Yllätysvalinta MTK-Pirkanmaan puheenjohtajaksi, Tuukka Liuha nostaa kissan pöydälle

Liuha pitää työstään, mutta hän toivoo, että suomalainen maanviljelijä saisi arvostetun markkina-aseman sekä työrauhan. Laaja sitoutuminen kotimaiseen ruokaan läpi yhteiskunnan vaikuttaisi suoraan kaikkien tuotantosuuntien kannattavuuden tervehtymiseen. Suomessa säilyisi vahva elintarvikeomavaraisuus, ja maaseudut pysyisivät asuttuina.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto on Liuhalle tuttu paikallisen MTK-Lempäälän kautta. Hän on toiminut muun muassa johtokunnassa.

MTK-Pirkanmaan syyskokousta edeltävänä päivänä Liuhan kännykkä soi useita kertoja. Mies sai puheluja eri puolilta maakuntaa, kun maanviljelijät kannustivat Liuhaa ehdokkaaksi puheenjohtajataistoon.

– Olin hyvin yllättänyt ja otettu pyynnöistä. Mietittyäni tovin ehdotusta vapautunut tehtävä kiinnosti paljon ja olin valmis mukaan. Kyllä se hiljensi minut hetkeksi syyskokouksessa, kun valintani ratkesi selkein luvuin jo ensimmäisessä äänestyksessä

– Tuskin poliittisesta taustani ja aktiivisuudestani on ainakaan haittaa MTK-Pirkanmaan puheenjohtajuuden hoitamisessa. Arvostan ja tehtävässäni puolustan MTK:n neutraalia suhdetta kaikkiin puolueisiin.

Liuha kuuluu Pirkanmaan Keskustan maaseutu- ja yrittäjyystyöryhmään, joka teki menneenä kesänä puoluejohdolle ehdotuksen välikysymyksen tekemisestä maatalouden nykytilasta pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitukselle. Pirkanmaalaiskeskustalaiset eivät ole saaneet tähän päivään minkäänlaista vastausta toiveeseensa.

Uusi MTK-pomo aikoo kääriä vuoden vaihduttua hihansa ja tarttua lujalla otteella puheenjohtajuutensa hoitamiseen.

– Nykyisellä vauhdilla meiltä loppuvat maanviljelijät niin Suomesta kuin Pirkanmaaltakin. Maatalouden alasajo ja hiipuminen vaikuttavat suoraan kotimaisen ruoan riittävyyteen. Omavaraisuutemme alkaa ontua. Maaseudut näivettyvät. Kielteisyyden pitkä ja monivaikutteinen kierre pitää kääntää.

Liuha sanoo, että yhteiskuntamme tarvitsee kipeästi myönteistä suhtautumista koko luonnonvara-alalle. Vain konkreettiset positiiviset teot ja asenteet herättävät nuorten mielenkiinnon maataloutta kohtaan.

– Tarvitsemme erityisesti nuoria maanviljelijöitä. Tällä hetkellä Pirkanmaalla alle 30-vuotiaita maatalousyrittäjiä ei ole monta prosenttia aktiivisista viljelijöistä.

Liuhan mielestä kansa- ja yhteiskunnallamme ei ole enää yhtään aikaa hukattavana vakauden ja ennustettavuuden palauttamiselle. Ne ovat loistaneet maanviljelijöiden arjessa poissaolollaan Suomen EU-jäsenyyden alkamisesta lähtien.

– Vakaus merkitsee sitä, että maanviljelijä tietää, että hänen työnsä on arvokasta ja että sen edellytykset turvataan. Eri tuotantosuuntia harjoittavien viljelijöiden on saatava tae siitä, että osaava työ tuo riittävän toimeentulon ja etteivät pelisäännöt muutu koko ajan.

Liuha muistuttaa, että maatalouden nykymuotoisessa kirjossa vallitsevat valtavat railot kannattavuudessa. On tiloja, joilla toiminta on mielekästä ja kannattavaa tai nenä pysyy niin sanotusti nipin napin veden pinnan yläpuolella tai kannattavuus on tipotiessään.

– Ongelman ydin on nimenomaan tuottavuudessa. Monikaan ei epävakaudessa pysty koko ajan juoksemaan kovempaa tai kantamaan investointiriskiä. Tuottajahinnat eivät ole seuranneet kulujen, kuten energian ja apulannan hintojen kohoamista. Markkina on rikki monin tavoin.

Liuha teroittaa, että viljelijä ruokaketjun alkupäässä on onnettomassa asemassa tavarantoimittajiinsa, elintarviketeollisuuteen ja ruokakauppaan verrattuna.

