Jokainen sukupolvi ja aikakausi muokkaa omakotitalon mieleisekseen

 

Vuosikymmenet erilaisten rakennushankkeiden parissa työskennellyt monialayrittäjä Janne Pyhälä tietää, että jokaisella sukupolvella on oma käsityksensä rakentamisesta, kodista sekä asumisesta. Pyhälä on yksi rakennusalan ammattilaisista, jotka ovat yhdessä luoneet modernin innovaation 2020-luvun suomalaisesta betonisesta omakotitalosta. Lempäälästä käsin toimiva yritys aikoo pystyttää jo ensimmäisenä toimintavuotenaan vähintään 30 pytinkiä Pirkanmaalle.

Slabilainen Janne Pyhälä on kiinnostunut henkeen ja vereen rakentamisesta. Hän on viihtynytkin koko aikuisikänsä erilaisten rakennus-, korjaus- sekä remonttihankkeiden parissa.

Pyhälä on myös vakuuttunut siitä, että suomalaiset ovat perusgeeneiltään omakotitaloasujia ja kesämökki-ihmisiä.

Talonrakennusta monesta vinkkelistä tehnyt Pyhälä tietää, että jokainen sukupolvi haluaa omakotitaloihinsa oman kädenjälkensä. Ne kumpuavat kullakin vuosikymmenillä vallalla olevista trendeistä.

– Juuri nyt ihmiset ottavat niin rakentamisessa kuin asumisessa isosti huomioon hiilijalanjäljen ja tekemisiensä ympäristövaikutukset. Ympäristöystävällisyys on merkittävä arvo, hän listaa.

– Ilmastonmuutos heittää omat haasteensa rakentamiselle.

Pyhälä on vakuuttunut siitä, että betoni säilyttää vahvan aseman suomalaisessa omakotitalorakentamisessa tulevaisuudessakin. Hän muistuttaa, että betonin pääraaka-aineet ovat sementti, kiviaines sekä vesi. Betonin raaka-aineet saadaan maaperästä.

– Kalkkikiveä ja betoniin soveltuvaa kiviainesta on saatavissa lähes kaikkialla. Yhä suurempi osuus talonrakennuksen käyttämästä kiviaineksesta on murskattu kalliosta, joten harjukiviainekset säästyvät, Pyhälä sanoo.

Pyhälän mukaan ihmisten ympäristöystävällisyystietoisuus on vahvalla pohjalla.

– Betoni ei sisällä terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Päästöt sisäilmaan ovat erittäin vähäiset, hän tarkentaa.

Pyhälän mielestä raudoitetun betonirakenteen ympäristöystävällisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon rakenteen koko elinkaari.

– Elinkaari käsittää betonin osa-ainesten valmistuksen, rakenteen valmistuksen, käytön, huollon, purkamisen sekä mahdollisen osien tai materiaalien kierrätyksen ympäristövaikutukset, hän avaa.

– Hiilidioksidipäästöä kompensoi se, että osa hiilidioksidista palautuu takaisin betoniin rakenteen käytön aikana ja erityisesti kierrätysvaiheen aikana, kun betoni reagoi ilman hiilidioksidin kanssa. Pitkällä aikavälillä sementin valmistuksessa kalkkikivestä irronneesta hiilidioksidista saadaan ilmakehästä sitoutettua takaisin huomattava osa, Pyhälä kertoo.

Yksilöllisyys on tärkeää

Janne Pyhälä korostaa, että suomalaisessa omakotitalorakentamisessa sarjatuotanto ja yksitotisuus on taaksejäänyttä aikaa.

Hänen mielestään viiden viime vuosikymmenen omakotitalorakennusbuumit ovat vaikuttaneet voimakkaasti siihen, mitä ihmiset arvostavat 2020-luvun arkkitehtuurissa, rakennusmateriaaliratkaisuissa sekä kodin toimivuuteen vaikuttavissa yksityiskohdissa.

Pyhälän mukaan selkeä muutos koskee asuinneliöiden määrää.

– Meidänkin talomallistossamme on kolmeen kokokategoriaan kuuluvia neliömääriä. Pienet omakotitalot ovat 80-100-neliöisiä, keskikokoiset 100-125-neliöisiä sekä isot 125-160-neliöisiä, hän tarkentaa.

– Yksilölliset talot ovat aina asia erikseen. Jokaisen on saatava toteuttaa asumisensa unelma. Siihen me taivumme.

Tontti eli talon pystytyspaikka ratkaisee hyvin paljon, minkälainen pytingin on oltava.

Pyhälän mukaan tontin katselmus on rakennushankkeen ykkösasioita.

Pirkanmaa reviirinä

Uutukainen pirkanmaalainen Slab Oy keskittyy alkuvaiheessa kotimaakunnan omakotitalomarkkinoille. Lähtökohtana on, että Lempäälässä Suoraman Elementti Oy:ssä tehtäviä elementtejä ei haluta kuljettaa kohtuuttoman etäälle.

Janne Pyhälä sanoo, että muiden maakuntien markkinoita varten etsitään betonielementtien valmistajia. Suurennuslasin alla ovat muun muassa pohjoisessa Oulu ja idässä Joensuu.

– Lähdemme liikkeelle siitä, että ensimmäisenä toimintavuotenamme rakentaisimme 30 omakotitaloa, hän toteaa.

Pyhälä arvelee, että ensimmäinen kohde olisi pystyssä touko- ja kesäkuun taitteessa.

Syvän yhteistyön tulosta

Janne Pyhälä korostaa, että aikaa kestävä ja pitkäikäinen talo tarjoaa mielenkiintoisen pähkinän pureskeltavaksi.

– Meidän kehitystyömme on ollut hyvin syvää pohdintaa, jossa olemme kääntäneet monta kiveä ylösalaisin. Kun eri alojen ammattilaiset yhdistävät voimavaransa ja tietotaitonsa, niin käsissä on lujaa faktaa. Uuden yrityksen perustaminen ja sen tuotesortimentin rakentaminen on antoisaa, kuten rakentaminen aina, hän miettii.

Joukkueessa ovat muiden muassa arkkitehti (SAFA) Minna Nyström-Järvinen, suunnittelija Kai Silverberg, työmaavastaava Mikko Sinervo, laskenta- ja toimituspäällikkö Janne Pyhälä, työmaa-asennusvastaava Atte Pyhälä sekä asentaja Mikko Rantanen.