Akaa-Seura, Lempäälä-Seura, Pälkäne-Seura ja Ylöjärvi-Seura ahkeroivat kotiseutuaatteen ja -työn hyväksi

Suomen Kotiseutuliitto juhlii parhaillaan 70-vuotista taivaltaan. Keskus- ja kattojärjestönä sekä edunvalvojana toimivalla liitolla onkin aihetta maljan kohottamiseen, sillä niin kotiseutuaate kuin -työkin voivat hyvin. Valoisasta tulevaisuudesta kertoo esimerkiksi se, että kaupunkeihin syntyy paljon kaupunginosayhdistyksiä, jotka hakeutuvat liiton siipien suojiin. Pirkanmaan kunnissa on tehty menestyksellistä kotiseututyötä vuosikymmenien ajan. Akaa-Seuralla, Lempäälä-Seuralla, Pälkäne-Seuralla sekä Ylöjärvi-Seuralla pyyhkii hyvin.

Akaa-Seura ry:n puheenjohtaja Leevi Ahonen sanoo napasti kotiseutuyhdistyksen olevan vahvassa hapessa.

– Järjestämme ja isännöimme vuoden aikana varsin monta tilaisuutta. Niistä päällimmäisinä ovat erilaiset muisteluillat, jotka vetävät osallistujia hyvin. Heinäkuisilla Jaakon-päivillä on jo pitkät perinteet, hän kiittää

Ahonen nostaa kotiseutuyhdistyksen tärkeäksi tehtäväksi julkaisutoiminnan. Pian akaalaisten käsissä on painolämmin valokuvateos, joka sisältää otoksia Toijalan kauppalasta vuosilta 1946-1976. Toijalan kauppala aloitti toimintansa vuonna 1946, ja siitä tuli kaupunki vuoden 1997 alussa.

Puheenjohtajan mukaan some-aika haastaa museota ylläpitävän ja perinteisiä painotuotteita kustantavan kotiseutuyhdistyksen.

– Ehkä klassinen kotiseututyö ei ole tämän päivän lasten ja nuorten juttu. Modernit työmuodot ja viestikanavat saattavat houkuttaa nuoretkin ihmiset paikallishistorian äärelle, hän miettii.

Ahonen näkee hyödyntämättömät mahdollisuudet Akaa-Seuran valtavissa arkistoissa, joissa on valokuvia, äänitteitä, elävää kuvaa sekä erilaisia kirjallisia lähdemateriaaleja.

– Kuva-arkistojen aarteet kiinnostavat varmasti kaiken ikäisiä paikkakuntalaisia. Meillä on tuhansia valokuvia, jotka olisi saatava suuren yleisön silmäiltäviksi.

– Äänitearkistossamme on satoja tuntia paikkakuntalaisten tarinoita, kertomuksia ja haastatteluja.

– Elävää kuvaakin on suuri määrä.

Ahosen toiveena on, että kaikki materiaalit saataisiin ihmisten ihmeteltäviksi ja käytettäviksi.

–  Ongelmanamme on sopivien tilojen puute. Tarvitsisimme paikan, jossa materiaaleja voisi ammattimaisesti käsitellä ja saattaa ihmisten ulottuville.

Ahonen on miettinyt mahdollisuutta, jos Akaa-Seuran arvokkaita ja kiinnostavia arkistoja voitaisiin esitellä tulevan hyvinvointikeskuksen suojissa.

– Hyvinvointikeskus olisi akaalaisten yhteinen olohuone, hän pohtii.

Ahonen viettää vapaaherran päiviä, joten hänellä on aikaa ja energiaa kotiseututyölle.

– Seurassamme on 87 jäsentä. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita, hän muistuttaa.

Lempäälä-Seura puurtaa 300 jäsenen voimin

Puheenjohtaja Raili Reini kiteyttää, että Lempäälä-Seura ry voi hyvin. Yhdistys toimii 300 jäsenen voimin. Jäsenmäärä pitää hyvin pintansa.

– Kotiseutuyhdistyksellämme on paljon tekemistä. Töitä riittää monella saralla, hän tarkentaa.

