Taito Pirkanmaan Malla Tirkkonen: ”Tarve käsillä tekemiseen nousee”

Taito Pirkanmaalla on toimintaa kymmenessä kunnassa: Akaassa, Kangasalla, Lempäälässä, Mänttä-Vilppulassa, Nokialla, Orivedellä, Pirkkalassa, Tampereella, Vesilahdella, Mänttä-Vilppulassa ja Ylöjärvellä.

Tirkkonen korostaa Taito Pirkanmaan tarvetta suunnata katseensa vahvemmin omasta osaamisesta ja tekemisestä ulospäin. Näin hänen mielestään yhdistys voi tavoittaa ja puhutella uusia kohderyhmiä monipuolisen tarjonnan piiriin sekä jakaa käsillä tekemisen ilosanomaa eteenpäin.

– Täällä Pirkanmaalla hienoa on se, että eri toimipisteemme ovat usein tavoitettavissa ja mahdollisia monille asuinpaikasta riippumatta. Ei ole väliä, asuuko Kangasalla, Lempäälässä vai jossakin muualla. Meille ovat kaikki tervetulleita kuntarajoista riippumatta. Tätä tapahtuukin kursseillamme ilahduttavan paljon.

Arkadianmäellä toteutetussa Taito-päivässä Tirkkonen ilahtui kansanedustajien suuresta aktiivisuudesta ja palosta tutustua käsillä tekemiseen. Onnistunut tapahtuma kannustaa Taito Pirkanmaata avaamaan ikkunansa ja ovensa ympäröivään maailmaan.

– Kutsumme koskettaa kaikkia ihmisiä.

Tirkkosen mukaan on hienoa, että Pohjoismaiden vetovoimaisimmat Suomen Kädentaidot -messut pidetään Tampereella. Perinteinen tapahtuma houkuttelee Messukeskukseen kymmeniätuhansia vierailijoita eri puolilta kotimaata ja ulkomailta.

– Tämä on sekä meille että koko käsityöalalle ja käden taitojen edistämiselle tärkeää, Tirkkonen sanoo.

Tirkkosella peukalo ei kuitenkaan ole keskellä kämmentä.

– Käsillä tekeminen on vetänyt aina minua puoleensa. Keramiikka on ominta sarkaani ja monenlaisen tekemisen kokeilu. Käsillä tekemiseen suuntautumiseni on pitkälti sukuni ja etenkin monitaitoisen isäni ansiota. Ympärilläni on ollut lapsuudesta saakka osaavia ja rohkeita käytännön taitajia.

Tirkkonen tunnistaa, että hänessä on aina elänyt pieni käsitöiden rakastaja ja vaalija, mikä on tullut esille muun muassa omassa kulutuskäyttämisessä.

– Olen aika tarkka laadun, materiaalin ja kestävyyden suhteen. Arvostan kotimaisuutta ja paikallisuutta, mutta myös tekemisen prosessi kiinnostaa eli miten joku on tehty tai toteutettu. Huolenpito itselle hankitusta tai olemassa olevasta on minulle tärkeää sekä se, että tarvittaessa hankkimani on kierrätyskelpoista.

Rakkaus kädentaitoihin ja käsillä tehtyyn näkyy myös Tirkkosen kodissa. Hän arvostaa huonekaluja, jotka kestävät elämää. Hän haluaa pitää niistä huolta. Myös kotimaisten taiteilijoiden omintakeinen kädenjälki ilahduttaa ja näkyy kodin seinillä.

– Kun olen muuttanut asuinpaikkaa, tarve säilyttää itselle merkitykselliset ja jonkun aikanaan tekemät jutut, on korostunut. Raivaan tilaa asioille, joita arvostan. Olen esteetikko, joka kestää hyvin rosoa ja elämän jälkiä. Kauneus ei ole minulle täydellistä, uutta ja sileää. Siksikin käsillä tehdyt tuotteet kiehtovat. Myös luonnon- ja maanläheisyys ovat minulle merkityksellisiä arvoja.

– Tehtävämme on pitää käden taidot kehittyvänä ja kiinnostavana kaikkina aikoina mahdollisimman suurelle ja moninaiselle ihmisjoukolle.

