Kulttuuripääkaupunki esittelisi Nokian nousun ja tuhon – maakunta avaisi aktiivisesti tulevaisuuden polkuja

 

Teppo Rantanen kiittelee kulttuuripääkaupunkihankkeen olevan hyvässä vauhdissa. Koneisto työskentelee ahkerasti ja tuloksellisesti.

– Tuomme täysin uuden näkökulman kulttuuripääkaupunkiuteen. Esiinnymme hankkeessa koko Pirkanmaan suomin mahdollisuuksin. Maakuntamme kaikissa 23 kunnassa on vahvat ominaispiirteet, joilla annamme moni-ilmeiset kasvot tarjonnallemme, hän selvittää.

Rantasen mielestä onnistunut lopputulos turvataan maakuntalaisten laajalla osallistamisella. Ihmisiä aktivoidaan ideatalkoisiin ja käytännön toteutuksiin.

– Suuntaamme katseet vahvasti tulevaisuuteen. Tahdomme esitellä kulttuuripääkaupunkiudessamme selkeitä uuden ajan polkuja.

Seinät leveiksi, katot korkealle

Teppo Rantasen mukaan Tampereen ja kumppanikuntien tehtävänä on avartaa kulttuurin maailmaa ja monipuolistaa sisältöjä.

– Moni voi ajatella kulttuurin olevan vain esittäviä taiteita tai totunnaisia taidemuotoja. Karistelemme kahleet ja rajoitteet pois.

Rantanen evästää kulttuurikaupungin rakentajia huomaamaan kaiken mitä ajassa liikkuu ja näkyy.

– Elämme historiallisen suuren muutoksen aikaa. Esimerkiksi perinteiset ammattimme ja työmme ovat murroksessa. Hankkeemme on esiteltävä ihmisten uusia leipäpuita.

Rantanen on vakuuttunut siitä, että ihmisiä kiinnostaa kansainvälisesti esimerkiksi Nokian nousu ja lasku. Tampereen kaupunkiseutu eli vuosia matkapuhelinjätin sydämen lyöntien tahdissa. Perinteiset teollisuuden alat saivat kumppanikseen modernin digitaalisen teollisuuden, joka on sittemmin laajentunut uusille alueille.

– Nostamme koettavaksi kansainvälisen ulottuvuutemme. Kaupunkimme teollinen taival lähti liikkeelle ulkomaisin voimin, kun skotlantilainen insinööri James Finlayson perusti tehtaansa Tammerkosken partaalle vuonna 1820.

– Tampereen vaurastumiseen vaikuttivat 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella kaupunkiin muuttaneet tataarit.

– Entinen Tampereen teknillinen yliopisto, nykyinen Tampereen yliopisto on tuonut oman kansainvälisen leimansa kaupunkiin ja maakuntaan.

– Lisäksi humanitaarinen maahanmuutto on tuonut alueelle väkeä eri puolilta maailmaa.

Erilaisuudet näkyviksi

Teppo Rantanen korostaa erilaisuuden yhteentörmäysten olevan kaiken uuden alku ja juuri.

– Tampere on innovaatioiden tyyssija. Parhaat oivallukset syntyvät, kun erilaiset näkemykset, kulttuurit ja toimintatavat kohtaavat.

Rantasen mukaan koko maakunnan monipuolinen elinkeinoelämä on valjastettava kulttuuripääkaupunkihankkeen voimavaraksi.

– Yrityksissä on paljon sellaista antia, josta suuri yleisö on kiinnostunut.

Tampereen kaupunki on palkannut kansainvälisen osaamisen päällikön. Rantasen mukaan tämäkin liike viestii ovien ja ikkunoiden avaamisesta.

Perusrehevyys esille

– Kulttuuripääkaupunkiuden keskiössä on säilytettävä ihminen, Teppo Rantanen linjaa.

Hänen mukaansa elämän eri osa-alueiden sisällöistä saadaan poikkeuksellisen antoisia ja mielenkiintoisia, kun ne esitetään ihmisten välisellä aidolla kanssakäymisellä. Monilla paikkakunnilla aktiiviset yhdistykset järjestävät tapahtumia, jotka ansaitsevat tulla nykyistä kirkkaampaan päivänvaloon.

– Niin tamperelainen kuin minkä tahansa maakuntamme kunnan elämänpiiri on luonnostaan perusrehevää. Meillä ei ole vain yhtä tekemisen mallia seudullamme, vaan jokaisen kunnan alueella on historian saatossa muovaantunut omia käytäntöjä. Niitä löytyy vaikkapa ruokakulttuurista, esimerkiksi omansorttisesta leivästä.

Rantanen korostaa pienen olevan kaunista.

Laaja rintama takana

Tampereen, Mänttä-Vilppulan ja 15 muun kunnan ajaman kulttuuripääkaupunkihankkeen takana on vahva tuki.

Teppo Rantanen iloitsee siitä, että myös vastustajat ja empijät ovat tulleet rakentavasti mukaan.

– Palaute suunnitelmista ja niiden toteuttamisesta on hyvin myönteistä.

Rantasen on tyyväinen siitä, että niin Tampereella kuin maakunnan muissa kunnissa on virinnyt myönteinen uteliaisuus.

– Ihmiset kyselevät, mitä kulttuuripääkaupunkius tarkoittaa ja miten siitä voi tulla osalliseksi.

– Kunnat saavat jälleen kerran tervetullutta kokemusta yhdessä tekemisestä. Yksituumaisuus välittyy ulkopuolellekin. Se houkuttaa ihmisiä tulemaan tänne.

Kaupungit vahvistuvat

Teppo Rantanen heittää ilmoille ajatuksen, jonka mukaan koko ajan globaalistuva maailma alkaa tehdä tilaa vahvoille kaupungeille.

– Historia tuntee monia mainioita ja vahvoja kaupunkivaltioita.

– Meillä on merkkejä siitä, että kansallisvaltiot ovat kykenemättömiä hoitamaan isoja asioita ja että ne kaatuvat eripuraisuuteen. Kaupungit puolestaan osoittavat olevansa vahvoja päätöksentekijöitä. Tulevaisuus saattaa hyvinkin olla vahvojen kaupunkien.

Rantanen nostaa esille virkeän ystävyyskaupunkitoiminnan. Tampereella on aktiiviset yhteydet eri puolilla maailmaa oleviin kumppanuuskaupunkeihinsa.

Luottavaisin mielin

Vuonna 2020 on etappi, jolloin Euroopan vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkikandidaatteja valitaan toiselle kierrokselle.

Muut kisaajat ovat Oulu ja Savonlinna.

Vuosi 2021 tuo lopullisen valinnan.

MATTI PULKKINEN