Reinin mielestä Lempäälä-Seuran peruskauraa ovat yhdistyksen hoivissa olevat museot.

– Tapahtumat ovat tärkeitä. Niissä paikkakuntalaiset ja kesäpaikkakuntalaiset kohtaavat toisiaan, hän lisää.

– Meillä on varsin vankkaa julkaisutoimintaa. Kotikunnan asiat jäävät historian kirjoihin.

Reini iloitsee saavutuksista, joita Lempäälä-Seura ja paikkakunnan koulut ovat yhteistyöllään saavuttaneet.

Lempäälä on vahva muuttovoittopaikkakunta. Reinin mukaan kotiseutuyhdistyksellä on haasteensa juuri paikkakunnalle muuttavien ihmisten tavoittamisessa.

– Meille saapuu myös maahanmuuttajia. Heitäkin on puhuteltava. Järjestimme taannoin maahanmuuttajille jalkapallomatsin.

Reini korostaa, ettei kotiseutuyhdistyksen tarvitse vakuuttaa eikä voittaa alkuperäisiä lempääläisiä, vaan kotiseutuyhdistyksen on tehtävä toimintaansa ja pitäjää tunnetuksi uusille asukkaille.

– Kotiseututyön mottona on oltava kaikkien yhteinen kotiseutu. Se, että kaikki viihtyvät Lempäälässä.

Reinin mielestä Lempäälä-Seura saa uusia ihmisiä riveihinsä, kun nykyiset toimijat menevät reippaasti muuttajien tykö ja pyytävät heitä kohteliaasti tutustumaan ja mukaan toimintaan.

– Se, että paikkakunnalle tulevaa kysytään, tuntuu muuttajasta hyvältä!

Reinin mukaan kotiseututyön tavoitteena on oltava se, että vakituiset ja uudet asukkaat oppivat rakastamaan Lempäälää.

– Kun ihminen rakastaa asuinpaikkaansa, hän ei tee sille pahaa.

Reini iloitsee siitä, että Lempäälä-Seuralla on sitoutuneita yhteistyökumppaneita, kuten Lempäälän kunta.

–  Minun kotiseutuharrastukseni on vanhaa perua. Jo Vihdissä asuessani osallistuin sikäläisen kotiseutuyhdistyksen toimintaan. Kotikuntaani Lempäälään palatessani kotiseutuyhdistys oli luonteva harrastus. Tekemistä riittää.

Pälkäneellä yhdistykset tiiviissä yhteistyössä

– Kotiseututyö ja -yhdistys voivat hyvin Pälkäneellä. Pälkäne-Seuran lisäksi kotiseututyötä tekee kuntamme alueella moni muukin yhdistys. Eri yhdistykset ovat puolestaan monipuolisessa yhteistyössä. Pälkäne-Seuralle tärkeä ja läheinen yhteistyökumppani on myös Pälkäneen kunta. Pälkäne-Seuran motto on ”Pälkäne-Seura vaalii vanhaa ja innostuu uudesta”. Lause kertoo mielestäni kaiken olennaisen tekemämme kotiseututyön luonteesta, Pälkäne-Seura ry:n puheenjohtaja Anna-Mari Henriksson-Helmikkala sanoo.

Haasteitakin 90-jäsenisellä Pälkäne-Seuralla on.

Ylöjärveläiset ehdottavat maakunnallista yhteistyötä

Puheenjohtaja Minna Sorsa puhkuu intoa, sillä 300-jäsenisellä Ylöjärvi-Seura ry:llä on kova draivi.

Kotiseutuyhdistysveturi sanoo yhdistyksen saaneen lisävauhtia kotikaupungin juhlavuodesta. Ylöjärvi täytti tammikuussa 150 vuotta.

Sorsa osallistui viime viikolla Tuusulassa pidetyille valtakunnallisille kotiseutupäiville. Hän vaikuttui jälleen kerran kotiseutuväen kokoontumisessa siitä, miten rikas, runsas ja monipuolinen maamme eri paikkakuntien historian ja kulttuurin sarvi onkaan.

