Teemat

Kun mainosposti muuttaa elämän ja fysiikasta tulee lempiaine – Sopiva opisto voi antaa uuden suunnan

today12.1.2026

Background
share close
Kaikki mainosposti ei ole turhaa. Kaksi viikkoa ennen kuin Päivölän opiston ilmoittautumisaika meni umpeen, Lilian Kiurun ja hänen perheensä postiluukusta Tampereella kolahti opiston esite. Päätös seuraavan lukuvuoden viettämisestä Valkeakoskella piti tehdä nopeasti.
Milla Niemen ja Lilian Kiurun seurana asuntolan olohuoneessa piipahtaa välillä naapurin kissa, joka kulkee kampuksella kuin kotonaan. Kuva: Susanna Viljanen

− Olisin halunnut kuulla tästä paikasta jo aiemminkin. En päässyt ensimmäisellä yrittämällä yliopistoon, ja olin ajatellut viettää välivuoden tekemällä töitä ja yrittää samalla itse opiskella ovoimessa yliopistossa ja pääsykokeisiin, viime kevään ylioppilas Lilian kertoo.

− Päivölän Akatemiassa opiskeleminen on paljon parempi tapa viettää välivuotta. Täällä opiskelen täysipäiväisesti, suoritan avoimessa yliopisto-opintoja ja valmistaudun pääsykokeisiin.

Lilian opiskelee Päivölässä psykologiaa ja vähän kasvatustieteitä. Syksyn aikana ajatus urasta psykologian alalla on vain vahvistunut. Kasvatustieteistä on tullut kuitenkin hyvä varasuunnitelma.

Myös ypäjäläinen Milla Niemi on Päivölässä parantamassa mahdollisuuksiaan päästä yliopistoon. Hän on ehtinyt jo suorittaa ylioppilastutkinnon jälkeen ensihoitajan amk-perustutkinnon. Seuraava tähtäin on lääkärinopinnoissa, joihin Päivölän Akatemian luonnontiedelinja antaa hyvän pohjan.

− Olen hakenut lääkikseen, mutta en ole päässyt. Ajattelin, että pääsykoemateriaalien opiskeleminen sujuisi paremmin porukassa kuin itsekseen, Milla sanoo.

− Välivuosi oli vähän yksinäinenkin kokemus. Täällä on muita ihmisiä ympärillä ja mielettömän hyvä ilmapiiri.

Lilian Kiuru asuu kahden hengen huoneessa yksin, joten koko leveä ikkunapöytä on vain hänen käytössään. Kuva: Susanna Viljanen
Ilmapiirin lisäksi molemmat kehuvat opetusta. Se tapahtuu pienissä, 4−5 hengen ryhmissä ja on todella yksilöllistä. Jokaisella on oma opinto-ohjelmansa, ja aina saa juuri sitä tukea, mitä itse tarvitsee.

− Oppiminen on ollut paljon tehokkaampaa kuin lukiossa. Huomaa, että opettajat ovat täällä meitä varten, Lilian sanoo.

− Aiemmin fysiikka oli heikko kohtani. Täällä olen satsannut siihen, ja nyt se sujuu oikeastaan jopa paremmin kuin mikään muu, Milla iloitsee.

Kasvatustieteitä opettava Johanna Kallio kertoo, että moni Päivölän Akatemian opiskelija käy hänen luonaan ”ohjausklinikalla”. Siellä selvitetään, mitä nuori oikeasti haluaisi elämällään tehdä.

− Jossain vaiheessa vuotta voi tulla oivallus, että apua, ei tämä olekaan minun alani. Kansanopisto kuten Päivölä on viimeisiä linnakkeita, joissa voi ilman isoja paineita tutkia ja kokeilla eri linjoilla, mikä ala kiinnostaa, Kallio sanoo.

16-vuotiaaksi asti Saksassa asunut Lilja Rytkönen on Päivölän kuvataidelinjalla treenaamassa Suomen kielellä opiskelemista. Samuel Leino tähtää mahdollisesti arkkitehtiopintoihin. Kuva: Susanna Viljanen

Päivölän Akatemiassa kuten muissakin kansanopistoissa opiskeleminen lasketaan toisen asteen opintoihin. Pääsykokeisiin valmentautuminen, ylioppilaskokeen arvosanojen korottaminen ja avoimen yliopiston opintojen suorittaminen eivät siis kuluta arvokkaita korkea-asteen opintotukikuukausia, ja Päivälässä vietetyn vuoden jälkeen opiskelija saa hakea yliopistoon tai ammattikorkeakouluun ensikertalaisena.

