Vajaan 7 000 asukkaan Pälkäne aikoo ottaa tulevaisuudessakin osansa Tampereen seutukunnan kasvusta. Kunnanjohtaja Janita Koivisto on saanut uutta puhtia alue- ja muuttoliiketutkija Timo Aron madonluvuista, joiden mukaan 35 kilometrin päässä keskuskaupunki Tampereen sykkeestä oleva maalaiskunta hiljenisi. Pälkäne luottaa myönteiseen imagoonsa. Kunta avaa paraatipaikalle valtatie 12:n varrelle korkeatasoisen asuinalueen ja yrityspuiston.

Pälkäneläiset ovat päättäneet, että heidän kuntansa pysyy Suomen kartalla. Pälkäne taistelee vahvoin panostuksin elinvoimaisuutensa puolesta.
Kunnanjohtaja Janita Koivisto puhkuu taistelutahtoa. Hän on vakuuttunut, että Pälkäneen tulevaisuudenusko perustuu realistisiin tavoitteisiin.
– Haluamme kehittää Pälkänettä hyvässä yhteishengessä. Tästä meillä on vahva yhteisymmärrys.

Roholan asuinalue houkuttelee

– Uudet asukkaat ovat tervetulleita. Uskomme, etteivät kaikki lapsiperheet halua asua keskuskaupungissa tai sen kehyskunnissa. Pälkäne sijaitsee otollisesti Lahden, Hämeenlinnan ja Tampereen muodostaman kolmion keskellä. Täältä on vain 35 kilometriä Tampereelle ja 45 kilometriä Hämeenlinnaan. Palvelumme ovat monipuoliset ja tasokkaat, Janita Koivisto kehuu.
Pälkäneen paraatipaikalle avataan korkeatasoinen Roholan asuinalue.
– Alueelle mahtuu parisen sataa omakoti- ja rivitaloa. Rakentamien tapahtuu kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe käynnistyy ensi keväänä. Silloin Roholaan pääsee jo rakentamaan omaa unelmaansa.
Kunnanjohtajan mukaan Rohola sijaitsee erittäin houkuttelevalla ja näkyvällä paikalla Pälkäneen keskusta-alueen postikorttimaisessa peltomaisemassa.
– Olemme tehneet Roholan kaavasta hyvin vapaamuotoisen, jotta omakotirakentajat saavat oikeasti toteuttaa asumisen unelmansa täällä. Pidämme tärkeänä esimerkiksi sitä, että omakotitalo- ja rivitaloasujat saavat halutessaan oman kasvimaan ja puutarhan.
Pälkäne on varautunut Roholan kaavassa myös uuden päiväkodin rakentamiseen.
– Hyvänä lisäarvotekijänä ovat Kostianvirran rannasta vuokrattavat venepaikat.

Uusi yrityspuisto näkyy

Pälkäne haluaa kehittyä myös yrityspaikkakuntana.
Janita Koivisto luottaa vahvasti ensi vuoden puolella avattavaan yrityspuistoon. Se sijaitsee valtatie 12:n varrella kuntakeskuksen läheisyydessä.
– Uusi yrityspuistomme on peräti 30 hehtaarin suuruinen. Yrityspuiston paraatireuna tarjoaa hyvin näkyvillä olevia tontteja. Yrityspuistonkin kaava on tehty sallivaksi, jotta alue tarjoaa otolliset olosuhteet eri toimialojen yrityksille, kunnanjohtaja painottaa.
Koivisto uskoo yrityksien kiinnostuvan Pälkäneestä paikkakunnan keskeisen sijainnin vuoksi.
– Yrityspuisto on kova juttu, hän innostuu.

