Pirkanmaan sairaanhoitopiirin uusi johtaja Tarmo Martikainen ratkoo historialliset haasteet innostuneiden ja kehitysjanoisten työntekijöiden kanssa

Syyskuussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajana aloittanut diplomi-insinööri ja MBA Tarmo Martikainen on tutustunut perusteellisesti Tampereen yliopistollisen sairaalan viiteen sairaalaan sekä muihin toimipaikkoihin oppiakseen tuntemaan niiden arjen. Hän alkaa kehittää Suomen toiseksi suurinta sairaanhoitopiiriä sen koko 9 400 työntekijän voimin. Uusi johtaja kehuu eri ammattilaisten vankkaa sitoutumista tehtäviinsä ja voimakasta palvelujen kehittämishalua. Niiden turvin sairaanhoitopiiri selviää kunniakkaasti näköpiirissä olevista suurista haasteista.

Tarmo Martikainen sanoo johtamansa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin olevan niin mammuttimainen, ettei yksi ihminen pysty hallitsemaan täydellisesti läheskään kaikkia palasia.

Saadakseen kokonaiskuvan Martikainen on tutustunut ensimmäisinä työkuukausinaan sairaaloihin ja muihin toimipaikkoihin. Hänen mielestään historiallisten haasteiden ja uudistusten edessä olevaa sairaanhoitopiiriä ei voi luotsata eteenpäin, ellei johtaja tunne eri paikoissa tehtävää arjen työtä.

– Olen kovasti vaikuttunut kokemastani ja näkemästäni. Keskussairaalassa, Hatanpäällä, Sastamalassa, Valkeakoskella sekä Pitkäniemessä ja sairaanhoitopiirin omistamissa osakeyhtiöissä sekä liikelaitoksissa. Kaikkialla eri ammattilaiset tekevät hienoa, korkeatasoista työtä. Väkemme on sitoutunutta ja innostunutta. Ihmiset ovat kehitysorientoituneita, Martikainen kiittää.

– Erityisen arvokasta ja merkityksellistä on ollut huomata, ettei missään ole mielialaa ”ei kiinnosta”. Asialliset kriittiset äänenpainot ja mielipiteet puolestaan kertovat siitä, että työntekijät miettivät ongelmia. Jos haasteisiin ja ylipäänsä tekemiseen suhtauduttaisiin välinpitämättömästi, olisimme heikoilla jäillä.

– Ihmisten terve ammattiylpeys huokuu kaikkialla. Tämä on arvokas signaali tulevaisuuden rakentamista silmällä pitäen.

Martikainen haluaakin voimakkaasti kehittää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin työkulttuuria keskustelevaan suuntaan.

Omistajakunnista arvokasta tietoa

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisema ensi vuoden talousarvioesitys on saanut omistajakunnat takajaloilleen. Esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat tehneet yhteisen omistajaohjauslinjauksen, jonka mukaan PSHP:n on luovuttava suunnittelemistaan hinnankorotuksista.

Tarmo Martikainen painottaa, että sairaanhoitopiirissä työskentelevät eivät saa provosoitua kuntien esittämästä kärjekkäästä kritiikistä eivätkä tarvittavien maksuosuuksien korotuksien tyrmäämisestä.

– Ymmärrän kuntien reaktiot niiden yleisenä hädänhuutona. Se kohdistuu pääosin valtiovaltaan, jolta kuntakentällä odotetaan kestävää ratkaisua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen.

Martikaisen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon haasteet ovat yhteisiä. Niistä päättävien on puhuttava oikeista asioista ja toimenpiteistä.

– Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistavat 23 kuntaa ovat terveydenhuollon suhteen hyvin erilaisissa tilanteissa. Kuntien väestörakenteet ovat erittäin kirjavat. Niiden asukkaiden sairastavuudet eivät ole yhteismitallisia. Jokainen kunta näyttäytyy sairaanhoitopiirille erikoissairaanhoidon uniikkina asiakkaana, Martikainen avaa.

