Runsaan miljardin euron korjausvelka piinaa maamme tiestöä, Pirkanmaallakin huonokuntoisia päällysteitä on 500 kilometriä

Pirkanmaalaisetkin odottavat erittäin paljon parlamentaariselta maamme ensimmäiseltä valtakunnalliselta liikennejärjestelmäsuunnitelmalta, joka laaditaan vuosille 2021-2032. Suomen tiestöä vaivaa yli miljardin euron korjausvelka, jonka kiinni kurominen on iso kansallinen haaste. Liikenne 12 -valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjausryhmässä oleva pirkanmaalainen kansanedustaja Arto Pirttilahti (kesk.) korostaa tiestön kuntoon saamisen olevan koko maan yhteinen etu. Pirkanmaa on liikenteellisesti solmukohta ja toiseksi suurin liikenteen keskittymä.

Pirkanmaan liiton alueidenkäytön johtaja Ruut-Maaria Rissanen sanoo, että päätiet ovat melko hyvässä kunnossa, ja niiden talvihoidosta on myös tullut kiitosta.

– Sen sijaan alemmalla tieverkolla tilanne on huono ja jatkuvasti huononeva. Korjausvelkaa on runsaasti, eikä nykyrahoituksen turvin saada hoidettua kuin niin sanottuja laastaripaikkoja. Mahdollisuudet rakenteiden parantamiseen ovat lähes mitättömät, Rissanen suree.

Rissasen mukaan Pirkanmaalla oli viime vuonna noin 500 kilometriä huonokuntoisia päällysteitä.

– Tämän vuoden päivitettyä tilannetta en vielä tiedä. Kevät paljastaa poikkeuksellisen talven jäljiltä, millaisessa kunnossa esimerkiksi soratiet ovat. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on arvioinut, että nykytason ylläpitäminen edellyttää noin 300 kilometrin vuosittaista päällystämistä. Vuonna 2019 pystyttiin päällystämään vain noin 150 kilometriä, eli korjausvelka kasvaa, Rissanen kertoo.

Rissanen huomauttaa, että yksittäisten tienkäyttäjien kannalta toki vakavin ongelmakohta on se huonokuntoinen tie, jota hän päivittäin käyttää.

– Jos katsotaan alemman tieverkon priorisointia, niin suurimmat ongelmat ovat ne tiet, jotka ovat huonossa kunnossa, ja joiden käyttäjämäärä on suuri, tai ne liittyvät elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin kuljetusketjuihin esimerkiksi maitotiloille. Kun jaettavana on vain niukkuutta, on ensisijalle asetettava näillä perusteilla esiin nousevat tiet, Rissanen sanoo.

Rissanen teroittaa, että tiestön huono kunto on ongelma, joka ihan oikeasti ratkeaa rahalla.

– Valtion budjetin perusväylänpidon pysyvä tasokorotus auttaa toki, mutta käsitykseni mukaan sillä saadaan vain toistaiseksi katkaistua korjausvelan kasvu. Lisäksi on hyvä muistaa, että korjausvelkaa on myös rataverkon puolella, joten kaikki raha ei kohdennu tieverkolle, Rissanen huomauttaa.

Rissanen laittaa toivonsa parhaillaan valmisteilla olevaan valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.

– Toivottavasti se osoittaa lisäsatsauksia myös perusväylänpitoon. 12-vuotisena parlamentaarisena eli kaikkien eduskuntapuolueiden yhteisenä suunnitelmana sen pitäisi luoda varmuutta myös rahoituksen jatkuvuuteen. Suunnitelman valmisteluaineistossa on tunnistettu korjausvelka keskeisenä ongelmana, joten toivon ja uskon, että tämä näkyy myös lopputuloksessa, Rissanen kertoo.

Työ edistyy hyvin

Liikenne 12 -valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman parlamentaarisen ohjausryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.) vakuuttaa historiallisen hankkeen edistyvän hyvin.

– Ohjausryhmä on kokoontunut jo seitsemän kertaa. Ryhmä on juuri linjannut suunnitelman tavoitteet ja taloudellisen raamin ensimmäiselle toimenpideversiolle. Seuraavaksi käsittelemme toimenpideohjelmaluonnoksia, Kymäläinen kertoo.

Kymäläisen mielestä kansakunnan on syytäkin olla huolissaan Suomen tiestöä vaivaavasta yli miljardin euron korjausvelasta.

– Nyt hallitus kuitenkin satsaa perusväylänpitoon enemmän määrärahoja kuin on tehty pitkiin aikoihin. Nykysatsauksilla tavoitellaan juuri tämän korjausvelan taittamista. Mielestäni on erinomaista, että perusväylänpitoon on varattu tälle vuodelle 1,4 miljardia euroa, johon sisältyy sekä parlamentaarisesti sovittu 300 miljoonan euron pysyvä tasokorotus että 62 miljoonaa euroa muita korotuksia. Uskon myös, että 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja siitä seuraavan pitkäjänteisen resurssoinnin suunnittelun avulla voidaan tehokkaasti jatkaa työtä korjausvelan vähentämiseksi, Kymäläinen pohtii.