Asukasluku tasaiseen kasvuun

Pälkäne ja Luopioinen tekivät kuntaliitoksensa vuonna 2007. Janita Koiviston mukaan vahvistunut aapiskukkopitäjä vastaa nyt kiitettävästi asukkaidensa palvelukysyntään.
– Odotamme Tampereen voimakkaan kehityksen säteilevän Kangasalan yli Pälkäneelle asti. Luotamme etätyön suosion kasvavan jatkossa. Olemme satsanneet ihmisten hyvinvointipalveluihin rakentamalla modernin liikuntakeskuksen. Se on lyhyessä ajassa saavuttanut suuren suosion, kunnanjohtaja iloitsee.
Pälkäneellä on paljon luontaisia harrastamismahdollisuuksia.
– Sappeen matkailukeskus ja Laipan erämaa tarjoavat ainutlaatuiset ulkoiluolosuhteet. Pälkäne ja Kangasala ovat toteuttaneet yhdessä Laipan erämaan reittikartan. Olemme myös perinteikäs kesämökkipitäjä: kesäasuntoja on runsaat 4 000. Kesäpaikat ovat nykyään kakkoskoteja, ja niissä asuvat ovatkin merkittävä voimavaramme. Kaiken kaikkiaan elämänpiiri Pälkäneellä on kodikas ja turvallinen.
Kunnanjohtaja on kovasti innoissaan Pälkäneen tulevaisuushankkeesta. Kunta on perustanut Pälkäneen Valokuitu Oy:n, joka rakentaa ja ylläpitää tietoliikenneyhteyksiä koko Pälkäneen alueella. Koko pitäjän kattava valokuituverkko on valmis vuonna 2022.
– Hanke mahdollistaa elämisen ja työn tekemisen myös haja-asutusalueilla.
Koiviston mielestä Pälkäneellä on paljon vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat uusia asukkaita paikkakunnalle.
– Asukaslukumme kasvaa lähivuosien aikana 800 hengellä, kunnanjohtaja arvioi.

 

Hämeenkyrö odottaa Tampereen kasvukehän laajentuvan alueelleen

Päätös ohikulkutiestä ratkaisee kunnan tulevaisuuden suunnan

Hämeenkyrön tulevaisuus asuin- ja yrityskuntana on kristallisoitunut. Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Markus Pikka tietää tarkalleen, miten historiasidonnaista maalaiskuntaa on tulevaisuudessa kehitettävä. Hämeenkyröläiset odottavat kuin kuuta nousevaa päätöstä ohikulkutien rakentamisesta. Tieratkaisu poistaa pullonkaulan, joka nyt jarruttaa kunnan etenemistä niin asumiseen kuin yrittämiseen liittyvissä isoissa päätöksissä. Elinkeinopomon mielestä aika on Hämeenkyrön puolella; Tampereen kasvukehä ottaa kunnan syleilyynsä aiemmin kuin sitä osataan odottaakaan.

Alue- ja muuttoliiketutkija Timo Aro on tuttu asiantuntija Hämeenkyrössä. Kunta on teettänyt hiljan Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:llä selvityksen paikkakunnan elinkeinopoliittisista vahvuuksista ja elinvoimaisuuden vahvistamiskeinoista.
Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Markus Pikka vakuuttaa, että kunnalla on selkeä visio tulevaisuudestaan. Hänen mukaansa Hämeenkyrö rakentaa omanlaisensa toimintamallin, jonka turvin se kehittyy niin asumisen kuin yrittämisen kehtona.
-–Emme halua hakata päätämme seinään satsaamalla vääriin asioihin. Tunnistamme voimavaramme ja vahvuustekijämme sekä yleiset realiteetit. Tiedämme, että meillä on tarjottavana jotakin sellaista, mikä erottaa meidät myönteisistä muista kunnista, elinkeinopromoottori korostaa.
Pikan mukaan Hämeenkyrön tulevaisuuden rakentaminen pääsee vauhtiinsa, kun valtiovalta tekee lopullisen päätöksensä ohikulkutien rakentamisesta.
– Hämeenkyrön on modernisoitava imagoaan. Tällä hetkellä kuntaamme pidetään vähän vanhanaikaisena. Vahvan kulttuuriperinnön ja perinnemaisemien rinnalle on löydettävä jotakin uutta ja mielenkiintoista, hän linjaa.

