Työterveyslääkärin supervoima on suora yhteys työnantajaan – ”Työn ja vapaa-ajan erottaminen on suuri haaste”

− Ne ovat aika kovia vaatimuksia. Ei ole mikään ihme, että hyvin monella alalla työ koetaan psyykkisesti tai sosiaalisesti kuormittavaksi, työterveyshuollon erikoislääkäri Niina Aittomäki Pihlajalinnasta sanoo.

20 vuotta työterveyshuollossa työskennellyt Aittomäki on nähnyt aitiopaikalta ahdistuneisuushäiriöihin liittyvien sairauspoissalolojen nousun. Etenkin nuoremmissa ikäluokissa sekä asiantuntija- ja ajatustöissä työstä tulee yhä useammin niin kuormittavaa, että se alkaa stressata ja ahdistaa työkyvyttömyyteen asti.

Fyysisesti raskasta työtä tekevillä psyykkisestä kuormituksesta johtuvia sairauspoissaoloja on vähemmän. Kokonaan ei fyysinenkään työ suojaa henkiseltä kuormitukselta.

− Mielenterveyteen liittyviä haasteita on ollut aina, mutta viime vuosina ne ovat selkeästi korostuneet alalla kuin alalla. Epävarma maailmantilanne ja etenkin taloudellisesti haastavat ajat heijastuvat työhyvinvointiinkin. Tilanne, jossa oman työn jatkuvuus on uhattuna, on kenelle tahansa kuormittava.

Uutena ilmiönä koronan jälkeen on tullut hybridityö eli lähi- ja etätyön yhdisteleminen. Aittomäki toteaa, että joillekin hybridityö sopii oikein hyvin, mutta se myös vaikeuttaa työn ja vapaa-ajan rajanvetoa. Jos työt valuvat usein vapaa-ajalle, kuormitus lisääntyy ja työhyvinvointi vähenee.

− Työn ja vapaa-ajan erottaminen on muutenkin suuri haaste etenkin ajatustyötä tekeville. Jos työ kulkee koko jaan ajatuksissa mukana, palautuminen jää heikoksi. Tästä seuraa helposti uupumusta, työkyvyttömyyttä ja sairauspoissaoloja, Aittomäki sanoo.

Työterveyslääkäri huomauttaa kaikkien varmasti tietävän, että työstä palautumiselle pitää jäädä tarpeeksi aikaa. Hyvistä periaatteista vain on helppo lipsua, oli siten kyse yksilöstä tai työyhteisön toimintakulttuurista.

Siinä missä henkinen kuormitus on lisääntynyt, työn fyysisen kuormituksen suhteen on tapahtunut selkeää parannusta.

− Tuotanto- ja tehdasympäristöissä osataan nykyään ottaa ergonomiset haasteet huomioon todella hyvin. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat silti toki edelleen joka päivä läsnä työterveyslääkärin vastaanotolla, Aittomäki kertoo.

Kolmas työterveyshuollolle kysyntää teettävä ryhmä ovat kausittain ilmaantuvat infektiosairaudet. Valtaosa oireista hoituu omahoidolla, mutta työterveyshuolto on mukana esimerkiksi influenssarokottamisessa ja sairauspoissaolohin liittyen.

− Työterveyslääkärin työssä näen hyvin sen, että fyysisesti terve jaksaa henkisestikin paremmin. Jos  kroppa voi hyvin, mielikin sietää enemmän kuormitusta. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on siis myös työkyvystä huolehtimista, Niina Aittomäki sanoo.

Hän neuvoo pitämään kiinni etenkin hyvästä elämänrytmistä. Kun syö säännöllisesti, nukkuu riittävästi ja ehtii tehdä elämässä muutakin kuin töitä, ollaan jo pitkällä.

Palautumiseen tarvitaan levon lisäksi liikuntaa. Millä tahansa säännöllisellä liikunnalla saa pidettyä yllä riittävää peruskuntoa. Kaikkien ei tarvitse jaksaa juosta maratonia, mutta kaikkien pitäisi jaksaa hoitaa työnsä.

Työterveyshuollosta saa tarvittaessa tukea myös elintaparemonttiin. Työterveyshoitajan, -lääkärin tai -psykologiun juttusilla syntyy hyviä oivalluksia siitä, mitä omassa arjessa pitäisi muuttaa, jotta jaksaminen kohenisi. He auttavat myös juurruttamaan muutoksia osaksi arkea.

Jos esihenkilölle puhuminen tuntuu vaikealta tai ei johda tuloksiin, työn ongelmista kannattaa puhua työterveydenhuollossa. Työterveyslääkärin supervoima on se, että hänellä on suora yhteys työnantajiin.

− Joskus voi olla vaikea hahmottaa sitä, johtuuko kuormitus omien resurssien puutteesta vai siitä, että työ on huonosti organisoitu. Moni sinnittelee uupuneena tilanteessa, jolle ei itse voi mitään, mutta ei osaa tai uskalla puhua ongelmista esihenkilölle, Aittomäki toteaa.

− Työterveyshuolto voi toimia tilanteessa linkkinä työntekijän ja työnantajan välillä. Me käymme tarvittessa keskustelua myös esihenkilöiden ja organisaation johdon suuntaan. Yksilön tietoja emme koskaan anna suoraan työnantajalle, vaan tiedonvaihdosta sovitaan työntekijän kanssa. Hoitosuhde on luottamuksellinen työterveydessäkin.

Luonnollisesti ongelmista kannattaa puhua työterveyshuollossa siksikin, että siellä saa tarvitsemansa hoidon akuuttiin tilanteeseen. Työssä uupuneen kohdalla se tarkoittaa usein masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön diagnosointia, lääkettä ja lyhyttä tai pidempää terapiaa.

Aittoniemi kannustaa puhumaan työterveyshuollossa avoimesti ja laajasti kaikista työhön liittyvistä ongelmista. Avainsana on toki työ.

− Meidän roolimme on ylläpitää ihmisten työkykyä ja ehkäistä työkyvyttömyyttä sekä hoitaa niihin liittyviä vaivoja ja sairauksia. Se on meidän erikoisosaamistamme.

Monipuolinen päivätyö

Jos haaveilet lääkärin ammatista mutta yöpäivystäminen ei kiinnosta, työterveyteen erikoistuminen on hyvä vaihtoehto. Työterveyslääkärin vastaanotto on yleensä avoinna virka-aikaan.

− Työterveyshuoltoon voi kuulua myös sairausvastaanotto akuuttiasioissa, mutta siellä ei yleensä tarvita työterveyshuollon erikoislääkäriä. Meidän työtämme on työkyvyn ylläpitäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy, työterveyshuollon erikoislääkäri Niina Aittomäki kertoo.

Iso osa työstä tapahtuu asiakasorganisaatioiden edustajien kanssa neuvotellen ja suunnitellen. Yhdessä ratkaistaan ongelmia ja kehitetään työn tekemisen tapoja. Työpaikkakäynnit tuovat vaihtelua vastaanottotyöhön.

Tilastot ovat työterveyslääkärille tärkeä työkalu. Yrityksen sairauspoissaolojen seuranta ja se, millaisia diagnooseja niiden taustalla on, ohjaavat kehitystyötä.

Toimenpiteet eivät kuulu työterveyden ydinsisältöön, mutta jos niistä pitää, niitäkin voi tehdä.

− Työterveyshuollon erikoislääkäri voi aika paljon itsekin vaikuttaa työnkuvaansa, Niina Aittomäki sanoo.