20-vuotiaalla Tampereen kaupunkiseudulla yhteistyö kumpuaa jäsenkuntien tarpeesta

Juhlavuosi näkyy kesäkuun 4. päivänä Pirkkalassa pidettävän Seutupäivän vastaanotolla, samoin vuoden loppupuolella järjestettävässä Seutufoorumissa.

– Tampereen kaupunkiseutuna olemme kuvanneet yhteenkasvanutta ja monikeskuksista aluettamme metropoliksi. Uskon, että asukasmäärämme on puoli miljoonaa 30 vuoden kuluttua, Nurminen miettii.

Seutujohtaja huomauttaa, ettei kunnilla ollut käsitystä kuntayhtymän käynnistämisen aikoihin siitä, minkä mittaiseksi ajaksi tekemistä riittää.

– Jäsenkuntien välinen yhteistyö saa koko ajan uusia yhteistyöalueita, jotka nousevat kuntien tarpeista. Yhteistyö palvelee kaikkia osapuolia, ja on hyvin tuloksellista, Nurminen lisää.

Nurminen iloitsee Sitran rahoittamasta Futuriikki-hankkeesta, jolla etsitään ajatuksia siitä, miltä Tampereen kaupunkiseutu näyttää 30 vuoden päästä vuonna 2056.

Futuriikki-hankkeessa kehitetään keinoja antaa ääni niille, jotka elävät Tampereen kaupunkiseudulla vuonna 2056. He ovat poissaolijoita nykyhetken strategisessa päätöksenteossa. Työkaluilla tuodaan puuttuvaa tulevaisuustietoa kaupunkiseudun kehittämiseen.

Nurminen korostaa, että Tampereen kaupunkiseutu kukoistaa, koska jäsenkunnissa on ollut näkemyksellisiä, tavoitteellisia ja sitoutuneita ihmisiä. Hänen mukaansa jokaisella kuntavaalikaudella on löytynyt parhaat voimat myös seudulliseen tekemiseen.

Kaupunkiseutu kerää juhlavuotensa ajan toiminnassa mukana olleiden kuntajohtajien ja johtavien luottamushenkilöiden haastatteluja verkkosivuilleen. Nurmisen mielestä haastattelujen mielenkiintoista antia ovat esimerkiksi haastateltujen arvioinnit heidän odotuksistaan kuntayhtymän toiminnasta ja saavutuksista.

Seutujohtaja arvioi, että kuntayhtymän pienuus on sen suurin vahvuus. Kuntajohtajakokous, seutuhallitus ja asiantuntijaryhmät kokoavat kahdeksan jäsenkunnan kovat kärjet yhteiseen neuvottelupöytään.

– Kymmenkunta asiantuntijaamme ovat kaiken tekemisen keskiössä.

– Työttömyydestä on oltava huolissaan. Sen vaikutukset asukkaille, alueen taloudelle ja tulevaisuudelle ovat vääjäämättä kielteiset. Tampereen seudun uuden työllisyysalueen onnistuminen on nyt erityisen tärkeää.

Nurminen muistuttaa, että työttömyys on tällä hetkellä globaali ongelma, eli niin suomalaisen kuin tamperelaisen työttömyyden alkusyyt ovat maailmalla.

– Kasvun alkaminen antaa odottaa itseään. Kunnissa, elinkeinoelämässä, yhteisöissä – kaikkialla on tehtävä kaikki mahdollinen patin laukaisemiseksi ja talousrattaiden liikkeelle saamiseksi.

Nurminen taustoittaa, että Tampereen kaupunkiseudun 20 vuoteen on mahtunut erilaisia suhdanteita.

– Ne tulevat ja menevät. Työttömyys on ollut alueen Akilleen kantapäänä usein. Muut suuret kaupunkiseudut ovat onnistuneet tässä meitä paremmin.

 – Nyt merkityksellisintä on löytää konkreettiset keinot sille, miten juuri tämä alavireinen vaihe hoidetaan fiksusti, ettei aika jätä pahoja arpia.

Päivi Nurminen nimeää koko urakan Yhteistyöstä voimaa -projektiksi.

– Meidän ja jäsenkuntiemme jokainen onnistuminen ja tulos on ollut siemen seuraavaan haasteeseen ja sen ratkaisemiseen. Konkreettiset työnhedelmät ovat syventäneet jäsenkuntien keskinäistä luottamusta ja halua ulottaa yhteistyö uusille alueille. Kuvainnollisesti voi sanoa, että seutuyhteistyö on aidosti kuntien iholla.

Nurminen korostaa, ettei kaupunkiseutuorganisaatio mene missään tapauksessa jäsenkuntiensa operatiivisen toiminnan puolelle, vaan vahvistaa kuntayhteisöä korkeatasoisella suunnittelulla ja kehityksen seurannalla.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty -sanonta pitää paikkansa Tampereen kaupunkiseudun jokapäiväisessä toiminnassa.

– Yhteisen ymmärryksen syntyminen on kaiken a ja o. Tämän ansiosta Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa ovat yhdessä sopineet muun muassa liikenneratkaisuista, maankäytöstä sekä asumisesta. Jokaisella jäsenkunnalla on mahdollisuus kasvattaa asukasmääräänsä.

Nurmisen mukaan kaikki tekeminen tähtää nimenomaan seudun kaupungistumiseen. Kaupungistuminen on globaali kehitys ja myös toimintamme punainen lanka.

– Haluamme kaupungistumisen toteutuvan tasapuolisesti ja tasapainoisesti. Kaupunkiseutu haluaa olla eheä ja kuntarajaton yhteistyöalue.

Tampereen kaupunkiseudulla toteutetut hankkeet kiinnostavat muuallakin Suomessa. Tampereen kaupunkiseutu aurasi tien valtion kanssa sovittavaan MAL-sopimukseen, jossa yhdessä sovitaan maankäytöstä, asumisesta ja liikenteen pitkäjänteisestä kehittämisestä.

Nurminen sanoo, että vastaavat sopimukset ovat nykyään Tampereen kaupunkiseudun lisäksi Helsingillä, Turulla, Oululla, Jyväskylällä, Kuopiolla sekä Lahdella.

Seutujohtaja lisää, että Tampereen seudun joukkoliikenteestä, Nyssestä, on muodostunut arvostettu ja vahva brändi. Nurmisen mukaan moni seutukunnan ulkopuolinen kunta toivoo pääsevänsä mukaan Nysseen.

– Otamme vakavasti kysymykset ja toiveet, ja mietimme ratkaisua, miten pystyisimme vastaamaan myös ulkopuolisten kuntien toiveisiin.

Nurmisen mukaan raidereformi on jo hyvässä vauhdissa, ja se etenee lujaa vauhtia. Lähijunaliikenne laajenee tulevina vuosina.

– Tampereen kaupunkiseutu on kasvattanut asukasmääräänsä johdonmukaisesti ja vakaasti. Toivon, että aikaikkunassa 2045-2050 meidän kaupunkiseudullamme on rikottu 500 000 asukkaan rajapyykki.

– Kasvu edellyttää kansainvälistymistä. Otamme uusia askeleita kansainvälistymisen tiellä.