Isä Heikki Honkamäki: ”Kirkolla on uusi momentum – koronapandemian aiheuttama ihmisten yksinäisyys ja eristäytyminen nostaa yhteisöllisyyden arvoonsa”

Ortodoksinen suuri viikko kauniine ja vaikuttavine jumalanpalveluksineen huipentuu Herran pääsiäiseen, Kristuksen ylösnousemusjuhlaan. Tämän vuoden pääsiäinen jää aikakirjoihin juhlajaksona, jolloin ortodoksit eivät täytä kirkkoja, vaan kaikki aamupalvelukset, ehtoopalvelukset, liturgiat ja puoliyöpalvelus toimitetaan suljetuin ovin koronapandemian takia. Tampereen ortodoksisen seurakunnan II pappi isä Heikki Honkamäki korostaa, että poikkeusoloista huolimatta pääsiäistä ei ole peruttu.

– Kyllä Jeesus nousee kuolleista tänäkin pääsiäisenä! Saamme tervehtiä toinen toisiamme pääsiäisyöpalveluksesta aina helatorstaihin saakka iloisella huudahduksella ”Kristus nousi kuolleista”, isä Heikki Honkamäki sanoo.

Honkamäki on viettänyt lähes koko elämänsä Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkon helmoissa Tampereella. Hän näyttää Tampereen ortodoksisen kirkon alttarissa olevaa Kristuksen ylösnousemus -ikonia, jota hän suuteli jo pikkupoikana palvellessaan kotiseurakuntaansa ponomarina eli alttaripalvelijana.

Seitsemästä liekkikupoleistaan kullanhohtoisine risteineen tuttu pyhäkkö on seisonut vakaasti paikallaan runsaat 120 vuotta. Kirkko on liittynyt Honkamäen elämään hänen lähes koko 50 vuoden iän ajan.

– Nyt elämme maailmanlaajuista erityistilannetta koronapandemian johdosta. Meidänkin seurakunnassamme jumalanpalvelukset vietetään ilman rukoilevaa kirkkokansaa.

– Ymmärrän hyvin monen ihmisen pettymyksen ja surun, kun he eivät pääse osallistumaan pyhän viikon suuren maanantain, tiistain, keskiviikon, torstain, perjantain sekä lauantain ja sunnuntain jumalanpalveluksiin. Suuren viikon aikana käymme läpi koko Jeesuksen kärsimystien. Tietyt palvelukset, evankeliumitekstit ja veisut ovat hyvin merkityksellisiä monelle pääsiäisjuhlan sanoman kohottajina. Siksi ihmiset haluavat elää ne uudelleen vuodesta toiseen, Honkamäki kertoo.

– Esimerkiksi suuren torstain ehtoopalveluksessa luettavat Kristuksen 12 kärsimysevankeliumia merkitsevät hyvin monelle ristintien seuraamisen kohokohtaa.

Honkamäki iloitsee, että moderni tekniikka mahdollistaa kirkonmenojen striimauksen. Seurakuntalaiset ja muut pääsiäisen sanomaa janoavat pystyvät osallistumaan ja seuraamaan jumalanpalveluksia verkkolähetysten kautta.

– Muistan jo lapsuudestani saakka, miten kymmenet kaupunkilaiset, ei-ortodoksit kerääntyvät kirkkomme läheisyyteen seuraamaan pääsiäisyön ristisaattoa. Iloinen kellojen soitto ja veisaava kirkkokansa papistoineen, lyhdyn-, ristin-, kirkkolippujen ja ikonien kantajineen konkretisoi ihmisille Kristuksen ylösnousemisen ilosanoman, hän toteaa.

Honkamäki teroittaa, ettei pääsiäistä ole nytkään peruttu, vaikka kirkkokunnan suuri juhla eletään tavanomaista näkymättömämmin.

Kodin merkitys korostuu

Ortodoksien rukouselämä muodostuu sekä yksityisestä että yhteisestä rukouksesta. Jälkimmäistä toteutetaan osallistumalla säännöllisesti yhteisiin jumalanpalveluksiin.

Isä Heikki Honkamäki on vakuuttunut siitä, että vallitsevat poikkeusolot vaikuttavat monella tavalla ihmisten elämään.

– Kodin merkitys rukouksen tyyssijana voimistuu. Jokainen voi hiljentyä rukoukseen tai pyhiin teksteihin ikoninsa tai ikonostaasinsa äärellä. Myös yhteisen juhlan valmistaminen on tärkeää, ja sen keskipisteenä on koti, Honkamäki muistuttaa.

