Näyttelijä Hannu Huuska, 70, haluaisi tehdä vielä Gontsharovin Oblomovin ja nostaa runoilija L. Onervan Leinon varjosta

Hannu Huuska, 70, tahtoo kahta. Näyttelijä-Huuska isoaa tilanomistaja Oblomovin nahkoihin venäläisklassikko Ivan Gontsharovin maailmoissa. Lausuja-Huuska puolestaan janoaa oikeutta suurelle runottarellemme L. Onervalle. Hänet tämä mies haluaa valaista esiin Eino Leinon pitkistä varjoista.

Teatteri- ja ilmaisutaiteen moniottelija Hannu Huuska viettää 70-vuotispäiväänsä sunnuntaina 24. helmikuuta tsaarillisessa Pietarissa käyden Mariinski-teatterissa. Hän nauttii itse mestari Valery Gergievin johtamasta Peluri-oopperasta, jonka libretto perustuu Fjodor Dostojevskin romaaniin.

Pietarilainen kirjailija Ivan Gontsharov (1812-1891) on tehnyt merkkiteoksellaan Oblomov lähtemättömän vaikutuksen suomalaiseen näyttelijään. Huuska arvostaa suuresti Ilmari Kiannon (1874-1970) vuonna 1908 tekemää suomennosta Herra Oblómov: romaani maaorjuuden ajoilta.

Huuska tunnetaan ahkeruuden ja ammatillisen vaativuuden perikuvana. Gontsharov puolestaan kuvaa romaanissaan äärimmäistä saamattomuutta, uneliasta toimettomuutta, jahkailevaa päättämättömyyttä ja saamatonta haaveilua. Kertomuksen päähenkilö suorastaan vajoaa toivottomuuteen ja hiipuu kohti ennenaikaista kuolemaa.

Pietarilaiskirjailija sivalsi aikanaan sananmiekallaan Venäjän aateliston toimetonta elämänmuotoa. Teos sisältää kritiikkiä kaikille ihmisille, jotka suosivat tekemätöntä elämäntapaa.

Huuska hymähtää, ettei hän kerta kaikkiaan vain osaa levätä laakereillaan kävelyttäen Mario-dalmatialaistaan.

Parhaillaan Huuska tekee salapoliisi Hercule Poirotin roolia Hämeenlinnan teatterin Kahvi mustana -näytelmässä.

– Olen saanut tehdä, mitä olen tahtonut. Kaikki meidät kuitenkin unohtavat, hän muistuttaa kirjoittamattomasta elämän lainalaisuudesta.

Ystävä pitkässä juoksussa

Satoja rooleja ahkeroineella ja tanssijana, lausujana, ohjaajana sekä opettajana kunnostautuneella taiteilija Hannu Huuskalla on ajatus koskien pitkäaikaista ystäväänsä, ohjaaja Sina Kujansuuta.

– Olemme olleet opiskelukavereita, työtovereita ja ennen kaikkea uskollisia ystäviä toisillemme.

Huuska aikookin tehdä aivan lähiaikoina monologin Kujansuun kanssa. Tähtäimessä on kirjailija Pentti Holapan (1927-2017) tuotannosta kumpuava produktio. Ikaalilaisslähtöisen sananmestarin tuotanto koostuu runoista ja kolmesta teoksesta, joita voi kutsua päiväkirjan, esseen ja muistelujen yhdistelmiksi.

– Kujansuu on ohjaajana pettämätön, hän arvostaa.

– Kaveruutemme on monta kertaa koeteltu. Olemme molemmat tahtoihmisiä. Arvostamme suuresti toisiamme. Olemme myös yhdessä pitäneet runoiltoja.

– Sina Kujansuu on näyttelijöiden ohjaaja, koska hän on näytellyt itsekin. Hän on uskomattoman rohkea ja ennakkoluuloton, Hän uskaltaa ottaa vastaan haasteita ja vaihtaa tyylilajia. Sina on ohjaajanakin melkoinen taiteilija. Välillä odotetaan kirkasta taivasta, välillä sadetta. Jos sää ei ole sopiva, kuvausta siirretään ja otetaan toinen kohtaus, Hannu Huuska kuvailee Kujansuuta Polttava tahto -muistelmissaan.

L. Onervan arvo ja merkitys kansallisrikkaudeksi

Kymmeniä tuhansia runoja kirjoittaneen L. Onervan asema suomalaisessa runoudessa on Hannu Huuskan mielestä pahasti aliarvostettu.

– L. Onerva on Eino Leinon arvoinen runoratsu, ellei jopa merkittävämpi, hän arvioi.

Huuska kuvailee L. Onervan laajaa ja monipuolista tuotantoa valtavaksi kansalliseksi kirjallisuuden ja runouden aarteeksi.

– L. Onerva on lyriikan Schjerfbeck.

Onervan tekstejä ahminut Huuska kuvailee runoilijan ajatusmaailmaa ja ilmaisutapaa aikaansa nähden moderneiksi.

– Suomalaisten on saatava L. Onerva pois Leinon varjosta.

Huuska iloitsee siitä, että hän on saanut ohjata useita L. Onervan tuotantoon pohjautuvia esityksiä.

Lausujana Huuska ei itse ole tarttunut Onervan tuotantoon.

”Minun on vaikea ymmärtää #meetoota”

Esiintyvänä taiteilijana puolen vuosisadan uran tehnyt Hannu Huuska kääntää #meetoo-keskustelun kärjen näyttelijöiden koulutukseen.

– Kun ammattilaisiksi tullaan puoli vuosikymmentä kestävän koulutuksen kautta, olettaisi valmistuneella henkilöllä olevan itsetunnon kohdallaan, jotta hän osaisi sanoa vääräksi kokemassaan tilanteessa ”tämä ei käy”.

