Pirhan puheenjohtajien korvauksista ei synny helposti ratkaisua – kevät ei tuo uutta mallia

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaalit voittaneen SDP:n Pirkan piirin puheenjohtaja Roope Lehto sanoo ykskantaan, että korvausasia on levällään kuin ne kuuluisat Jokisen eväät.

Lehto toteaa, että puheenjohtajien korvauksia heidän töistään on käsitelty Pirhan demokratiaelimessä mutta yhteistä säveltä ei ole löytynyt.

– Minulle on välitetty tietoja, ettei asiasta ole minkäänlaista sopua.

Lehto muistuttaa, että ratkaisusta keskustellaan aluevaltuustopuolueiden Pirkanmaan piirien kanssa vasta sitten, kun niiden näkemykset ovat tuntuvasti lähestyneet toisiaan.

Aluevaltuustossa on ryhmät SDP:llä (22 paikkaa), Kokoomuksella (19), Vihreillä (10), Keskustalla (9), Vasemmistoliitolla (9), Perussuomalaisilla (6) ja Kristillisdemokraateilla (4).

Pirhan puheenjohtajiston taloudellisten korvausten tuleva linjaus on siis täysin lähtökuopissa. Sen odotettiin valmistuvan tämän kevään aikana.

Keskustan pirkanmaalainen kansanedustaja Jouni Ovaska, joka ei ollut mukana aluevaaleissa, on yksi näkyvimmistä nostamispyrkimysten vastustajista.

Ensimmäiseen Pirhan aluevaltuustoon äänivyöryllä valittu tamperelainen Kari-Matti Hiltunen (kok.) toimi ensimmäisen aluehallituksen puheenjohtajana ja kokemuksiinsa perustaen hän kannattaa puheenjohtajille maksettavien korvausten tarkistamista. Hiltunen ei hakenut jatkokautta aluevaltuustoon vuoden 2025 aluevaaleissa.  

Hiltunen on lääkintöneuvos, ja hän työskenteli viimeksi ennen eläkkeelle jäämistään Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä.

Pirhan nykyinen aluevaltuuston puheenjohtaja Jari Andersson (kok.) sanoo, ettei hän ota kantaa parhaillaan poliittisella kentällä käytävään keskusteluun.

Jouni Ovaskan mielestä esimerkiksi aluehallituksen puheenjohtajana voi hyvin toimia kannuksensa vahvasti politiikassa hankkinut ihminen, jonka ei tarvitse olla sosiaali-, terveys- tai pelastusalan ammattilainen, mutta se on etu.

Ovaska muistuttaa, että nouseehan maassamme ministereiksikin poliitikkoja, joilta ei edellytetä kyseisen alan substanssiosaamista.

Kari-Matti Hiltunen oli kolme vuotta, historiallisen ensimmäisen kauden, aluevaltuutettuna ja -hallituksen puheenjohtajana. Kokemuksensa perusteella hän kuvaa hallituksen puheenjohtajuutta vaativaksi tehtäväksi. Hänen mielestään kyseisen postin hoitajaksi ei voi valita huteroilla tiedoilla olevaa henkilöä.

– Näen, että valittavalla on oltava kokemusta ison organisaation johtamisesta, kunnan hallinnosta tai vaikkapa eduskunnasta. Pirha on aidosti iso ja monimuotoinen organisaatio, joten muun muassa iso kuva kokonaisuudesta on hallittava. Itse koin substanssiasioiden tuntemisen vahvuudeksi.

– Minusta on järkevää, että suurta päätöksenteon pohjana olevaa aineistoa ja ylipäänsä asioiden valmisteluun osallistamista paloiteltaisiin valtuustoryhmän jokaiselle jäsenelle ja luonnollisesti samoin hallitustyöskentelyssä.

Ovaska teroittaa, että Pirhassa on omaksuttu malli, jossa aluehallituksella on suhteessa aluevaltuustoon liian paljon valtaa. Hänen mielestään aluehallituksen ja -valtuuston nykymuotoinen vallanjako haastaa jopa demokratian hyväksyttävyyttä.

– Täysin oma kysymyksensä ovat valiokunnat. Keskusta kannatti vallan siirtämistä hallitukselta valtuustolle ja lautakuntamallia, joka olisi edistänyt vallan jakautumista eri luottamushenkilötasoille tämänkertaista paremmin.  

