Pirkanmaan Demareille uusi toiminnanjohtaja – historia herätti Leevin kiinnostuksen politiikkaan

Karisalmi seuraa Pirkanmaan Sosialidemokraattien toiminnanjohtajana Harri Sandellia, joka hoiti tehtävää ennätykselliset 30 vuotta. Sastamalalaislähtöinen Karisalmi vasta ponnisti maailmaan, kun hänen edeltäjänsä jo tarttui piirijohtajan puikkoihin.

Puolue, sen paikallinen ja maakunnallinen toiminta ovat tuttuja Karisalmelle. Hän on ollut aktiivisesti mukana Demarinuorissa ja Demariopiskelijoissa. Karisalmi on kotikaupunkinsa kaupunginvaltuutettu ja -seurakuntansa kirkkovaltuutettu sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylimmän päättävän elimen eli kirkolliskokouksen edustaja.

Karisalmi on työskennellyt valtakunnallisen lapsijärjestön Nuorten Kotkien Pirkanmaan aluekoordinaattorina ja SDP:n Pirkanmaan aluevaltuuston ryhmän aluesihteerinä.

– Toiminnanjohtajan työ on mielestäni elämäntapa. Kun tehtävät kutsuvat, niihin riennetään.

Karisalmi on 1- ja 3-vuotiaiden lapsien isä. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat kuntosali, lukeminen ja historialliset dokumentit.

– Päätin jo silloin, että minusta tulee historianopettaja.

Karisalmen kiinnostus koulunkäyntiin ja lukemiseen muuttui täysin historian tuntien ansiosta.

– Se oli ainoa oppiaine, josta aloin saada kokeista 10-alkuisia arvosanoja. Historian vetovoima oli siinä, ettei sen lukeminen perustunut asioiden ulkoa opettelemiseen. Historiassa on avaimet elämän eri tasoille ja koko yhteiskunnan sekä isossa kuvassa ismiskunnan ymmärtämiselle.

– Sodat värittävät maailmanhistoriaa. Sotien avaaminen johtaa jännittävien tietojen äärelle.

Koulupoikana Karisalmi meni koulupäivän jälkeen tätinsä miehen luokse. Hän oli taitava kertoja, jonka jutut ruokkivat pienen miehen voimakasta historianjanoa.

– Historiaorientaationi oli ihan oma juttuni. Kaverini viihtyivät enemmän salibandyn parissa.

Tampereen yliopistossa Karisalmi luki historian lisäksi viestintää, valtio-oppia, kasvatustiedettä sekä kunta- ja aluejohtamista.

– Ne kaikki kiinnostivat minua.

Karisalmi sanoo, että historia on tiiviisti sidoksissa politiikkaan.

– Historian kautta kiinnostuin myös politiikasta. Erityisesti halusin lukea vallankumoushahmoista. Oivalsin jo varhaisessa vaiheessa, ettei esimerkiksi Che Guevara ollut kaikille samanlainen sankari – toisille oli ja toisille ei. Yle on tehnyt antoisan 12 diktaattoria -podcastsarjan. Siinä pohditaan, miten niin monesta mainiosta hepusta on kuoriutunut lopulta yksinvaltainen despootti tai demokratian pelisääntöjen rikkoja.

– Aloin miettiä maailmankuvaani yläasteella ja lukiossa. Vertaillessani puolueita löysin omia ajatuksiani ja arvojani vastaavia asioita puoluekartan vasemmalta laidalta. Silloin Vasemmistoliitto tuntui kannanotoiltaan liian voimakkaalta. Hyvin nopeasti tiesin, että poliittinen kotini on SDP:ssä, sen arvot ja periaatteet mukailivat omiani.

Karisalmi haluaa toimia heikommassa asemassa olevien ihmisten hyväksi. Myös oikeudenmukaisuus ja lähimmäisen rakkaus ovat hänelle keskeisiä asioita.

– Muistan hyvin vuoden 2012 presidentinvaalit. Myös Sylvään koulussa pidettiin vaalit. Suuri osa pojista tuki PS:n Timo Soinia ja tytöt linnoittautuivat Vihreiden Pekka Haaviston taakse. Minun ääneni meni Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäelle. Nämähän olivat vaalit, joissa Sauli Niinistöstä tuli ensimmäisen kerran presidentti.

– Sylvään koulun rehtorina on kokoomuksen riveistä hyvin tunnettu rehtori Jari Andersson. Hän on vitsaillut monesti hyväntahtoisesti, miten hänen koulustaan on pongahtanut maailmalle useita näkyviä demareita, kuten Ilmari Nurminen ja minä.

Karisalmi sanoo, etteivät hänen vanhempansa olleet poliittisesti niin aktiivisia ihmisiä, että heidän katsontakantansa olisi siirtynyt pojalle äidinmaidossa tai kodinperintönä.

– Olimme työläisperhe. Asuimme silloisessa Vammalassa vuokrakodissa. Minulla on kaksi sisarusta. Meillä ei ollut puutetta mistään. Jos tarvitsin rahaa johonkin, minun oli sitä pyydettävä ymmärtäen sen arvo.

– Äitini ja isäni opettivat, ettei kaikista ihmisistä tarvitse tykätä, mutta jokaisen kanssa olisi tultava toimeen.

Karisalmi sanoo, että kirkkovaalit ovat tärkeät SDP:lle. Päävastuun niihin osallistumisesta kantavat kunnallisjärjestöt ja puolueosastot. Piirin tehtävänä on auttaa ja kannustaa.

Toiminnanjohtajan kädet ovat täynnä työtä ensi vuoden huhtikuussa pidettävistä eduskuntavaaleista.

– Tavoitteemme on olla Pirkanmaan vaalipiirin voittaja, suurin puolue.

SDP lisäsi jo vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Pirkanmaan paikkamääräänsä yhdellä saaden kuusi kansanedustajaa Arkadianmäelle. Paikkoja on 20.

– Nyt tavoittelemme ainakin yhtä lisäpaikkaa eli seitsemää kansanedustajaa. Se olisi kova tulos mutta ei mahdottomuus.

Karisalmi korostaa, että SDP käy eduskuntavaaleissa 13 vaalit, eli jokaisessa maamme vaalipiirissä omansa.

– Hyvä ehdokasasettelu on sellainen, jossa jokaisella kandidaatilla on mahdollisuus päästä eduskuntaan. Ehdokas pärjää, kun hänellä on toimiva tukiryhmä ja kampanja on oikein sanoitettu. Puolueosastot ja kunnallisjärjestöt ovat arjen vaalityössä keskeisessä osassa.

– Piirin vastuulla varmistaa kampanjan näkyvyys.

Karisalmi iloitsee siitä, ettei kirkolliskokous ole riitainen kuten julkisuudessa olevista tiedoista voisi päätellä.

– Siellä keskustellaan paljon asioista; eri linjoilla olevien ajatukset tulevat näkyville. Henki on kuitenkin hyvä ja rakentava.

– Kaikki haluavat pitää kirkon koossa, jokaiselle on paikka omien, yhteisten seinien sisällä.

Karisalmi toimii hallintovaliokunnassa. Sen työskentely on hyvin antoisaa ja mielekästä.