− Vapaan sivistystyön oppilaitoksessa nuorella on vuosi lisää aikaa kasvaa ilman yliopisto-opiskelun paineita, Johanna Kallio summaa.

Kirsikkana kakun päällä Päivölässä opiskeleminen on edullista. Opistomaksuista, joka sisältää asuntolapaikan ja arkiruuat, jää opinto- ja asumistuen jälkeen itse maksettavaksi noin 160 euroa kuukaudessa.

Opiskella voi arkkitehtuuria, kasvatustieteitä, kuvataidetta, luonnontieteitä, oikeustiedettä, psykologiaan ja valokuausta. Tammikuussa alkavat uutena perinnerakentamisen opinnot.

Päivölän opisto koostuu lukuisista eri vuosikymmeninä valmistuneista rakennuksista. Rehtori Antti Jehkonen kertoo, että kaikki korjaukset on tehtävä omalla rahoituksella. Kuva: Susanna Viljanen
Harva välivuotta viettävä urakoi samanlaisia päiviä kuin Päivölän Akatemian opiskelijat. He ovat oppitunneilla opintolinjasta riippuen aamuyhdeksästä iltapäiväviiteenkin asti.

− Joku yrittää valmistautua pääsykokeisiin yksin kotona, joku kalliilla valmennuskurssilla, jossa on ehkä 100 tuntia opetusta. Meillä saa samaan hintaan tuhat tuntia, Päivölän opiston rehtori Antti Jehkonen laskee.

Suuren tuntimäärän ja pienten opetusryhmien ohella hyviä tuloksia siivittää se, että opetus on laadukasta. Opettajista moni on itse opiskellut tohtoriksi asti. Rehtori kertoo, että opistolla henkilökuntaa kannustetaan jatkamaan opintoja työn ohessa, jos se suinkin kiinnostaa.

Kenties tärkein oppimistuloksia tuottava tekijä on yhteisön henki. Ilmapiiri on kannustava ja tavoitteellinen. Lähes kaikilla on selkeä päämäärä ja tavoite: yliopiston ovet on saatava auki. Siinä auttavat paitsi akatemian pääsykoekurssit ja ylioppilaskokeen arvosanojen korottaminen myös itsetunnon vahvistuminen.

− Moni nuori ei oikein usko itseensä ja mahdollisuuksiinsa. Täällä he saavat paljon palautetta ja tukea esimerkiksi opiskelutaitojen hiomiseen, Johanna Kallio kertoo.

− Akatemiassa opitaan tieteellistä lukemista ja kirjoittamista. Ne ovat taitoja, joita yliopistossa tarvitaan, mutta joita siellä ei ehditä opettaa. Yliopistolla on harvoin resursseja antaa tenttivastauksista tai tieteellisistä esseistä kovin syvällistä palautetta.

Päämäärätietoinen henki, opettajilta saatu esimerkki ja opiskelutaidot ovat kannustaneet monen Päivölän opistolta ponnistaneen opiskelemaan pitkälle. Alumneissa eli entisissä opiskelijoissa on monen alan tohtoreita ja dosentteja.

− Paikan loistavasta yhteishengestä kertoo sekin, että alumnit haluvat olla mukana opiston toiminnassa. He tulevat perinne- ja kesäpäiville, talkoisiin ja jopa hallitustyöhön. Siellä he ovatkin todellisia asiantuntijoita, Antti Jehkonen sanoo.

Päivölässä opiskelee lukuvuoden mittaan noin 70 nuorta päivittäin. Enemmänkin mahtuisi: rehtorin mukaan noin 90−100 opiskelijaa olisi ihanteellinen luku. Silloin tulot ja menot olisivat tasapainossa.

− Talo pyörii pääasiassa valtionrahoituksella ja opiskelumaksuilla, Jehkonen kertoo.

Taloutta paikkaa vilkas muu toiminta. Hiihtolomaviikoilla järjestettäville abikursseille osallistuu yli sata ylioppilaskokeisiin valmistautujaa. Opistolla järjestetään myös erilaisia lyhytkursseja, nuorisoleirejä, seurakunnan leirejä ja shakkikilpailuja.

Päivölän ruokalassa tarjotaan maistuvaa, ammattilaisen tekemää ruokaa kolme kertaa päivässä. Kuva: Susanna Viljanen
Päivölän Akatemiassa oppimista tehostaa sekin, että lähes kaikki Akatemian opiskelijat asuvat viikot opistolla. Niin tekee myös Lilian Kiuru, vaikka hän ajeleekin joka ilta cheerleading-treeneihin Tampereelle.