Kari-Matti Hiltunen on vakuuttunut siitä, ettei Pirhassa käsiteltävien asioiden ja tehtävien päätösten määrä pienene tulevaisuudessakaan. Hän teroittaa, että etenkin aluehallitus mutta myös aluevaltuusto käsittelee poikkeuksellisen suuret määrät ratkaistavia asioita ja niiden taustamateriaaleja.

– Yhdessä aluehallituksen kokouksessa on ollut jopa 2 400 A4-liuskaa kokousmateriaalia. Niiden määrät ovat korkeatasoisen valmistelun takia koko ajan verrattain mittavat.

Hiltunen puolustaa valiokuntasysteemiä, koska sen punaisena lankana on nimenomaan aluevaltuutettujen osallistaminen käsiteltäviin asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa.

– Jokaisella aluevaltuutetulla ja -hallituksen jäsenellä on valtava määrä työtä. Huomioni kiinnittyy siihen, että valmistelu tehdään pieteetillä.

Jouni Ovaska ei lämpene ajatukselle, jonka mukaan aluehallituksen puheenjohtaja ja / tai aluevaltuuston puheenjohtaja olisivat puolipäiväisiä tai kokoaikaisia tehtäviä. Hänen mielestään myös viime joulukuisessa aluevaltuuston kokouksessa tehtiin viisas ratkaisu, kun mittavat puheenjohtajiston korvausehdotukset kaadettiin.

Kari-Matti Hiltunen oli kaukaa viisas ja kirjasi aluehallituksen puheenjohtajana tekemänsä kaikki työt. Monen viikon työtuntimäärä ylsi 50:een tai suurempaan. Keskiverto viikkotuntimäärä asettui 35–40 tunnin väliin.

– Maassamme on tuntuvasti Pirkanmaata asukasmäärältään pienempiä hyvinvointialueita, joiden aluehallitusten puheenjohtajat ovat puolipäiväisiä tai kokopäiväisiä. Pirkanmaa on tässä asiassa kummajainen.

– Olihan aluehallituksen puheenjohtajuudessa helkutinmoinen homma, ja tein työni aluevaltuuston antamilla ehdoilla. Olinhan kuitenkin merkittävä vallankäyttäjä vaikka lähes talkookorvauksella. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus merkitsi isosti myös kansanvallan eli demokratian uudistumista ja vahvistumista.

Hiltunen avaa Pirhan asioiden ja suureiden oikeita mittasuhteita. Ryhmärahat, kokous- ja vuosipalkkiot sekä menetetyn työajan- ja matkakorvaukset ovat 0,11 prosenttia koko Pirhan vuotuisesta budjetista.

– Yllättävää on, etteivät politiikka ja aluevaltuustoryhmät halua noudattaa huolella valmisteltua ja edellisen aluevaltuuston (28.10.2024) hyväksymän Demokratiarakenteen kehittämisprojektin tulokset -raporttia

Kari-Matti Hiltunen teroittaa koko sotepe-uudistuksen tarkoitusta ja tavoitteita, joiden mukaan hyvinvointialuelaisille on tuotettava lakisääteisesti yhdenvertaiset palvelut.

23 kunnan maakunnan, hyvinvointialueen sotepe-palveluiden paketoiminen on vaatinut Hiltusen mukaan vaikeita päätöksiä, jotka on pitänyt viedä maaliin.

Jouni Ovaska näkee kolikon toisenlaisen puolen. Hän harmittelee sitä, että monella paikkakunnalla olleet, kehitetyt ja vakiintuneet hyvät käytännöt on heitetty romukoppaan.

– Pirhalla on ollut käytäntönä, jos yhdellä on ollut surkeaa, kaikilla muillakin pitää olla surkeaa. Tasapäistämisellä on tehty rumaa jälkeä.

Hiltunen on vakuuttunut siitä, että Pirha on jo oikeasti onnistunut palvelulupauksessaan ja -tuotannossaan.

– Se, että kaikki olisi huonommin kuin ennen hyvinvointialuetta, ei pidä paikkaansa.

Ovaska muistuttaa, että itsehallinnolliset kunnat ovat toteuttaneet palveluja 160 vuoden ajan. Kunta-aparaatit ovat hioutuneet asiakaslähtöiseen toimintaan.

– Hyvinvointialueet tarvitsevat enemmän aikaa toimintansa vakiinnuttamiseen, ja ne tarvitsevat siihen myös riittävät rahat. Valtion on ne annettava.