– Kun jumalanpalvelukset toimitetaan suljettujen ovien takana, ihmiset voivat vastaisuudessa löytää entistä kutsuvampana kirkkotien ja osallistumisen eri palveluksiin. Se mitä meillä ei ole, herättää huomaamaan, mitä on ollut, mihin saamme osallistua. Kun kriisiaika päättyy, kaikki ovat tervetulleita kirkkoon ja jumalanpalveluksiin. Nyt meidän on vaan oltava kärsivällisiä ja pestävä ahkerasti käsiämme. Tämän koettelemuksen jälkeen kirkonmenot tuntuvat meistä varmasti entistä hartaammilta ja paremmilta, isä Heikki miettii.

Honkamäki korostaa, että ortodoksisen kirkon kaikissa jumalanpalveluksissa rukoillaan koko maailman puolesta.

– Poikkeusaikoinakin meidän on turvallista havaita, että jumalanpalvelus toimii aina. Juuri viettämämme pääsiäinenkin kristallisoi ydinsanomaa, että elämä voittaa kuoleman.

Honkamäki johdattaa meidät pohtimaan kreikan kielessä olevia elämä- ja kuolema-sanoja.

– Elämä isolla alkukirjaimella kirjoitettuna on zoe, ja pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna bios. Isolla alkukirjaimella kirjoitettuna elämään liittyy ymmärrys Jumalan yhteydessä olemisesta ja kuolemanjälkeisestä elämästä eli iankaikkisesta elämästä. Bios tarkoittaa maallista, maanpäällä olevaa elämää eli ajallista elämää.

Honkamäki painottaa, että kaikissa ihmisissä on elämän henkäys.

– Tämän oivaltaminen on pääsiäisen sanoman tärkein anti meille ihmisille, hän kiteyttää.

– Sanaparia zoe ja bios olen pohtinut hyvin paljon.

Ymmärtäväistä ja rauhallista

Isä Heikki Honkamäen papin työn arki on muuttunut kovasti viime viikkojen aikana. Etenkin suuren paaston aikana ortodoksit käyvät ahkerasti oman rippi-isänsä luona synnintunnustuksella osallistuen katumuksen sakramenttiin.

– Nyt kohtaan pappina seurakuntalaisia pääasiassa puhelimen välityksellä tai sähköpostitse. Puheluista pakkaa muodostumaan pitkäkestoisia. Elämänpiirille tunnusomaista on epätietoisuus. Moni pohtii, kauanko pandemia kestää ja milloinka pääsemme palaamaan normaaliin elämänrytmiin ja -piiriin, hän kuvailee.

Honkamäen mielestä ihmiset ovat suhtautuneet poikkeuksellisiin järjestelyihin hyvin rauhallisesti ja ymmärtäväisesti.

– Toki ihmiset ovat harmistuneita siitä, että jo sovittuja tapaamisia, kuten sielunhoidollisia keskusteluja on jouduttu siirtämään tulevaisuuteen.

Honkamäki suree, ettei hän päässyt tänä pääsiäisaikana vierailemaan kouluilla ja siunaamaan lasten askartelemia virpomisvitsoja.

– Koulukäynnit ja virpomisvitsojen siunaukset ovat niin koululaisille kuin papillekin tärkeitä tapahtumia.

Honkamäki työskentelee sivutoimisesti psykoterapeuttina. Tässä työssä hän kohtaa koronapandemian toiset kasvot. Ahdistuneisuus on kovin yleistä, ja siihen ihmiset hakevat apua.

”Tähän ei pidä tottua”

– Elämme poikkeuksellista aikaa, kovin uudenlaisia tilanteita, joihin kenenkään ihmisen ei pidä tottua, isä Heikki Honkamäki herättelee.

Honkamäki painottaa, ettei ihmisten pidä etsiä kriisiajalle syyllisiä. Syyttely on tarpeetonta.

– Jokainen ihminen voi kantansa kortensa yhteiseen kekoon noudattamalla yhteiseksi tarkoitettuja ohjeita ja määräyksiä. Olemme tehneet paljon, voitavamme, kun emme aiheuta kenenkään toisen sairastumista.

– Koronapandemian aika on toisen maailmansodan jälkeen suurin kriisi, jonka kansakuntamme on kohdannut. Onneksi tämä ei ole väkivaltainen kriisi.

Honkamäki on vakuuttunut siitä, että kansakunta löytää kirkon uudella lämmöllä ja rakkaudella, kun yhteiskuntamme toipuu koronapandemian jäljiltä. Hänen mukaansa juuri nyt suuren yleisön keskiössä on terveydenhuolto testauksineen ja tehohoitopaikkoineen.

– Yksinäisyys ja eristäytyminen omiin oloihin nostaa yhteisöllisyyden arvoonsa. Siinä on kirkon momentum! Toivo syntyy toivottomuuden keskellä. Näinhän on syntynyt Punainen Ristikin.

Isä Heikki Honkamäki valaa uskoa tulevaisuuteen ja muistuttaa, että pääsiäinen koittaa myös ensi vuonna.

– Juhlitaan pääsiäistä silloin entistä iloisemmin ja isommin!

MATTI PULKKINEN