on toinen.
– Korot ovat tulleet alas viimevuotisista. Odotettavissa on, että suhdanne kääntyy ja rakentaminenkin virkistyy. Alan virkistämiseksi toimenpiteiden pitää olla oikea-aikaisia. Hallitus on tehnyt esityksen asuntolainojen enimmäisajan pidentämiseksi 30 vuodesta 35 vuoteen ja lisännyt korkotukivaltuuksia ensi vuodelle, Puisto sanoo.
Sakari Puisto toteaa, että hallitus on tehnyt erilaisia toimia yritysten kasvun edellytysten parantamiseksi ja lisäksi monia työmarkkinauudistuksia, jotka helpottavat työntekijöiden palkkaamista.
– Kasvu on edellytys sille, että yritykset uskaltavat työllistää lisää väkeä. Kasvun edellytyksiä on kohennettu muun muassa nostamalla TKI-panostusten tasoa, sujuvoittamalla luvitusta, lisäpääomittamalla Teollisuussijoitusta ja uusimalla Finnvera-lakia ja sitä kautta parantamalla Finnveran toimintaedellytyksiä, elinkeinoministeri listaa.
Sakari Puiston mielestä ongelmaa on katsottava laajasti.
– Koulutuksen on vastattava joustavasti työvoiman tarpeisiin. Aikuiskoulutuksen tulisi paremmin mahdollistaa työuralta toiselle siirtyminen. Yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyö on tärkeää. Samalla olisi hyvä löytää tapoja, joilla yritykset voisivat aiempaa paremmin osallistua tarvitsemiensa osaajien kouluttamiseen, elinkeinoministeri listaa.
– Meidän on myös tarkkaan harkittava, milloin tarvitsemme osaajia ulkomailta. Suomessa olevien työllistämisen on joka tapauksessa oltava ensisijainen tavoite. Samalla meidän on purettava kannustinloukkuja. Työnteon tulee aina olla kannattavaa, hän teroittaa.
Kirjoittaja: Matti Pulkkinen
Etelä-Pirkanmaa 96,7
Ikaalinen ja Hämeenkyrö 96,3
Kankaanpään seutu 106,7
Parkanon seutu 91,7
Tampere 107,8
Ylä-Pirkanmaa 91,5
Radio SUN on osa Pirmedioita.
studio@radiosun.fi
Mainosmyynti:myynti@radiosun.fi
Mainostrafiikki:radio@radiosun.fi
Uutis-, juttu- ja menovinkit: toimitus@radiosun.fi
Radio SUN
Suvantokatu 13
33100 Tampere
Studio 010 5844 655
WhatsApp 043 2170 273
Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Tutustu tietosuojakäytäntöihimme täällä.