Pikku hiljaa käyttöön otettava Tampereen yliopistollisen sairaalan D-rakennus mullistaa Tays Syntymäpaikan, tuki- ja liikuntaelinkeskuksen, verisuoni- ja toimenpideradiologisen keskuksen sekä välinehuollon

Elämänaukiolla olevan Tampereen yliopistollisen sairaalan huippumodernin D-rakennuksen käyttöönotto merkitsee historiallisen suurta muutosta pirkanmaalaiselle erikoissairaanhoidolle. Tuki- ja liikuntaelinkeskuksen, Tays Syntymäpaikan, verisuoni- ja toimenpideradiologisen keskuksen sekä välinehuollon henkilökunta puhkuu intoa vastavalmistuneista tiloista, joiden suunnittelussa henkilöstö on saanut olla vahvasti mukana asiantuntemustaan täysin hyödyntäen. Myös asiakkaita eli potilaita on kuunneltu tarkalla korvalla.

Pirkanmaalaisten ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin miljoonapiiriläisten vaativan erikoissairaanhoidon olosuhteet nousevat täysin uudelle tasolle, kun ajanmukaiseen D-rakennukseen sijoittuvat toiminnot alkavat palvella potilaita.

Tuki- ja liikuntaelinkeskuksen ylilääkäri Heikki Mäenpää, Tays Syntymäpaikan apulaisylilääkäri Outi Palomäki sekä verisuonikirurgian ja toimenpideradiologian ylilääkäri Velipekka Suominen käyttävät vuolaasti laatusanoja, kun he kuvailevat ja kiittävät parhaillaan portaittain käyttöön otettavia toimitiloja.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien osasto 1:n osastonhoitaja Hanna Aho, raskaana olevien vuodeosaston sekä naistentauti- ja raskauspäivystyksen kätilö Miia Leivo ja vastasyntyneiden tehohoitoyksikön apulaisosastonhoitaja Heidi Auno jättävät hyvästit ahtaille, epäkäytännöllisille, huonokuntoisille ja vanhanaikaisille työympäristöilleen.

Aho, Leivo ja Auno arvostavat suuresti sitä, että koko henkilökunta valjastettiin aidosti ja täydellä voimalla nyt käyttöönotettavien tilojen ideointiin ja suunnitteluun. Uusiin paikkoihin kotiutuessaan he ovat huomanneet, miten henkilöstön taitotieto ja toiveet on toteutettu.

Tuki- ja liikuntakeskuksen vuodeosaston potilashuoneet on joko yhden tai kahden hengen huoneita.

– Potilashuoneiden neliöt on hyvin suunniteltu, ja huoneet ovat riittävän suuria. Jokaisessa huoneessa on omat saniteettitilat, joihin potilaan voi tarvittaessa viedä sängyllään pestäväksi, osastonhoitaja Hanna Aho kertoo.

Kätilö Miia Leivo pitää suorastaan vuosisadan parannuksena sitä, että raskaana olevien vuodeosastolla on huomioitu koko perheen tarpeet.

– Puolisolle on jokaisessa huoneessa vuode. Tämä konkretisoi sen, että vauvan odottaminen ja pienokaisen syntyminen on koko perheen yhteinen asia.

Vastasyntyneiden tehohoitoyksikössä vauvan, äidin ja isän oleskelurauha on toteutettu täydellisesti. Auno pitää erittäin tervetulleena parannuksena sitä, että niin äiti kuin isäkin voivat olla vauvan kanssa samassa huoneessa.

– Ratkaisut tukevat perhettä, Auno kiteyttää.

Tays Syntymäpaikan apulaisylilääkäri Outi Palomäki kiittää D-rakennuksen piirtäneitä arkkitehtejä hoito- ja sairaalaympäristön erikoisvaatimuksien tarkasta huomioimisesta. Hoitohenkilökunnan ja toiminnan huippuunsa viritetyn järkeistämisen lopputuloksena toteutuivat muun muassa Syntymäpaikan äitiyspoliklinikan, raskaana olevien vuodeosaston, synnytysosaston sekä tehohoitoyksikön väliä kulkevat hissit.