– Tämä suuri epäsuhta tiedetään, mutta siihen ei ole aktiivisesti eikä määrätietoisesti puututtu. Korjaamisen ja kohtuullistamisen aika on tässä ja nyt. Kuluttajan suoja Suomessa on korkea ylivahvoja markkinatoimijoita vastaan , mutta missä on yksittäisen tuottajan suoja?

Liuhan mukaan monelle maatilalle on kertynyt epätietoisuuden vuosina vaarallinen investointisuma.

– Viljelijät on ollut pakotettuja siirtämään eteenpäin välttämättömiä kone- ja laitehankintoja. Korjausliikkeen tekeminen hallitusti ei ole mahdollista, ellei toimialan ennustettavuutta ja vakautta kyetä turvaamaan.

Liuha on tarkasti perillä myös pankkien lainahanojen kiinni pysymisestä.

– Moni viljelijä kertoo samanlaisista kielteisistä kokemuksista, etteivät pankit luotata maataloutta samalla tavalla kuin takavuosina.

Liuha korostaa, että maanviljelijän näkökulmasta talouden isossa ja pitkässä kuvassa ei ole ilman toimia juuri mitään käännettä luvassa.

– Suomalaisella viljelijällä on edessä niukat ja tiukat ajat, ellei kotimaassa tehdä toimivia ja tuloksellisia korjausliikkeitä. Kustannukset jatkavat nousuaan. Tukien nimellisarvot heikkenevät. Markkinahinnat ovat epäsuotuisat, ja muun muassa hiilitullit iskevät rajusti lannoitteisiin. Jos Ukrainasta tulee EU:n jäsen, sisämarkkinoille tulee hinnaltaan edullisia alkutuotteita. Lisäksi EU:n maataloustukipotille on uusia ottajia. Viljelijä ei saa jäädä ison murroksen maksajaksi.

Liuha toivoo hartaasti, että edes jokin suomalaista viljelijää koskeva palanen kääntyisi tuottajan asemaa vahvistamaan. Esimerkkinä kotimaisen ylisääntelyn järkeistäminen EU:n yleistasolle on vain tahtoa eikä rahaa vailla.

 – Jo lähtökohtaisesti perinteinen suomalainen pienviljelijä tarvitsi yhteiskunnallista suojelua. Viljelijä on monella tavalla yksin ja voimaton ruokamarkkinoiden toimijana. Jos viljelijät kokoaisivat etujärjestössä markkinavoimaansa yhteen hintojen pohjien löytämiseksi, meitä rankaistaisiin hintakartellista. Viljelijä on tavallisesti puun ja kuoren välissä, sillä hänellä on kaksi vaihtoehtoa: myyt tai et. Hinnan määräävät muut.

– Meidän on työskenneltävä jäsenmäärän kasvattamiseksi. Etujärjestön voima kumpuaa sen jäsenistöstä, sen kattavuudesta.

Pirkanmaalla on kotieläintuotantoa, viljatiloja sekä erikoistuneita tiloja. Liuhan mielestä kirjoa on mukavasti.

– Monella tilalla on kehitetty ja satsattu liitännäiselinkeinoihin, joista matkailu on näkyvästi kehittyvä. Yleisin on urakointi.

Liuha sanoo, että MTK:n on jatkettava määrätietoista ja sisällökästä tiedottamista, jotta suuri yleisö ymmärtää, etteivät viljelijät ole pahiksia. Hän pitää kansallisesti vahingollisena syyttelyä, jolla viljelijöitä mustamaalataan ja syyllistetään muun muassa eläin-, luonto- ja ilmastopoliittisilla asioilla.

– Mehän tuotamme ruokaa perheille. Tutun hukkakauran ohella taitellaan uusia vakavia rikkatulokkaita ja perinnebiotooppien katoa vastaan. Hoidamme huoltovarmuutta sekä maaseudun laajoja luonnonvaroja kestävästi joka päivä.

Uusi puheenjohtaja aikoo luotsata MTK-Pirkanmaata samoilla periaatteilla kuin sukutiloja hoidetaan pitkäkatseisesti.

– Suomalaisilla maatiloilla on ollut satojen vuosien ajan vallalla sääntö, jonka mukaan ne ovat lainassa tulevilta polvilta. Vaikeuksien keskelläkin toiminnan jatkuvuus mailla ja metsissä on viljelijän sydämen asia sukupolvesta toiseen. Se auttaa monia vielä jaksamaan ja jatkamaan.