Tirkkosen mielestä monilla erilaisilla tekniikoilla, niin uudemmilla kuin perinteisilläkin, on arvonsa ja tärkeä paikka Taito Pirkanmaan tarjonnassa. Hän pitää sekä säilyttämistä että uudistamista tärkeänä.

– Ihmisistä voi näyttää siltä, että monet perinteiset taidot ovat hiipumassa. Kiinnostus erilaisiin käsityötekniikoihinkin menee aaltojen lailla, ja paikallisia erojakin tekemisen vetovoimaisuudessa on. Uusiakin juttuja kohtaan on hyvä olla utelias, mutta kriittinen ajattelukin on tärkeää. Tästä esimerkkinä on vaikkapa monia mahdollisuuksia tarjoava 3D-tulostus tai tekoäly.

Tirkkonen iloitsee, että yhteiskunnassamme on tunnistettu monella tasolla tarve huolehtia käsillä tekemisen taidoista. Niistä on paljon iloa arjessa. Mikään voima ei syrjäytä taitoa ja tarvetta kädentaitoihin.

– Käsillä tekeminen on ihmiselle hyväksi. Tämä pätee aina. Ihmisellä on myös synnynnäinen tarve muunlaiseen todellisuuteen, jota digimaailma ei pysty tarjoamaan.

Tirkkonen painottaa, että tiedon jakaminen, markkinointi ja kokemuksellisuuden esille saaminen käsillä tekemisestä on tässä ajassa tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin.

Toiminnanjohtaja korostaa, että muun muassa Taito Pirkanmaan tehtävänä on kertoa oikealla tavalla edustamastaan aihepiiristä.

– Kädentaitojen on oltava niin sanotusti silmien ulottuvilla.     

Tirkkosta kiinnostaa suuresti esimerkiksi suomalaisen, pirkanmaalaisen käsityöosaamisen jakaminen muualta muuttaneille sekä ulkomaalaistaustaisille, sillä Pirkanmaalle muuttaa vuosittain muualta paljon ihmisiä, joilla ei ole yhteisöjä tai tuttuja harrastuspaikkoja olemassa.

Tirkkosen mielestä vieraanvaraisuus on tärkeää. Suomalaisen käsityöperinteen erityisyys, käytännöllisyys ja moni-ilmeisyys kiinnittää ihmisiä osaltaan paikallisiin ihmisiin ja kulttuuriin.

– Kädentaidoista on hyötyä kotoutumisessa, kun erilaisesta tapakulttuurista lähtöisin oleva ihminen löytää kiintopisteitä uudesta ympäristöstä vaikkapa räsymattoa meillä kutomalla, ihmisiä tavaten ja uutta oppien.

– Lisäksi erilaiset perinteiset, kansanomaiset käyttöesineet kertovat tulijalle meistä suomalaisista ja tavoistamme elää, vaikkapa kokata ruokaa.

– Kudonnasta innostunut voi varata kangaspuut itselleen parhaiten sopivasta paikasta. Kudontapaikassa henkilö kohtaa niin halutessaan yhteisöllisyyden, mahdollisuuden keskustella samanhenkisten ihmisten kanssa. Kun ihmisillä on yhteinen kiinnostuksen kohde, juttu luistaa luontevasti.

Tirkkonen herättelee muistamaan koskettamisen ja tunnustelemisen merkityksen. Näin esimerkiksi erilaiset materiaalit tulevat tutuiksi.   

Olennainen osa Taito Pirkanmaan toimintaa on Käsityö- ja muotoilukoulu Näpsä. Tirkkonen painottaa, että Näpsässa opiskellaan käsityön taiteen perusopetusta laajan oppimäärän mukaan. Opiskelu on useimmille sivutoimista sekä osaamista ja elämää rikastuttava harrastus.

 – Kaikessa Taito Pirkanmaan toiminnassa osallistuja oppii arvostamaan omaa työtään, omien käsien tuotoksia.  

Tirkkonen rohkaiseekin jokaista käsillä tekemisen pariin Taito Pirkanmaan helmoihin.

– Ihmisen ei kannata sulkea käden taitoja elämästään pois toteamalla, että ”en minä osaa”. Meille voi tulla kokeilemaan ja harjoittelemaan osaamistasosta riippumatta. Jokaisella on mahdollisuus edetä omaan tahtiin.