− Kun asun opistolla, voin tarvittaessa jatkaa opiskelmista yhdessä muiden kanssa oppituntien jälkeenkin. Treenit ovat aika myöhään, joten niiden jälkeen menen melkein suoraan nukkumaan. Mieluummin herään aamulla täältä kuin ajaisin aamuruuhkassa tänne, Lilian sanoo.

Milla Niemi ratsastaa joka päivä. Omalle hevoselle löytyi onneksi tallipaikka Päivölän läheltä, joten hänen ei tarvitse ajaa päivittäin Ypäjälle.

Opistolla asuminen auttaa myös ryhmäytymisessä. Lilianin ja Millan mukaan kaikki asuntolassa ovat hyviä kavereita keskenään, ja monen kanssa varmasti pidetään yhteyttää opistovuoden jälkeenkin.

Yhteisöllisyyden syntymistä tuetaan opetuksessakin. Johanna Kallio kertoo, että esimerkiksi kasvatustieteen tunneilla käydään läpi sellaisiakin asioita kuin millainen on hyvä ryhmä, millaisia tunteita ryhmässä voi syntyä ja mitä tukea ja turvaa kukin ryhmältä toivoo.

Yhteisön tuki tekee lapsuudenkodista muuttamisesta helpompaa. Useimmille lukionsa päättäneille muutto Päivölään asuntolaan merkitsee itsenäistymistä kotoa. 

− Tämä sellainen pehmeä lasku itsenäistymiseen. Ruoka tulee valmiina, ja viikonloppuisin mennään kotiin, kuvataidelinjalla opiskeleva Samuel Leino sanoo.

Ihan kaikki eivät mene kotiin joka viikonloppu. Kuvataidelinjalla opiskeleva Lilja Rytkönen on kirjoilla opistolla, ja viettää siellä yleensä myös viikonloput. Silloinkin voi käydä syömässä opiston ruokalassa, jos meneillään on jokin viikonloppukurssi.

− Ensimmäisenä viikonloppuna, kun täällä ei ollutkaan mitään ohjelmaa, havahduimme kämppikseni kanssa siihen, että meillä ei ole mitään ruokaa. Lähin kauppa on 10 kilometrin päässä, ja sinne piti mennä pyörällä. Kun lainapyörät olivat aika huonokuntoisia, kauppareissuun meni kaksi tuntia, Lilja kertoo.

− Siinä oppi, että loppuviikolla pitää muistaa pyytää joltain autokyyti kauppaan.

Matematiikkalinjalta suoraan yliopistoon

− Millä tavalla olet ajatellut päästä yliopistoon, pääsykokeesta vai todistusvalinnalla, rehtori Antti Jehkonen tiedusteli eräältä Päivölän opiston matematiikkalinjan opiskelijalta.

− En kummallakaan, vastasi lukiolainen.

Kyseinen lukiolainen oli osallistunut matematiikkakilpailuihin ja menestynyt niissä niin hyvin, että se takaisi hänelle suoran sisäänpääsyn yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa.

Päivölän matematiikkalinjalla opiskellaan laajasti matematiikkaa, tietotekniikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa myös yliopistokursseja. Lisäksi opintoihin kuuluu työharjoittelu omassa Päivölä Student Innovation Labissa.

Laajasta kattauksesta huolimatta matematiikkalinjalla lukio-opinnot suoritetaan yleensä kahdessa vuodessa. Lukio-opetuksesta vastaa Valkeakosken Tietotien lukio, vaikka tunnit pidetään Päivölän kampuksella.

Kirjoittaja: Susanna Viljanen

Rate it

RADIO SUN TAAJUUDET

Etelä-Pirkanmaa 96,7

Ikaalinen ja Hämeenkyrö 96,3

Kankaanpään seutu 106,7

Parkanon seutu 91,7

Tampere 107,8

Ylä-Pirkanmaa 91,5

Radio SUN on osa Pirmedioita.

 
Juontajat:

studio@radiosun.fi

Mainosmyynti:

myynti@radiosun.fi

Mainostrafiikki:

radio@radiosun.fi

Uutis-, juttu- ja menovinkit: toimitus@radiosun.fi

Radio SUN

Suvantokatu 13

33100 Tampere

Studio 010 5844 655

WhatsApp 043 2170 273

Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Tutustu tietosuojakäytäntöihimme täällä.

0%