SOTE-UUDISTUS: ”Pirkanmaa on myös siksi erityisen kiinnostava kansallisesti, koska se olisi suurin kokonaisuus jatkossa”

Luottamus pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ajaman sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen läpimenoon elää edelleen sitkeänä ja voimakkaana Pirkanmaalla. Puolueiden Pirkanmaalla perustama vapaaehtoinen yhteistyöryhmä kerää toiminnastaan kiitoksia. Täkäläisessä sote-valmistelussa olevat henkilöt toivovat, että sote-teema nousisi vahvasti keskusteluun huhtikuisissa kuntavaaleissa.  

Pirkanmaa ei nuku prinsessa Ruususen unta sote-uudistuksen suhteen.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainen muistuttaa, että PSHP on vetäjänä tai osallistujana laajasti mukana meneillään olevissa valtiorahoitteisissa Pirkanmaan sote-kehityshankkeissa.

– Olemme mukana Pirkanmaan alueen ohjaus- ja työvaliokunnissa, joissa laaditaan alustavia suunnitelmia siihen, miten sote toteutettaisiin maakunnassamme. Varsinainen valmistelu alkaa vasta sitten, kun lait on hyväksytty, Martikainen sanoo.

Martikaisen mielestä tämänkertaisella uudistuksella on paremmat edellytykset mennä läpi kuin aikaisemmilla yrityksillä.

– Kaksi asiaa saattaa muodostua vielä esteeksi. Toinen on Uudenmaan erillisratkaisu, jossa sote-integraatio perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ei toteudu. Niiden yhteenliittäminen on kuitenkin ollut koko uudistuksen tärkein avainkohta ja se toteutuisi kyllä muualla Suomessa, Martikainen pohtii.

– Toinen merkittävä asia on yksityisten palvelutuottajien asema uudistuksessa. Kysymys kuuluu, voidaanko olemassa olevia nykyisen lainsäädännön mukaan tehtyjä sopimuksia mitätöidä, Martikainen lisää.

Martikainen muistuttaa, että sote-alan suurin haaste seuraavan vuosikymmenen aikana on väestön ikääntyminen. Siitä seuraa sekä henkilökunnan saatavuusongelmia että kasvavaa palvelutarvetta.

– Palvelutarve jakaantuu alueellisesti hyvin epätasaisesti. Etelä-Suomen kaupunkiseuduilla palvelutarve kasvaa, mutta suuressa osassa muuta maata palvelutarve vähenee. Tästä syystä varsinkin erikoissairaanhoidossa nyt esitettävät hyvinvointialueet ovat liian pieniä, Martikainen kritisoi.

– Joka tapauksessa integraation perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen välillä on oltava lähtökohtana. Tarvitsemme vahvan järjestäjän, jolla on koko rahoitus käsissään ja valta hoitaa alueellaan niin lähipalvelut kuin keskitettävät palvelut. Järjestäjällä on lisäksi oltava valta käyttää hyvin vapaasti yksityisiä yrityksiä, kolmatta sektoria sekä tehdä omia yrityksiä kuten Coxa. Maassamme tällaisia järjestäjiä tarvittaisiin neljä tai viisi, Martikainen sanoo.

”Ministeriöissä vahvaa valmistautumista”

Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen edustaa 44 kunnan muodostamaa kehyskuntaverkkoa valtakunnallisessa sote-uudistuksen alueellisen valmistelun jaostossa. Auvisen mukaan sote-juna puksuttaa tasaista vauhtia eteenpäin.

– Valiokuntakuulemiset ovat parhaillaan menossa eduskunnassa. Valtakunnallisesti varaudutaan ja valmistellaan sote-uudistuksen toteutusta ja toimeenpanoa esimerkiksi alueellisen valmistelun jaostossa. Myös yhdyspintatyö on käynnistynyt valtakunnallisesti. Siinä suunnitellaan mahdollisesti tulevien hyvinvointialueiden ja sote-tehtävät luovuttavien kuntien tulevan yhteistyön rakenteita ja toteutustapaa. Työ etenee koko ajan. Eri ministeriöissä valmistaudutaan vahvasti siihen, että lait läpäisevät eduskunnan, Auvinen päättelee.

Auvinen arvioi, että sote-uudistus etenee. Mutta.

– Ellei sitten valiokuntakuulemisissa nouse esiin jotakin erityistä, kuten perustuslaillisia haasteita. Sellainen voisi olla pääkaupunkiseudun erillisratkaisu. Muutoin valmistelussa on tällä kierroksella osattu kiertää useampia karikoita kuin edellisellä kierroksella, Auvinen miettii.

– Soten osalta on kuitenkin niin, että mikään ei ole varmaa, ennen kuin lainsäädäntö on valmis, ja se on läpäissyt kaikki vaiheet. En hämmästyisi, vaikka yllätyksiä vielä tulisi eteen, hän lisää.

