Euroopan unionilla on oikeasti paljon annettavaa pirkanmaalaisille yrityksille

Tunnistavatko ja käyttävätkö pirkanmaalaiset yritykset kaikki mahdollisuudet, jotka Euroopan unioni niille tarjoaa? Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen kehittäisi suorien EU-rahoitusten hakua. Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkösen mukaan EU-asioiden jonkinlaiselle tulkille ja hankevalmistelun fasilitaattorille riittäisi työtä. Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund kannustaa nimenomaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä tutkimaan niiden ulottuvilla olevaa EU-tarjontaa.

Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen jo 26 vuoden ajan. Tuokaan aika ei ole vielä riittänyt tarpeeksi silottamaan tietä, jotta EU kaikkine mahdollisuuksineen olisi tullut luontevaksi, läheiseksi ja arkiseksi yhteistyökumppaniksi potentiaalisille yrityksille.

Koko Pirkanmaalle lonkeronsa ulottavan Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund vastaa organisaatiossaan keskitetysti kansainvälisistä asioista.

– Varmasti Euroopan unionin mahdollisuudet tunnistetaan yhä paremmin neljännesvuosisadan kestäneen Suomen EU-jäsenyyden jälkeen. Parempaan suuntaan menemme koko ajan. Esimerkiksi meillä Pirkanmaalla on koko ajan yhä enemmän yrityksiä, jotka ovat jossain vaiheessa osallistuneet suoraan tai välillisesti erilaisiin EU-hankkeisiin, Sjölund pohtii.

Sjölund nostaa esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelman, josta rahoitetaan hankkeita, joilla on eurooppalaista lisäarvoa ja vaikuttavuutta. Nämä hankkeet toteutetaan pääsääntöisesti kansainvälisenä yhteistyönä. Ohjelmassa painotetaan innovaatioita, joilla haetaan ratkaisuja yhteiskunnan isoihin haasteisiin.

– Horisontti 2020 -ohjelmassa on ollut yrityksiä mukana Pirkanmaalta. Sieltä on myönnetty rahoitusta nimenomaan kansainvälisenä yhteistyönä toteutettaviin tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin, tutkijaliikkuvuuteen, yksittäisen tutkijan tutkimusideaan ja pk-yrityksen oman liiketoiminnan kehittämiseen, hän avaa.

Sjölund sanoo, että joskus EU-hankkeet nähdään enemmän vain isojen yritysten asioina.

– Kannustan myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä tutkimaan avoimin mielin EU-mahdollisuuksia.

Sjölund uskoo, että joidenkin yrityksien EU-aktiivisuus ja -kiinnostus on torpannut taannoisiin raportointeihin, jotka koettiin työläiksi ja epätarkoituksenmukaisiksi.

– Raportointia on nykyään yksinkertaistettu. Tämä on myös huomattu yrittäjien keskuudessa, hän toteaa.

Sjölund muistuttaa, että muun muassa Tampereen kauppakamarilla on hyvin kehittynyt tuki- ja konsulttiverkosto, josta saa apua EU-hankkeisiin.

– Asioita ei tarvitse yksin selvitellä, hän painottaa.

Sjölund suosittelee yrittäjille perehtymistä myös Enterprise Europe Network -yhteistoimintaan, joka tarjoaa tukea nimenomaan pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on kansainvälisiä tavoitteita.

– Tämä toiminta on Euroopan komission osarahoittamaa. Verkosto tarjoaa pk-yrityksille asiantuntemusta ja kansainvälistymispalveluita runsaassa 60 maassa. Käytettävissä on muun muassa yrityskontaktipörssi, josta voi etsiä matalalla kynnyksellä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita yhdestä keskitetystä paikasta, hän vinkkaa.

Hyötyä kaupan esteiden poistumisena

Moni näkee Euroopan unionin vain kalliina, kankeana, tehottomana ja tarpeettomana hallintojättiläisenä.

Markus Sjölund avartaa jokapäiväistä elämää ja isoa maailmankuvaa, missä kaikessa EU on aktiivisena ja vaikutusvaltaisena toimijana.

– Viennistä isosti riippuvaiselle Suomelle ja ulkomaankaupasta voimakkaasti elävälle Pirkanmaalle Euroopan unioni on merkittävä tekijä nimenomaan maailmankaupassa. EU neuvottelee takanaan 470 miljoonan kuluttajan markkinat, on sen neuvotteluasema huomattavasti vahvempi kuin yksittäisen valtion, kuten Suomen. Vapaakauppasopimukset auttavat nimenomaan suomalaisia yrityksiä, hän teroittaa.

Sjölund näkee EU:lla ratkaisevan merkityksellisen roolin siinä, kun se ajaa fiksulla kauppapolitiikalla yrityksille uusia vientimarkkinoita ja entistä tasavertaisempaa kilpailua suhteessa Aasiaan ja Amerikkaan.