– Mietin ahkerasti, miten kotiseututoiminnan ihanuuden saisi avattua ja tarjoiltua koko kansakunnallamme – kaikille kansalaisille, hän perää.

Sorsan mielestä Pirkanmaalla toimii hyvin esimerkillisiä kotiseutuyhdistyksiä. Yhtä hän kaipaisi.

– Maakuntamme kotiseutuyhdistyksien olisi muodostettava yhteinen elin, jossa paikallisyhdistyksien lähettämät edustajat pohtisivat asioita alueellisesta vinkkelistä. Uskon, että yhdessä olisimme vielä enemmän, puuhanainen miettii.

Sorsa muistuttaa, että Ylöjärvi-Seura toivottaa kaikki kotiseututoiminnasta kiinnostuneet ihmiset mukaan.

–  Jäseneksi vaan. Tervetuloa! Jokaiselle löytyy paikka toimia, kantaa kortensa yhteiseen kekoon.

Sorsa kiittää vuolaasti Ylöjärven kotiseutuaktiiveja. Esimerkiksi Ylöjärvi-Seuran hallituksen jäsenillä on kymmenen rautaa tulesa.

– Tänä vuonna meillä on erityisen kiinnostava hanke, Ylöjärven muisti. Tämä on digitaalinen kotiseutuarkisto, jonne tallennetaan paikkakunnan historiaa ja kulttuuria kuvaavaa aineistoa: valokuvia sekä ääni- ja videotallenteita. Hankkeen tavoitteena on paikallistuntemuksen lisääminen ja historiatiedon saavutettavuuden helpottaminen, puheenjohtaja avaa.

Sorsa pitää aivan fantastisena oivalluksena Ylöjärvi-ruusun eli Fröökynän ruusun saamista.

– Ylöjärvi-ruusu juhlistaa kotikaupunkimme 150 vuoden ikää. Ruusu-hanke käynnistyi jo kolme vuotta sitten, jolloin nimikkoruusun kasvattaminen alkoi. Ruusu on harvinaisuus. Taimia on 150 kappaletta, joista kaupunki istuttaa yhden kolmasosan valitsemiinsa paikkoihin. Yksityiset ihmiset huolehtivat 100 ruusun kasvupaikkojen löytymisestä.

Sorsan mukaan kotiseutuseuralla on ollut keskeinen rooli Räikän tulevaisuuden turvaamisessa. Talovanhus on pian paraatikunnossa modernin kaupungintalon naapurina. Kotiseutu- ja kulttuuriväki saavat lämminhenkisen kohtaamispaikan.

Puheenjohtaja on hyvin toiveikas Saurion talon suomista mahdollisuuksista. Ylöjärven kaupunki myi hiljan Soppeenmäessä olevan talovanhuksen Kulttuuriosuuskunta Sauriolle, jolla on mahtipontiset suunnitelmat kohteen suhteen.

– Osuuskunta mahdollistaa Sauriossa kulttuuri- ja taidetoiminnan harrastamisen ja teemoihin liittyvän koulutustoiminnan. Suunnitteilla on tapahtumia musiikin, tanssin, teatterin, kuvataiteen ja muun kulttuurin alalta. Tavoitteena on edistää yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia, Sorsa kertoo.

Minna Sorsa on puheenjohtajana kuudetta vuotta.

– Juuri Ylöjärvi-Seura on avannut silmäni Ylöjärven kerrassaan mahtavaan historiaan. Menneisyyden tunteminen auttaa rakentamaan paikkakunnan tulevaisuutta. Kotiseututyö mahdollistaa antoisien yhteistyöverkostojen rakentamisen. Kotiseutuyhdistys on yhdistäjä ja mahdollista, hän kehuu.

– Ylöjärvi-Seuraa ei olisi ilman toimeen tarttuvia aktiivisia ihmisiä. Nämä tekijät tarttuvat toimeen. Haluan kiittää jokaista kotiseututyötä tavalla tai toisella tejevää, Sorsa jakaa kunniaa.