Auvinen korostaa, että Kangasalan kasvukaupungin kaltaisille kunnille on ensiarvoisen tärkeää, että niiden rahoitusasema, investointikyky ja mahdollisuudet turvata kasvuperusta taataan jatkossakin.

– Jos kaltaisemme kaupunkiseutu ei pysty ylläpitämään kasvua, kehitystä ja työllisyyttä, seuraukset ovat vahingollisia koko valtakunnalle, hän herättelee.

Auvinen pitää välttämättömänä, että sotesta on puhuttava lähestyvissä kuntavaaleissa.

– On hyvä huomata, että jos sote toteutuu, uudet valtuutetut ehtivät hoitaa sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä asioita vain reilun vuoden. On siis hyvä kiinnittää huomiota erityisesti siihen, mitkä toiminnot ovat jatkossa kunnille erityisen tärkeitä: elinvoima, vetovoima ja pitovoima. Miten huolehdimme siitä, että yritysten on mahdollisimman hyvä toimia tällä seudulla, miten varmistamme yhdessä toimien Tampereen kaupunkiseudun upean vetovoiman sekä hyvän yhteistyön ja miten kunnat pärjäävät omilla luontaisilla vahvuuksillaan, hän tarkentaa.

– Kunnat ovat Suomessa jatkossakin vastuussa laajasta tehtäväkirjasta. Tekemistä siis riittää yllin kyllin tulevillakin valtuutetuilla. Ja jos jotain sopii toivoa, niin rakentavaa, suvaitsevaista ja eteenpäin katsovaa, samaan hiileen puhaltavaa yhteistyötä Pirkanmaa tarvitsee jatkossakin. Haetaan enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä keskusteluissa. Kunnissa kaikki ovat kuntalaisten asialla, Auvinen vakuuttaa.

”Asia ratkeaa kevään aikana”

Eduskunnassa on 19 pirkanmaalaista kansanedustajaa.

Oppositiossa olevan Kokoomuksen pitkäaikainen parlamentaarikko Arto Satonen korostaa, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanta on ratkaiseva sote-hankkeessa.

– Asiantuntijakuuleminen valiokunnissa on vasta alkanut, joten vielä ei voi sanoa mitään varmaa suuntaan tai toiseen. Asia ratkeaa tämän kevään aikana, hän sanoo.

Jos sote-uudistus kaatuisi, miten palvelut olisi tulevaisuudessa hoidettava? Satosen mielestä kunnat voitaisiin velvoittaa keskenään yhteistyöhön perusterveydenhoidon palvelujen järjestämisessä samaan tapaan kuin sairaanhoitopiiri toimii erikoissairaanhoidossa nykyään.

– Sosiaalipalvelut tulisi jättää kuntiin. Pirkanmaalla tällainen valmistelu oli vapaaehtoiselta pohjalta jo pitkällä ennen kuin maakuntamallia lähdettiin vahvasti ajamaan, Satonen huokaa.

Satonenkin odottaa, että kunnissa keskusteltaisiin kuntavaalien innoittamina sotesta.

– Sote pitää ottaa kuntavaaliteemaksi. Kyse on siitä, että palvelut tulisi järjestää asiakas eikä hallinto edellä.

– Iso kysymys on myös se, jääkö kunnille riittävästi resursseja soteuudistuksen jälkeen hoitaa muita tehtäviä ja kykenevätkö kunnat enää investoimaan riittävästi elinvoimaa vahvistaviin hankkeisiin, kun kuntien budjetista suurin osa rahasta siirtyy pois soten mukana, Satonen perää.

”Iso tuki prosessille”

Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Esa Halme on tyytyväinen siihen, että maakunnassa toimivat poliittiset puolueet ovat synnyttäneet yhteisen vapaaehtoisen yhteistyöryhmän.

– Yhteistyöryhmällä on iso merkitys ja tuki koko sote-prosessille, Halme näkee.

Halme odottaa, että puolueiden yhteistyöryhmä nostaisi esille yhteiskunnallista näkemystä ja itsehallinnollisuuden tulokulmaa sekä aikanaan uudistuksen edellyttämää sujuvaa siirtymää kunnilta hyvinvointialueille.

– Valmistelu etenee kokonaisuutena oikein hyvin, ja askelmerkit seuraaviin vaiheisiin ovat selvät, Halme sanoo.

Halmeen mielestä Pirkanmaa on varmasti pisimmällä järjestäjän roolin valmistelussa ja muutenkin edellä kulkija ehkä joidenkin niiden maakuntien kanssa, joissa sote on jo koottu yhdelle järjestäjälle, Halme pohtii.

– Pirkanmaa on myös siksi erityisen kiinnostava kansallisesti, koska se on suurin kokonaisuus jatkossa. Uusimaahan jakautuu viiteen osaan plus HUS:iin, maakuntajohtaja painottaa.

MATTI PULKKINEN