– Eri kuntien toteuttamat perusterveydenhuollon palvelut ovat myös kovin erilaisia. Jonkinlaisena kiteytyksenä voisi sanoa, että mitä pienempi kunta on, sitä käytännönläheisimpiä ratkaisuja sillä on käytössään. Kunnissa ollaan kauttaaltaan erittäin yhteistyöhaluisia ja -kykyisiä, hän teroittaa.

Martikainen sanoo saaneensa paljon arvokasta tietoa nimenomaan jäsenkunnista. Niissä hän on tavannut kuntajohtajia, sosiaali- ja terveydenhuollon vastuuhenkilöitä sekä luottamusmies- ja naisjohtoa.

Uudistusta odotetaan kovasti

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on paljon vartijana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttajana.

Tarmo Martikainen korostaa, ettei sairaanhoitopiirillä ole vielä kättä pidempää maan hallituksen suunnitelmien suhteen.

– Kuntakierroksellani minulle on vahvistunut iso kuva, että kaikki odottavat todellista sote-ratkaisua. Tunnustettu tosiasia on, että tällä hetkellä kuntien vastuulla oleva perusterveydenhoito ja sairaanhoitopiireillä oleva erikoissairaanhoito halutaan yksille, vahvoille hartioille.

Martikainen ymmärtää, että maan hallitus on ensiksi järjestellyt Uudenmaan ratkaisumallia. Kun maan väkirikkaimman alueen asiat ovat kunnossa, on helpompaa päästä muissa 17 maakunnassa eteenpäin.

– Meillä Pirkanmaalla valmiudet ovat tunnetusti hyvät, hän huomauttaa.

– Yhteisenä isona haasteenamme on väestön vanheneminen. Tarvitsemme entistä enemmän hoivaa ja hoitoa.

Työntekijöistä pidettävä huolta

Realistisen tulevaisuuden kuvaan kuuluvat niin tekevien käsiparien väheneminen kuin hoitoa tarvitsevien potilaiden määrän kasvaminen.

– Miten me Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ratkaisemme yhtälön, on selvitettävä pian, Tarmo Martikainen sanoo.

Martikainen korostaa, että tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa sairaanhoitopiirin työntekijätilanne on hyvissä kantimissa.

– Sairaanhoitopiiri on arvostettu työantaja. Väkemme on motivoitunutta ja sitoutunutta. Asiat ovat tältä osin hyvin.

Martikaisen katseet ovat esimerkiksi Tampereen yliopistollisen sairaalan erikoislääkäreiden osalta vuodessa 2030.

– Tiedämme, että tulevan vuosikymmenen aikana peräti noin puolet erikoislääkäreistämme eläköityy. Tahti on kova ja määrä suuri. Erikoistuminen ei tapahdu hetkessä, se vaatii vuosien työn. Uskon, että haaste selvitetään koulutuksen turvin, hän miettii.

– Sairaanhoitajien keskuudessa tulevaisuuden kuva on varmasti samansisältöinen kuin lääkäreilläkin.

Potilaiden on saata hoitonsa

Tarmo Martikainen rauhoittelee pirkanmaalaisia. Hänen mukaansa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ykköstehtävä on pitää tiukasti kiinni periaatteestaan, jonka mukaan kaikki potilaat hoidetaan.

– Asiakkaidemme on saatava hoitonsa ajallaan.

Martikainen kertoo, että sairaanhoitopiirissa käännetään kaikki kivet, jotta sen voimavarat saadaan parhaaseen ja tehokkaimpaan käyttöön.

– Tarvitsemme kattavan ja luotettavan suunnitelman siitä, mitä ja missä teemme asioita. Tällaisen tiekartan teemme pikimmiten kokonaisvaltaista kehittämistyötämme varten.

MATTI PULKKINEN