Elisa Saarinen 30 vuoden johtamiskokemuksellaan: ”Tarvitaan muutosmyönteistä asennetta ja halua oppia uutta”

Jo 15 vuotta toiminut Vauraus Oyj on yksi Pohjoismaiden johtavista lainapohjaisista vaihtoehtoisen rahoituksen alustoista. Saarisen vuonna 2016 alkaneena toimikautena yritys on kasvanut varhaisen vaiheen startup-yrityksestä säännellyksi kasvuyritykseksi, jolla on EU-tason toimiluvat skaalautuvaksi digitaaliseksi alustaksi ja pk-yrityksiä ja sijoittajia tukevaksi ammattimaiseksi organisaatioksi.

Saarinen on rakastanut haasteita ja tavoitteita koko työuransa ajan. Hänet muistetaan historiallisesta lasikaton rikkomisesta, kun hän nousi suomalaisena naisena Svenska Handelsbankenin johtoryhmään. Saarinen toimi muun muassa maajohtajana Saksassa ja Puolassa.

Työnsä ohessa Saarinen on rakentanut laajan hallitusportfolion infrastruktuuri-, koulutus-, asunto- ja kaupallisissa organisaatioissa. Hänen tavaramerkkejään ovat strateginen selkeys, talouskuri ja vahvan hallinnon yhdistäminen pragmaattiseen ja ihmiskeskeiseen johtamistyyliin.

– Nyt olen kiinnostunut ensin pätkän omasta hyvinvoinnistani ja sen jälkeen ehkä  hallitus- ja neuvoa-antavista tehtävistä erityisesti silloin, kun säännellyt liiketoimintamallit, taloudellinen monimutkaisuus tai muutos ovat keskeisiä.

KOKEMUS puhuu. Elisa Saarinen teroittaa, että vaikka työelämä ja siellä olevat ammatit ja tehtävät elävät ja muuttuvat, jotkin asiat ovat kallioon hakattuja. Sellaisena hän pitää esimerkiksi asennetta. Se on ensisijaisen tärkeä niin työnantajalle kuin työntekijällekin.

– On oltava avoin ja valmis muutokselle. Kun asenne on myönteinen ja innostuneen vastaanottavainen, ihminen suhtautuu luontevasti kaikkeen uuteen, sellaiseen, josta emme vielä edes tiedä kaikkea.

– Vanhaan ei voi jäädä. Sellainen, joka ottaa jarruttajan roolin, on rasite koko työyhteisölle. Sillä on oltava yhteinen näkymä ja tavoite. Kun hyväksyy muutoksen ja uudistumisen välttämättömyyden, oppii luontevasti uutta.

– Muiden muassa esihenkilö aistii tiimiläisistään, joukkueestaan, mitä sen kullekin jäsenelle kuuluu. Hallitsemattomissa etätöissä on vaarana toimivan yrityskulttuurin romuttuminen. Ongelmallista on myös uuden ihmisten sisään ajaminen työyhteisöön. Tulijoita ei saa jättää oman onnensa varaan.

Saarinen tietää, että itseohjautuminen on valtavan vaativa asia niin työntekijälle kuin esihenkilölle.

– Miten esihenkilöt realistisesti voivat seurata vaikkapa tavoitteiden toteutumista.

– On täysin hullua puhua ylikoulutuksesta, niin kuin meillä nykyään kuulee puhuttavan.

Saarinen sanoo, että esimerkiksi kaikilla Tampereen kaupunkiseudun vahvoilla moderneilla ja uusilla aloilla tarvitaan kovia ammattilaisia, alansa parhaita osaajia. Niitä ovat muun muassa vetyteollisuus, siruosaamiskeskus, turvallisuuden ekosysteemi, valmistava teollisuus, auto- ja ajoneuvoteknologiaklusteri, Al-osaaminen (tekoäly), älykkäät liikkuvat koneet, vihreä teknologia, kiertotalous, AV-ala, kuvantaminen, ITS Factory ja terveysteknologia.

– Nyt on väärin puhua vain Suomen talouden sakkaamisesta, alamäestä. Todellisuudessa Euroopassa, koko maanosassa on lama, ja sen seuraukset konkretisoituvat maassamme nykysuuruisena työttömyytenä.

