Nämä kolme asiaa ovat oleellisimmat yrittäjien jaksamisen kannalta

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Susanna Visuri kertoo, että vaikka aihetta tutkitaan säännöllisesti, on keskimääräistä tilannetta yrittäjien jaksamisesta vaikea selvittää, sillä yksinyrittäjiä ja pieninä työnantajina toimivia yrittäjiä on Suomessa paljon ja tutkimusten otanta vaihtelevaa.

– Siellä on heitä, joilla asiat ovat hyvin ja kaikki toimii. Ja sitten on niitä yrittäjiä, jotka ovat todella haasteellisessa tilanteessa yrityksen talouden tai yksityiselämän asioiden puolelta.

Suomen yrittäjien teettämät gallupit viimeisten muutaman vuoden ajalta ovat osoittaneet, että noin 14–17 prosenttia yrittäjistä on joko jatkuvasti ylirasittuneita tai lähellä loppuun palamista. Eniten jaksamisongelmia on 5–9 henkeä työllistävillä yrittäjillä.

Myös Visuri tunnistaa ilmiön ja sanoo, että Työterveyslaitoksen kymmenen vuoden takainen barometri kertoi noin joka kymmenennen yrittäjän olevan uupumisvaarassa. Erityisesti koronavirus vaikutti negatiivisesti monen yrittäjän liiketoimintaan viime vuosina, eikä Visuri osaa antaa tilastotietoa siitä, onko tilanne normalisoitunut sen jälkeen.

– Tiedämme kuitenkin sen, että Yrittäjän talousapu -neuvontapalvelun yhteydenottomäärät lisääntyvät aina ajoittain ja että konkurssitilastot ovat olleet surullista luettavaa, hän toteaa.

Vaikka jokaisen työnantajan on lain mukaan järjestettävä ennaltaehkäisevä työterveyshuolto työntekijöilleen, on tilanne yrittäjän kannalta toinen. Visuri kuitenkin huomauttaa, että työterveyshuollon lakisääteinen osuus kattaa vain tietyt palvelut, ja yrittäjien kohdalla tarpeet ovat vaihtelevia. Näin ollen kyseisen palvelun järjestämisessä tulisi mennä yrittäjän saama hyöty edellä, eikä muuttamalla työterveyshuolto pakolliseksi myös yrittäjälle.

Sen Visuri allekirjoittaa, että erityisesti ennaltaehkäisyn tulisi olla avainasemassa aina, kun puhutaan yrittäjän hyvinvoinnista huolehtimisesta. Hänen mukaansa on olemassa erityisesti kolme asiaa, jotka haltuun ottamalla omaa jaksamista voi tukea parhaalla mahdollisella tavalla.

Näitä ovat yrityksen toimintaympäristön seuraaminen yritystoiminnan kehittämiseksi, hyvä talouden hallinta sekä omasta jaksamisesta, palautumisesta ja työolosuhteista huolehtiminen.

Visuri korostaa, että yksinyrittäjätkin voivat hyötyä suuresti erilaisista verkostoista ja muiden yrittäjien kanssa juttelemisesta. Esimerkiksi yrittäjille tarkoitetut tapahtumat auttavat löytämään vertaistukea ja ovat sen vuoksi tärkeä foorumi.

Myös muita kanavia tuen hakemiseen on runsaasti aina erilaisista yrittäjäjärjestöistä uusyrityskeskuksiin, yrittäjäakatemiaan, yrityskummeihin sekä yrittäjien mentoritoimintaan asti. Lisäksi Visuri vinkkaa tarvittaessa olemaan yrittäjän talousapuun yhteydessä etupainotteisesti jo ennen kuin ongelmia ehtii muodostua.

– Ennaltaehkäisy on tässäkin kaikkein tärkeintä. Yrittäjä ei saa jäädä yksin taloushuolien tai kysymysten kanssa, hän painottaa.

Visuri kertoo, että aiemmissa yrittäjätutkimuksissa on huomattu valtaosan yrittäjistä tiedostavan varsin hyvin sen, miten suuri merkitys omalla jaksamisella ja terveydellä on myös yrityksen toiminnalle.

– Mutta miten sen työn puitteissa ehditään sitten itseensä panostaa, niin siinä tulee vähän vaihteluväliä riippuen työn vaateista, Visuri sanoo.