Huuska ei ole milloinkaan joutunut sukupuolisen ahdistelun kohteeksi.

– Sen sijaan olen lähtenyt harjoituksista ja studiosta pois ovet paukkuen, kun en ole pitänyt jostakin asiasta tai tilanteesta. Ongelmat on kuitenkin aina selvitetty puhumalla. Yön yli nukkuminen kannattaa.

Huuska arvelee #meetoo-tilanteiden syntyvän suureksi osaksi freelancer-maailmassa, jossa rooleja tavoittelevat näyttelijät pelkäävät työttömäksi jäämistä. Konkarin mielestä pelko ei kuulu teatterimaailmaankaan.

– Asiallinen flirtti sen sijaan kuuluu mielestäni täysin normaalina asiana ihmisen elämään.

– Itsetunnon on oltava terve ja vahva; sen turvin kyllä selviää.

”Suuri näyttelijä tekee vähistäkin eväistä hyvää jälkeä”

Hannu Huuska on kiitollinen siitä, että hänellä on ollut kiinnitykset rakastamiinsa taloihin, kuten MTV-teatteriin sekä Kansallisteatteriin.

– Teatterit ovat menettäjiä, kun ne trendin sokaisemina suosivat isosti vierailevien näyttelijöiden käyttämistä.

Siihen aikaan, kun Huuska näytteli kiinnitettynä näyttelijänä Kansallisteatterissa, sen kirjoissa oli satakunta vakituista taiteilijaa. Tällä hetkellä vakiporukkaa on vain parinkymmenen näyttelijän verran.

– Teattereissa ei kerta kaikkiaan pääse kasvamaan omaa kovien ammattilaisten joukkoa, kun näyttelijät vaihtuvat esitys toisensa jälkeen.

– Vakituinen näyttelijäkunta on suuri arvo. Hyvähenkisellä omalla porukalla on paljon vahvuuksia. Talosta tulee omanäköisensä.

Huuska muistuttaa teatteri- ja elokuvahistoriamme kaikkien suurten näyttelijöiden olleen kuukausipalkkalaisia.

– Otetaanpa esimerkiksi kotimaisia elokuvia, joiden käsikirjoitukset olivat joskus varsin heikkoja, mutta työllensä omistautuneet näyttelijät saivat niukoista eväistäkin laadukkaita lopputuloksia.

– Teatteri on aina työpaikkana luovuuden temppeli.

Huuskan mukaan suomalaisesta teatterintekemisestä on tullut liian ohjaajakeskeistä. Konkariteatterilainen vannoo rakentavan vuoropuhelun ja toinen toistaan arvostavan yhteistyön nimiin.

”Lausuntataide on kovassa kehitysvaiheessa”

Lausuntataide elää ja voi hyvin. Hannu Huuska arvostaa taidemuodon parissa työskenteleviä siitäkin syystä, että he pitävät liki ainoana tahona tiukasti yllä oikeaoppista puhetaitoa.

– Teattereissa hyvää puhetaitoa ei juuri viljellä, mikä on harmillista.

– Maamme lausuntataide on kovassa kehitysvaiheessa. Tekijät löytävät mainioita uusia ilmaisumuotoja. Tulevaisuuden uskoa vahvistaa sekin, että Suomen Lausujain Liitossa on paljon nuoria ihmisiä.

Huuska kehottaa kaikkia puhetaidon vaalimiseen vihkiytyneitä tahoja pitämään tiukasti kiinni puhetaidon tekniikan säilyttämisestä.

”Hyvällä itsetunnolla pääsee päämääriinsä”

Toijalassa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Hannu Huuska kiittää vanhempiaan, perhettään, läheisiään sekä opettajiaan siitä, että hänellä oli kannustava ja turvallinen varttumisympäristö.

Akaa on edelleen merkityksellinen paikkakunta ihmisineen ja kaikkineen Huuskalle.

Lontoon Drama Centressä opiskellut ja värikkään uran tanssijana, näyttelijänä, lausujana, ohjaajana ja opettajana tehnyt Huuska on tiennyt aina selviävänsä itsetuntonsa ansiosta vaikka läpi harmaan kiven terveen.

– Koen, että itsetunto on ollut minulla sisäänrakennettu ominaisuus. Olen tiedostanut hyvän itsetunnon hallitsemisen lapsuudestani saakka.

Huuskan mukaan itsetunto kehittyy koko elämän ajan.

– Ihmisellä on lupa olla väärässäkin, ja sen huomatessaan on hyvä tunnustaa olleensa hakoteillä.

– Ajattelen pitkän elämänkoulun käyneenä, että taito ottaa kanssaihmiset huomioon, kuuluu myös itsetuntoon. Empatiakyky on itsetunnon hedelmällinen kasvualusta.

– Olen kiitollinen siitä, että olen oppinut nauttimaan myös arkisista ja pienistä asioista.

Hannu Huuska kiittää Luojaansa syntymälahjanaan saamastaan tahdon voimasta.

– Olen sanonut ja sanon vastakin kaikille oppilailleni, että teidän on osattava tahtoa.

Monen touhun mies kehottaa ihmisiä myös luottamaan itseensä.

Itseään säästämättä taiteelleen antautunut Hannu Huuska, jos kuka tietää, ettei tässä maailmassa saada mitään ilmaiseksi.

– Olen maksanut kovan hinnan, mutta se on kannattanut tehdä.

Huuska lainaa erään suuren ajattelijan mottoa: ”Vaikka menetinkin pelin, unelmieni arvoisesti elin.”