TYÖELÄMÄ on jatkuvaa oppimista, asioiden kriittistä tarkastelua ja toiminnan kehittämistä. Tämä asenteen olen omaksunut jo aikaa sitten, lieneekö lähtenyt kasvatuksesta tai jo teinivuosina alkaneesta työnteosta. Kehittävän työotteen lisäksi pidän tärkeänä aitoa, vilpitöntä ja välitöntä kohtaamista. Sen merkityksen olen saanut oppia monissa tilanteissa. Olen saanut kohdata työssäni ihmiselämän rajallisuuden, kun olen istunut kuolevan potilaan rinnalla, kädestä kiinni pitäen viimeiseen huokaukseen asti, olen lohduttanut puolisoa sen totuuden edessä, että vaikeasti vammautunut mies

LUKIOAIKA on ollut monella tavalla merkityksellistä ja opettavaista, kertovat Lempäälän lukion abit Vilma Rantanen ja Kerttu Tiura. ‒ Olen kasvanut ihmisenä, olen oppinut itsenäisemmäksi, Rantanen sanoo. ‒ Olen oppinut itsenäistä opiskelua ja asioiden aikatauluttamista, Tiura kertoo. Oppiaineista Rantasta on kiinnostanut eniten historia, jonka opiskelu lukiossa on hänen mielestään ollut syvällistä ja perehtyvää. Tiura on tykännyt siitä, että lukiossa on saanut ylipäätään valita paljon kursseja, joista itse on kiinnostunut. Hän on

ASIAKASVASTAAVA Sohvi Hyvärinen kannustaa työnhakijoita tarkastelemaan osaamistaan laajasti. Uudessa työpaikassa tulee usein vastaan uutta opeteltavaa. Samalla työnkuvaan voi kuulua paljon sellaista, että aiemmasta kokemuksesta on hyötyä, vaikka työkokemus olisi erilaista. Hyvärisen mielestä sen hahmottaminen ja ilmaiseminen selkeästi on tärkeää jo työnhakuvaiheessa. Asiakkaan käydessä hänen luonaan, he tarkastelevat muun muassa asiakkaan ansioluetteloa. – Sitä tarkastellaan, jotta rekrytointi ei jää kiinni siitä, että jokin yksi asia ei ollut cv:ssä riittävän selkeästi esillä.