– Juuri tätä politiikkaa Suomen kannattaa tukea ja edistää, hän suosittelee.

Sjölund muistuttaa, että Suomen kaltaiselle pienelle taloudelle kaikenlaiset kaupan esteet ovat erittäin haitallisia.

– EU pystyy neuvotteluvoimallaan poistamaan kaupan esteitä. Esimerkiksi EU:n ja Kanadan solmima kauppasopimus on poistanut monia kaupan esteitä muun muassa liikkuvien metsäkoneiden, arktisen osaamisen ja cleantech-tuotteiden kaupasta, hän listaa.

Sjölund herättelee huomaamaan, että Euroopan unioni on sisämarkkinaa.

– Kun yritys aloittaa kansainvälistymisen, sen ensimmäinen vientimaa on yleensä joku sisämarkkinamaa. Oikein jyrkästi tulkittuna vientiä tehdään vasta, kun viedään EU-alueen ulkopuolelle eli niin sanottuihin kolmansiin maihin. Kotimaisillakin markkinoilla toimivat yritykset voivat omistaa tuotantoa tai niillä voi olla tytäryhtiöitä muissa EU-maissa. Vapaa liikkuvuus antaa mahdollisuuden myös rekrytoida työvoimaa mistäpäin tahansa sisämarkkinoita, vaikka vientiä ei olisikaan, hän kertoo.

”Suomi-lisää ei tarvittaisi”

Markus Sjölundin mielestä pirkanmaalaisten EU-suhde kehittyy koko ajan hyvään suuntaan.

– Kaiken kaikkiaan suhde on terveellä pohjalla, ja EU:n tuomia mahdollisuuksia arvostetaan yhä enemmän, hän päättelee.

– On hyvä muistaa, että arviolta 90 prosenttia uusista elinkeinoja koskevasta sääntelystä on peräisin Euroopan unionin lainsäädännöstä. EU:n suuntaan kannattaa siis vaikuttaa. Suomalaiset yritykset ovat usein edelläkävijöitä monissa asioissa. Mielipiteitämme arvostetaan.

– Aina silloin tällöin törmäämme vanhaan sanontaan, jonka mukaan kaikki hyvät asiat ovat kansallisen politiikan tulosta ja vastaavasti huonot asiat EU:n tuotosta. Kun unionin antama asetus tai direktiivi pitää saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä, kotimaiset lainsäätäjät ovat merkittävässä roolissa. Viime aikoina hämmennystä on herättänyt suomalaisten tahto viedä asetukset läpi kotimaassa tiukempina kuin EU on edellyttänyt. Suomi-lisää ei monessa asiassa tarvittaisi, Sjölund huomauttaa.

”Tietoa on kyllä tarjolla…”

Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen vakuuttaa. että EU:n erillisrahoitusta eli sitä ”suoraan Brysselistä haettavaa rahoitusta” on tarjolla lukuisien ohjelmien kautta eri teemoihin ja toimijoille.

– Me EU-toimistossa keskitymme nimenomaan näihin erillisrahoitusohjelmiin. Yritämme tiedottaa ohjelmista ja aukeavista hauista säännöllisesti ja systemaattisesti muun muassa nettisivujemme ja uutiskirjeidemme avulla. Viestitämme näistä myös somekanavissa, Räikkönen kertoo.

Räikkönen opastaa yrittäjiä vierailemaan Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston verkkosivuilla, joilla on erinomainen kooste alkaneen ohjelmakauden ohjelmista hanke-esimerkkien kera. Esimerkit auttavat ymmärtämään, millaisille hankkeille voi saada rahoitusta.

Räikkönen arvelee, että asioille tarvittaisiin jonkinlainen tulkki ja hankevalmistelulle fasilitaattori, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat toisensa nykyistä tehokkaammin.

Räikkönen muistuttaa, että Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto auttaa mahdollisuuksiensa mukaan myös yrityksiä vaikkapa rahoituksen osalta.

– Juuri tällä viikolla esittelemme biotalouden puolen rahoitusmahdollisuuksia yrityksille eräässä webinaarissa. Myös Pirkanmaan Yrittäjillä on hyvää tukea ja infoa.

Suorat tuet tutummiksi

Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen katsoo, että maakunnassa pitäisi kehittää suorien EU-rahoitusten hakua, sillä yrittäjäjärjestöllä ei ole selvää tietoa siitä, mistä sellaista saa.

– Business Finland ja Ely kyllä auttavat hyvin, hän kiittää.

Mäkinen uskoo, että kotimaisten EU-rahoituslähteiden, kuten Business Finlandin ja Ely-keskusten, kautta saatavat rahoitusvälineet ovat kohtuullisen hyvin tunnettuja.

MATTI PULKKINEN