Pirhan investoinnit edellyttävät tervettä taloutta – rakennushankkeita toteutuu varsin paljon

Hannola sanoo, että Pirhassa rakentamisinvestoinnit pystyttäneen toteuttamaan ajatellussa aikataulussa. Hän painottaa, että silti jokaiselle investoinnille on saatava lupa ministeriöiltä: valtiovarainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä sisäministeriöltä.

– Investoinnit mahdollistuvat, kun Pirhan talous on plussalla eli ylijäämäinen. Vaikka ensimmäisten vuosien taloustilanne on ollut tiukka, nyt talouden kehittyminen näyttää suotuisalta. Kun talous on terveellä ja vakaalla pohjalla, investointejakin on helpompi perustella.  

Hannola sanoo, että Pirhan suurin rakennushanke on Tampereen yliopistollisen keskussairaalan 900 miljoonan euron investointi. Se on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuuden muutoksen.

Tays Valkeakoski ja Tays Sastamala ovat investointilistalla lähivuosina. Niissä toteutetaan peruskorjauksia ja toimitilanmuutoksia sekä erityisryhmien asumiseen liittyviä hankkeita.

Pirha satsaa myös paloasemaverkostoon. Listalla ovat muun muassa Kylmäkosken paloasema Akaassa vuonna 2027, Sahalahden paloasema Kangasalla vuonna 2026, Pirkkalan paloasema vuonna 2027 sekä Kurun paloasema Ylöjärvellä vuonna 2029.  

Akaassa on vireillä hanke 2030-luvun puolelle, mutta kohteen kaavoitus on vielä keskeneräinen.

Lempäälään on tulossa vammaispalvelun asumisen kohde, jonka alkamisajankohdaksi arvioidaan vuosi 2029.

Pirkkalan Naistenmatkaan on kaavailtu 120-paikkaista ikäihmisten asumisen yksikköä vuodelle 2027. Lisäksi vammaispalvelujen hanke on selvittelyvaiheessa ja aikataulutettuna 2030-luvulle.

Ylöjärvelle on tavoitteena toteuttaa ikäihmisten sekä vammaispalveluiden asumisyksiköt aikajanalla 2028-2029.

Kangasalle on kaksi kohdetta: vammaispalvelujen asumishanke vuodelle 2028 ja ikäihmisten asumishanke 2030-luvun puolella. Kangasalan sote-asema on aikataulutettu tämän hetken suunnitelmissa vuodelle 2028, mutta sen laajuuden ja aikataulun osalta selvittelytyö tarkentuu ensi vuoden aikana.

Pirhalla ei ole näillä näkymin rakentamistarpeita Juupajoella, Orivedellä eikä Vesilahdella.  

– Toimitilat ovat perusedellytys laadukkaille sosiaali- ja terveyspalveluille, mutta investointien on aina lähdettävä palvelutarpeesta, väestökehityksestä ja toiminnan vaikuttavuudesta – ei yksittäisistä rakennuksista itsessään, Andersson korostaa.

Andersson sanoo, että keskeistä on kokonaisuus.

– Olemassa olevan tilakannan tarkoituksenmukainen käyttö, peruskorjaaminen silloin, kun se on järkevää, ja uudet investoinnit silloin, kun ne aidosti parantavat palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta, Andersson tarkentaa.

Anderssonin mukaan investointikyky ei synny yksittäisistä päätöksistä, vaan hyvästä taloudenpidosta, jossa Pirha on onnistunut.  

– Lisäksi on välttämätöntä priorisoida ja seurata pitkän aikavälin muutoksia, jotta investointiohjelma vastaisi tuleviin tarpeisiin. Korostan muuntojoustavuuden tärkeyttä tulevassa suunnittelussa. 

Hyvä poliittinen ohjaus on strategista, ennakoivaa ja periaatteellista, ei yksittäisiin hankkeisiin yksityiskohtaisesti puuttuvaa. Valtuuston tehtävä on linjata ne suuret suuntaviivat, joiden pohjalta viranhaltijat valmistelevat ratkaisuja. Strategisesti tärkeitä huomioitavia asioita ovat palveluverkkopäätösten vaikutukset, väestömuutokset ja niiden ennakointi, josta seuraa pohdinta saavutettavuudesta. Liikenneyhteyksillä ja kustannusvaikuttavuudella on myös merkitystä

Sijaintipaikkakuntien osalta päätöksenteon tulee perustua avoimiin ja läpinäkyviin kriteereihin, jotta ratkaisut koetaan oikeudenmukaisiksi koko maakunnan näkökulmasta. Poliittinen ohjaus on parhaimmillaan silloin, kun se luo yhteisen tahtotilan ja luottamusta päätöksentekoon – ja antaa valmistelulle työrauhan.

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Hanna Tainio (sd.) painottaa Pirhan talouden vakauden ja kestävyyden tärkeyttä.

– Jotta hyvinvointialue voi investoida, pitää sen talouden olla kunnossa. Suuriin investointeihin, jotka vaativat lainanottoa, pitää saada lupa valtiovarainministeriöltä. Jotta luvan saa, pitää talouden olla ylijäämäinen ja alijäämät on kyettävä kattamaan määräajassa. Nämä seikat määräävät lainan suuruuden, Tainio kertoo.

Tainion mukaan Pirhalla on tarve tällä hetkellä suuriin investointeihin Kaupin kampuksella, joten hänen mielestään hyvin hoidettu talous on välttämätön.

– Yhteistyössä on tärkeää, että roolit ovat selkeät. Pirha vastaa palveluiden järjestämisestä ja toiminnallisista tarpeista, kunnat puolestaan voivat olla mukana mahdollistajina esimerkiksi tontti-, kaava- ja tilaratkaisuissa. Parhaimmillaan yhteistyö tuottaa ratkaisuja, jotka palvelevat sekä alueen asukkaita että koko Pirkanmaan etua, Andersson teroittaa. 

Hanna Tainio sanoo, että Pirhassa on konserni- ja toimitilajaosto, joka käyttää poliittista ohjausta investoinneissa.

 – Investointiohjelman hyväksyy viime kädessä aluevaltuusto. Poliittisella ohjauksella on erityisesti paikka, kun pohditaan muun muassa peruspalveluiden sijoittumista hyvinvointialueen kuntiin ottaen huomioon esimerkiksi väestökehitys ja palveluiden saavutettavuus, Tainio avaa.  

Tainion mielestä Pirhan ja kuntien (23) yhteistyö on erittäin tärkeää, sillä kunta maanrakennus- ja kaavoituspolitiikka ovat kunnan tehtäviä.

– Kunnan on voitava pitkällä tähtäimellä kaavoittaa rakennuspaikat ottaen huomioon tulevien vuosien tarpeet vaikkapa palveluasumisessa. Hyvinvointialueen investoinnit voivat vaikuttaa myös kuntien elinvoimaan, joten yhteistyö ja yhteinen näkemys ovat tärkeitä, Tainio toteaa.