Saarinen ei myöskään asettele vastakkain korkeakoulu- ja ammattikouluopintoja.

– Suomalainen yhteiskunta tarvitsee ne molemmat. Niin yliopistoista kuin ammattioppilaitoksista on pidettävä hyvää huolta, jotta taloudelliset voimavarat ovat järkevässä ja vastuullisessa käytössä.

Saarinen on sataprosenttisen varma, että suomalaiset tarvitsevat jatkossa merkittävästi nykyistä enemmän palveluja. Hän nostaa nimenomaan palveluiden tuottamisen tulevaisuuden merkittäväksi työllistäjäksi.

– Kun ihmiset osaavat koko ajan vähemmän ja vähemmän erilaisia kädentaitoja, niiden osaajille on kysyntää. Tarve ei katoa minnekään. Ihmisten osaaminen on ohentunut monella tavalla.

 – Eläkeläisten määrä kasvaa vielä pitkän aikaa. Eläkeläiset ovat vaikuttava asiakasryhmä eri palveluiden tarjoajille. Tulevat eläkeläiset eivät ole kaikki pienituloisia, jolloin palveluita voidaan kuluttaa enemmän. Kaikkia palveluita ei voida myöskään jatkossa tarjota veronmaksajien tuella.

Saarinen sanoo, että Suomessa on tapahduttava ajatus- ja käyttäytymismuutos.

– Meidän on luotava yhteiskunta, jossa halutaan ostaa palveluja, palvelukulttuuri on tehtävä, ei se tyhjästä synny.

Saarinen herättelee ymmärtämään, että kenenkään ei ole hyvä käyttää tekoälyä ymmärtämättä mitä sillä teettää tai mihin sitä käyttää.

 – Omasta työtodellisuudestani tiedän, miten tervetullut tekoäly on esimerkiksi koko ajan muuttuvien asetusten ja lakien lukuisten yksityiskohtien tarkistamiseen erilaisissa asiakirjoissa. Tekoälyohjelmat ovat tervetulleita, ja ne helpottavat työtä, mutta niitä käyttävän työntekijän on tiedettävä, mistä asioista todellisuudessa on kysymys. Kyse on pitkälle tarkistamisesta.

Saarinen ennustaakin, että korkeatasoiset tekoälyohjelmat tulevat syrjäyttämään muiden muassa juristeja. Näihin päiviin saakka lakiasiantoimistot ja lakimiehet ovat olleet tuiki tärkeitä erilaisten asiakirjojen oikeellisuuden varmentamisessa ja tarkistamisessa.

Saarisen mukaan jo nyt työpaikkojen haasteena on oikeanlaisen ja riittävän koulutuksen järjestäminen tekoälystä.

Ylöjärveläissyntyinen Saarinen muutti lapsena perheensä mukana Ruotsiin. Hän muistaa edelleenkin, miten hän uudessa maassa ja vieraassa kulttuurissa oivalsi leikkipuistossa, ettei siellä pärjää, ellei opi paikallista kieltä. Ja lapsi kun oli, se oppiminen tapahtui hetkessä.

– Osaamalla kieltä pääsee kiinni arkeen ja kyseiseen yhteisöön. Näin oppii ihmisistä ja heidän kulttuuristaan. Kieli on aina avain oivaltamiseen, mikä nimenomaan tämä maa on.

Saarinen muistuttaa, että lapset 3-10-vuotiaina omaksuvat ja oppivat helposti uusia kieliä.

– Lapsia on altistettava kielille. Niistä tulee elämänaikaista pääomaa.

– Yrittäminen ei ole helppoa. Siitä ei saa antaa virheellistä kuvaa.

Saarisen mukaan ihmisen on oltava isosti perillä, mitä yrittäjyys edellyttää, ja mihin kaikkeen se johtaa.

– Kun on ymmärrys vaatimuksista ja riskeistä ja on kanttia sietää epävarmuutta ja heikkoja aikoja, yrittäjyys on suositeltava ja kannatettava vaihtoehto. Se on myös monella tavalla palkitseva. Mutta yrittäminen edellyttää monenlaista muutakin osaamista kuin sen toimialan osaamisen.

Saarinen vannoo realismin nimeen.