Kymen vaalipiiristä oleva Kymäläinen tietää tarkasti pirkanmaalaistenkin tiestötoiveet.

– Pirkanmaa on pääkaupunkiseudun jälkeen suurimpia liikenteen keskittymiä Suomessa, ja maantieliikenne on siellä vilkasta myös raskaan liikenteen osalta. Erityisesti Pirkanmaan pääväylien liikennöinti on kasvussa, joten tulevaisuudessa onkin tärkeää pitää huolta siitä, että tiestö palvelee niin paikallisia ihmisiä kuin elinkeinoelämän toimijoita laajemminkin. Toisaalta pieneltä paikkakunnalta kotoisin olevana pidän tärkeänä sitä, että myös vähäliikenteisemmistä teistä pidetään huolta myös jatkossa, Kymäläinen sanoo.

Luja usko tuloksiin

Parlamentaarisessa ohjausryhmässä oleva pirkanmaalainen kansanedustaja Arto Pirttilahti (kesk.) kiittää kaikkien eduskuntapuolueiden olevan aidosti ja vahvasti sitoutuneita tiestön – keskeisen kansallisomaisuutemme – kuntoon saattamiseen. Eduskunnassa kannetaan vilpittömästi huolta koko maan saavutettavuudesta.

– Tiestön rapautuneisuudesta ja tilanteen välttämättömästä korjaustarpeesta vallitsee yhteinen näkemys. Koko maamme kattavan tieverkoston kunnossa pitäminen on jokaisen maakunnan etu Lapista Uudellemaalle. Tiestö turvaa eli alueiden ja paikkakuntien saavutettavuuden. Teitä tarvitsevat niin kansalaiset kuin yritykset, joiden raaka-aineet ja valmiit tuotteet kuljetetaan perille teitä pitkin, Pirttilahti tarkentaa.

– Tiestön kunta vaikuttaa yhteiskuntamme kaikille tasoille. Hyvä tieverkko takaa, että koko maa säilyy asuttuna. Eri puolella Suomea olevat yritykset pystyvät toimimaan, kun liikenneyhteydet ovat vakaat ja turvalliset.

– Kaupungistuminen ja keskittyminen vaativat rahaa kasvukeskusten erilaisiin investointeihin. Samalla on huolehdittava maaseutualueiden tiestöstä. Esimerkiksi elintarvikkeiden ja puun kuljettaminen on turvattava kaikissa oloissa. Pienten seutukaupunkien kehitysmahdollisuudet tukeutuvat asukasmäärän lisäksi toimiviin liikenneyhteyksiin.

Mänttä-Vilppulassa asuva Pirttilahti korostaa, että Pirkanmaan teiden hyvästä kunnosta hyötyvät maakuntalaisten lisäksi kaikki kansalaiset.

– Pirkanmaa on tärkeä liikenteellinen solmukohta. Lisäksi maakuntamme on jo asukasmääränsä (noin 518 000) ja vireän elinkeinoelämänsä ansiosta toimeliasta aluetta. Tampere on linja-auto-, raide- ja lentoliikenteen merkittävä keskittymä, Pirttilahti lisää.

Pirttilahti sanoo muun muassa valtatie 3:n ja Hämeenkyrön ohitustien investointien säteilevän Pohjanmaalle ja edelleen Pohjois-Suomeen. Valtatie 9:n tiehankkeet Tampereen ja Oriveden välillä hyödyttävät Jyväskylän seutua ja koko Keski-Suomea.

Tiet ovat perusinfraa

Sastamalalainen kansanedustaja Arto Satonen (kok.) korostaa, että suomalaisten on tärkeää ymmärtää, että tiet ovat yhteiskunnan perusinfraa.

– Teiden hyvä kunto on edellytys sille, että ihmiset ja tavarat pääsevät liikkumaan sujuvasti. Sujuva liikkuminen on puolestaan niin talouden, liikenneturvallisuuden kuin ympäristönkin kannalta merkityksellistä, Satonen sanoo.

Satonen odottaa maamme vastuunkantajien ottavan opikseen teiden kunnon romahtamisesta sen, että teiden korjaukset on tehtävä kerralla kunnolla.

– Liian usein käy niin, että määrärahat riittävät vain ensiavuksi. Näin ollen ongelmat ovat jälleen hetken kuluttua edessä, hän tarkentaa.

Pirkanmaan tiestön vinkkelistä Satonen pitää myönteisenä sitä, että viisi vuosikymmentä suunnitteilla ollut Hämeenkyrön ohitustie saadaan vihdoin tehtyä.

– Suurin ongelma on nyt valtatie 9, joka olisi saatava nelikaistaiseksi Tampereen ja Oriveden välillä. Tampereen Vaitinaroon on myös investoitava, jotta rantatunneli voidaan maksimaalisesti hyödyntää. Maaseudun teillä on koko Pirkanmaalla isoja korjaustarpeita, Satonen listaa.