Yritysverkot oikeisiin vesiin

Kunnallisen elinkeinoyhtiön nokkamies ei aio pyydystää uusia yrityksiä samoilla vesillä, joilla kosiskelijoiden päät jo kolisevat.
– Turha meidän on kilpailla samoista yrityksistä Ylöjärven tai Tampereen kanssa, Markus Pikka tuhahtaa.
– Hämeenkyrö on houkutteleva vaihtoehto yrityksille, jotka arvostavat hyviä logistisia yhteyksiä ja tarvitsevat paljon tilaa toimintansa pyörittämiseen.
– Valtatie 3 merkitsee meille valtavan paljon. Asutus ja yrittäjyys ovatkin keskittyneet valtasuonen varrelle.
Pikan katse kohdistuu etenkin Etelä-Pohjanmaalle, Pohjois-Satakuntaan ja Ylä-Pirkanmaalle.
– Noilla alueilla on merkittävästi kasvuhakuisia yrityksiä, jotka haluavat laajentua Tampereen kaupunkiseudulle. Hämeenkyrö tarjoaa otollisen vaihtoehdon yrityksien toisille toimipaikoille.
Pikka uskoo Hämeenkyröön asettuvien yritysten arvostavan alle 30 minuutin etäisyyttä Tampereeseen.
Hämeenkyrö on avaamassa uutukaista Heiskan yritysaluetta. Pikan mukaan yrityspuistosta tehdään moderni alue.
– Kohde on tuotteistettava. Muun muassa Kurikka on onnistunut mallikelpoisesti Magneetti-nimisen yritysalueen imagon luomisessa, hän kehuu.
Pikan mukaan Hämeenkyrö kirkastaa myös Tippavaaran ilmettä. Siitä tehdään tulevaisuudessa kaupan keskittymä.

Hämeenkyrö on kiinnostava asuinpaikkakunta

Vajaan 11 000 asukkaan Hämeenkyrö on vetovoimainen asuinkunta. Markus Pikan mukaan kunta on satsaamassa asumiseen aiempaa enemmän.
– Täällä on tarjolla erittäin laadukkaita omakotitalotontteja mahtavilta paikoilta.
Mahnalan ja Sasin alueet ovat jo osoittaneet omakotirakentajien imukykynsä.
– Kirkonkylässä on huippupaikkoja Pappilanjoen varrella. Näitä tontteja saadaan tarjolle ensi vuonna.
Ohikulkutien valmistuttua suunnitelmissa on Käpylän asuinalueen avaaminen.
– Asumisen rintamalla meillä tapahtuu paljon myönteistä lähitulevaisuudessa. Tämä on tärkeää, koska asukaslukumme kasvu toteutuu vain muuttovoitolla, Pikka kiteyttää.

Asema Tampereen seudulle?

Hämeenkyrö kuuluu Luoteis-Pirkanmaan seutukuntaan. Seudun muut kunnat ovat Ikaalinen, Parkano ja Kihniö.
Markus Pikan mukaan elinkeinopoliittisia vahvuuksia ja vahvistamiskeinoja etsinyt konsulttitoimisto nosti kissana pöydälle pohdinnan, pitäisikö Hämeenkyrön hakea kumppanuutta pienistä naapurikunnista vai olisiko syytä lähteä tavoittelemaan asemaa Tampereen ydinkaupunkiseudulla.
– Päätös ei ole yksinkertainen. Hämeenkyrö on mukana muun muassa SASKY-koulutuskuntayhtymässä,
SASKY-koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat ovat Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Keuruu, Kihniö, Kokemäki, Multia, Mänttä-Vilppula, Parkano, Punkalaidun, Ruovesi ja Sastamala. SASKY-koulutuskuntayhtymällä on Hämeenkyrössä Ammatti-instituutti Iisakki.
Konsulttitoimiston mukaan Hämeenkyrön tuleva kehitys on kuitenkin vahvasti riippuvainen Tampereen ja koko kaupunkiseudun kehityksestä.
– Hämeenkyrön kannattaa tavoitella kaikin käytettävissä olevin keinoin asemaa Tampereen ydinkaupunkiseudulla, MDI:n konsultit ovat suositelleet.
Konsulttien mukaan Hämeenkyrö pääsisi tällöin kiinteämmin osaksi todellista valintojen kenttää, eli Hämeenkyrö kilpailisi nykyistä tasavertaisemmin Tampereen seudun muiden kuntien kanssa ihmisten asuinpaikkaan liittyvistä valinnoista ja yritysten sijaintivalintaan liittyvässä kilpailussa.