Tuki- ja liikuntaelinkeskuksessa, Tays Syntymäpaikassa sekä verisuoni- ja radiologisessa keskuksessa kaikki mahdolliset palvelut ovat nyt yhdessä ja samassa paikassa. Tärkeä parannus on, ettei potilasta tarvitse siirtää ja kuljettaa paikasta toiseen hoitojen ja toimenpiteiden mukaan.

– Nämä tilat kannustavat koko henkilökuntaa antamaan kaikkensa ja tekemään parhaansa. Lähtökohdat ovat huipussaan, he vakuuttavat.

Henkilökunta arvostaa D-rakennuksen eri kerroksien hyvin harkittuja ilmeitä väreineen ja valokuvatapetteineen. Värit ovat iloisia mutta tyyniä. Kuvat esittävät kauniita tamperelaiskohteita. Yksiköt erottuvat toisistaan vuodenaikateemoilla.

Outi Palomäki korostaa turvallisuusasioiden olevan korkealla tasolla.

– Kuka tahansa ei kävele sisälle ja kulje pitkin osastoja tai kerroksia, hän tarkentaa.

LATO-salit erikoisuuksina

Ylilääkäri Heikki Mäenpään mukaan tuki- ja liikuntaelinkeskus on ottanut valovuoden harppauksen eteenpäin uusissa niin sanotuissa LATO-saleissa, joissa useampi leikkaustiimi työskentelee samanaikaisesti. Vastaavia tiloja kun Taysilla nyt on ei löydy muualta Suomesta, eikä Euroopastakaan monesta kaupungista.

Esimerkiksi Englannissa sairaaloissa, joissa LATO-saleista on pitkä kokemus, leikkaushenkilökunnista peräti 87 on ilmoittanut, etteivät olisi halukkaita palaamaan perinteisiin leikkaussaleihin. Mäenpää on täysin vakuuttunut uudistuksen tuomista eduista.

Tuki- ja liikuntaelinkeskuksessa on nyt ortopedia, käsikirurgia sekä plastiikkakirurgia. Tiloissa on yhdeksän salia, joissa on yhteensä 12 leikkauspöytää sekä toimenpidesali pienempää kirurgiaa varten.

– Toiminta LATO-saleissa on tehokasta. Tiimit pystyvät konsultoimaan toisiaan ongelmatilanteissa.

– LATO-salit ovat erittäin tarkoituksenmukaisia myös terveystieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen vinkkelistä, Mäenpää teroittaa.

LATO-salien erikoisuus on ilmavirtausseinät, jotka ovat leikkauspöytien välissä. Ne takaavat tilojen säilymisen puhtaina.

Vuosikymmenen pohjatyö

Apulaisylilääkäri Outi Palomäki muistuttaa, että nyt avattavan Tays Syntymäpaikan kehittämistyötä on tehty runsas vuosikymmen, jonka hän on ollut asian edistämisessä mukana.

– Suomen parhaat tilat, Palomäki kiteyttää.

Palomäki teroittaa, että kaikki ratkaisut on tehty lapsi edellä.

– Olemme kehittäneet osaamisemme niin pitkälle, että hätäsektio tehdään kuudessa minuutissa. Alan kirjallisuudessa puhutaan edelleenkin runsaasta kymmenestä minuutista. Helsingissä toteutuma on kahdeksan minuuttia.

– Tays Syntymäpaikan punaisena lankana on ollut perhekeskeisyyden vaaliminen. Nyt se on täysin totta ja saavutettu.

Tays Syntymäpaikka on suunniteltu noin 6 000 vuotuista synnytystä silmällä pitäen. Nyt synnytyksiä on noin 4 000 vuodessa.

Palomäki painottaa, etteivät äitiyspoliklinikkakäynnit ole vähentyneet vaan mieluumminkin niiden määrä on kasvava.

– Emmekä tiedä, milloin suomalaiset synnyttävät uuden vauvaboomin.

MATTI PULKKINEN