Anne Berner: ”Liikenneverkkojen kunnossapidon on saatava vuosittain 300 miljoonaa euroa nykyistä ruhtinaallisemmin rahoitusta”

Liikenne- ja viestintäministeriö laatii parhaillaan kaikkien aikojen ensimmäistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Se linjaa peräti 12 vuodeksi eteenpäin kaikkien liikennemuotojen vinkkelistä liikennejärjestelmän tilaa ja kehittämistarpeita. Vastuuministeri Anne Berner (keskusta) korostaa uudella hallituskaudella valmistettavassa suunnitelmassa otettavan kantaa myös liikenneverkkojen kunnossapitoon ja kehittämiseen. Berner uskoo liikenneasioiden rullaavan suotuisissa merkeissä eteenpäin, sillä niiden valmistelusta vastaavat parlamentaariset työryhmät.

Toimitusministeristön keskustalainen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner odottaa paljon huhtikuisten vaalien jälkeen muodostettavalta hallitukselta koskien valtakunnan liikenneratkaisuja.

– Tulevalla hallituskaudella laaditaan ensimmäisen kerran liikennejärjestelmäsuunnitelma, jossa toimialaa linjataan peräti 12 vuotta eteenpäin.

– Suunnitelmassa otetaan kantaa myös liikenneverkkojen kunnossapitoon ja kehittämiseen. Kunnossapidon osalta olennaista on valtion budjettirahoituksen määrä, Berner teroittaa.

– Johtamani parlamentaariset työryhmät ovat esittäneet yksimielisesti, että rahoitustason olisi oltava vuosittain vähintään 300 miljoonaa euroa suurempi kuin se on nykyisin. Vuotuinen rahoitus on ollut noin miljardin euron luokkaa.

Kaupungistuminen edellyttää ja mahdollistaa

Suomen historiallisen voimakas kaupungistumiskehitys on ministeri Anne Bernerin mukaan vakavasti huomioon otettava seikka mutta ehdottomasti myös mahdollisuus.

– Kaupungistuminen edellyttää ja mahdollistaa esimerkiksi kestävien liikennemuotojen edistämisen. Tarvitsemme satsauksia liikkumisen palveluiden ja joukkoliikenteen kehittämiseen sekä kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen.

Bernerin mielestä kaupungistumiskehitys mahdollistaa entistä tehokkaammin tiedon moninaisen hyödyntämisen myös liikenteen alalla.

-Kaupungistumiskehitys ja toisaalta teollisuuden ja asutuksen sijainti laajasti ympäri Suomea synnyttävät haasteita liikenneverkon kunnossapidolle ja kehittämiselle.

Paikkansa toissa viikolla jättänyt pääministeri Juha Sipilän (keskusta) hallitus satsasi ministeri Bernerin mukaan etenkin liikenneverkon kunnossapitoon ja korjausvelan vähentämiseen.

– Korjausvelan kasvu saatiin pysäytettyä, hän korostaa.

– Korjausvelkaa vähennettiin kohdentamalla lisää rahaa asiakkaiden eli elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen tarpeisiin.

Berner pitää merkittävänä saavutuksena sitä, että maassamme on nyt ensimmäisen kerran määritelty asetuksella valtakunnallisesti pääväylät ja niiden palvelutaso.

– Määrittely on tärkeä siksi, että valtio pystyy ohjaamaan tarvittavaa rahoitusta pääväylille niiden palvelutason ylläpitämiseksi.

– Rahoitustilanne on tällä hetkellä niin huono, että pystymme tekemään tänä vuonna korjaustoimenpiteitä lähinnä vain päätieverkolla.

Tunnin junayhteys odottaa

Valtakunnallisen kasvukäytävän ytimessä oleva Tampere tarvitsee ripeästi tunnin junayhteyden Helsinkiin.

Pirkanmaa pitää tiukasti kiinni kaikkien liikenneväylien kehittämisestä, jotta kehittyvä maakunta säilyttää kasvuedellytyksensä.

Tampereen ja Helsingin välistä junayhteyttä on kaavailtu ajamaan Tampereen, Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteinen Suomi-rata-hankeyhtiö.

– Suomi-rataa edistävän Pohjolan Rautatiet Oy:n tytäryhtiön perustaminen siirtyy seuraavan hallituksen päätettäväksi, Anne Berner sanoo.

Verotusmuutokset kirittäjiksi

Suomessa on Euroopan iäkkäin autokanta.

Ministeri Anne Berner sanoo, että maamme autokannan uusiutumisen nopeuttaminen ja uusien käyttövoimavaihtoehtojen osuuksien kasvattaminen entistä ripeämmin vaatii muutoksia liikenteen verotukseen.

– Liikenteen ilmastopoliittinen työryhmä ehdotti loppuraportissaan vuoden 2018 joulukuussa, että autoveroa kevennettäisiin nolla- ja vähäpäästöisten autojen osalta. Vastaavasti suuripäästöisten autojen ajoneuvoveroa ja polttoaineveroa korotettaisiin vuosittain maltillisesti.

– VTT:n vasta valmistuneessa Gaselli-hankkeessa on arvioitu, että energia- ja ilmastostrategiassa sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa asetetut tavoitteet sähkö- ja kaasuautojen määrille ovat jo nykyisillä toimenpiteillä toteutumassa.

– Ongelmana kuitenkin on ladattavien hybridien suuri osuus kaikista sähköautoista sekä perinteisten polttomoottoriautojen ominaispäästöjen ennakoitua pienempi lasku. Jos liikenteen verouudistus saadaan seuraavalla hallituskaudella toteutetuksi, ongelmat ovat poistettavissa. Tavoitteita on jopa mahdollista entisestään tiukentaa, Berner miettii.

Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 vähintään 250 000 sähköautoa (täyssähköautoa ja ladattavaa hybridiä) sekä vähintään 50 000 kaasuautoa.

Viime vuoden lopussa maassamme oli 15 500 sähköautoa ja noin 5 600 kaasuautoa.

– Jos sähkö- ja kaasuautojen myynti jatkuu nykyistä vauhtia, vuoden 2030 tavoitteet ovat saavutettavissa. Haasteena sähköautokannan kehittymisessä on kuitenkin se, että täyssähköautojen osuus uusista sähköautoista on vuosi vuodelta pienentynyt.