 

Vesilahti ei kurkota taivaita

Vesilahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Pertti Uusi-Erkkilä (kesk.) luottaa maltilliseen ja hallittuun kehitykseen.
– Monipuolistamme asumismuotoja. Olemme pidättäytyneet liian pitkään omakoti- ja rivitalojen suosimisessa. Nyt on monipuolistettava tarjontaa, hän sanoo.
– Olemme kaavoittaneet perinteisesti isoja omakotitalotontteja, mutta niiden kysyntä on hyytynyt. Tuomme nyt tarjolle myös pieniä tontteja.
Vesilahden väkimäärä hipoo 4 500 asukasta. Uusi-Erkkilä uskoo, että Tampereen kaupunkiseutuun kuuluva kunta pystyy kasvattamaan väkimääräänsä.
– Vesilahti haluaa tarjota erilaisen vaihtoehdon asumiselle ja yrittämiselle. Kuntamme slogan on ”Kiehtova Vesilahti”. Olemme ylpeitä maaseutumaisesta ilmeestämme. Ja Tampere on lähellä, kirkonkylästä taittaa matkan alle puolessa tunnissa.
Uusi-Erkkilän mukaan Vesilahti haluaa säilyä itsenäisenä kuntana.
– Olemme hyötyneet siitä, että aikanaan hakeuduimme Tampereen kaupunkiseutuun. Vesilahden kunnan johto miettii koko ajan kunnan vahvuuksia. Olemme työpaikkaomavarainen, ja työllisyysasteemme on hyvä. Maapolitiikkamme on aktiivista.
– Emme ole ahneita, emmekä kurkota taivaita. Kohtuu riittää meille, kunnanhallituksen puheenjohtaja, linjaa.
Uusi-Erkkilän mukaan Vesilahti on uuden edessä, kun kunta saa johtoonsa uuden kunnanjohtajan. Pitkäaikainen kunnanjohtaja Erkki Paloniemi jää ensi vuonna eläkkeelle. Tehtävässä aloittaa Tuomas Hirvonen.
– Uudella kunnanjohtajallamme on mielenkiintoinen tehtäväkenttä edessään.
– Kuntatalous on haasteemme. Se on pidettävä vakaana ja vahvana. Kuntalaiset pitävät siitä, että heitä aktivoidaan mukaan kunnan toimintaan. Pieni ja ketterä kunta tarvitsee omannäköisiä ideoita.

 

”Akaa on voittajien joukossa”

Akaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jaakko Leinonen (kok.) on vakuuttunut siitä, että Etelä-Pirkanmaalla oleva kaupunki nousee vielä mahtavaan kukoistukseen.
Leinosen mukaan Akaa kääntää historiassaan uuden lehden, kun kaupunki saa johtoonsa uuden kuntajohtajan. Hän pyytää kaikkia tehtävästä kiinnostuneita ottamaan yhteyttä.
– Kaupungillamme on mennyt puolitoista vuotta poikkeusjärjestelyillä kaupunginjohtajan osalta. Kunnallispoliitikot ovat kaupungin kehityssuunnasta hyvin yksituumaisia. Nyt meidän on löydettävä ammattilainen, joka taitaa muun muassa kuntamarkkinoinnin.
Leinonen korostaa Akaalla olevan paljon vahvuustekijöitä. Niitä ovat esimerkiksi laadukkaat palvelut.
– Moderni hyvinvointikeskus valmistuu 2020 vuoden aikana ja sen rakentaminen alkanee ensi vuonna.
– Teollisuusalueemme ovat vetovoimaiset ja kilpailukykyiset, Akaa point avataan lähiaikoina. Akaassa on kansainvälisesti merkittävät muovi- ja metallialan klusterit. Ne luovat pohjan elinkeinoelämän kehittämiselle.
Leinosen mukaan Akaa tarvitsee paikallisjunayhteyksiä, jotka helpottavat ihmisten pendelöintiä esimerkiksi Akaan ja Tampereen välillä.
– Paljon puhuttu kolmas raide mahdollistaa nopeat yhteydet pääradalla. Hankkeen toteuttaminen on koko maakunnan etu.
Leinonen pitää tärkeänä myös kumipyöräliikenteen kehittämistä.
– Akaa on tärkeä Etelä-Pirkanmaan seutukaupunki. Sijaisemme valtakunnallisessa kasvukäytävässä. On vain ajankysymys, kun nauhakaupunki Helsingin ja Tampereen välille syntyy. Olemme Suomen kasvukolmiossa Helsingin, Turun sekä Tampereen kasvun keskiössä, kuten sloganimmekin kuuluu. Kun kaupunkimaantieteen kolmioteoria toteutuu, jossa sekä pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun kasvukolmiot ulottuvat Akaaseen, on Akaa voittajien joukossa, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja vakuuttaa.