SOTE: Pirkanmaan hyvinvointialue on valmiina starttaamaan – 11-jäseninen hyvinvointialueen väliaikainen toimielin on nimetty

Pirkanmaa ennätti jälleen ensimmäiseksi, kun pirkanmaalaiset asettivat oman hyvinvointialueensa väliaikaisen toimielimen, Pirkanmaan vaten. Muutosjohtaja Jaakko Herrala korostaa, että parhaillaan eduskunnassa oleva sosiaali- ja terveydenhuollonuudistus on yhteiskunnallisesti tärkeä. Hän perustelee, ettei nimenomaan nykyinen malli ole kansalaisten näkökulmasta oikeudenmukainen eikä yhdenvertainen.

Muutosjohtaja Jaakko Herrala toivottaa sosiaali- ja terveydenhuollon lait tervetulleiksi eduskunnasta. Kun presidentti Sauli Niinistö kirjoittaa vielä nimensä sote-lakien sinetiksi, Pirkanmaa ottaa salamannopeasti uuden startin Pirkanmaan hyvinvointialueen synnyttämiseksi.

Pirkanmaalla odotetaan, että hyvinvointialueet perustetaan nyt heinäkuun alussa.

Herrala sanoo, etteivät pirkanmaalaiset aio hirttäytyä kireään eikä tiiviiseen aikatauluun. Pirkanmaalla on kaikki valmiudet pykätä hyvinvointialue kasaan annetussa aikataulussa. Hänen mukaansa Pirkanmaalla on tehty kaikki mahdollinen, jotta pyörät saadaan pyörimään heti, kun lupa annetaan.

– Vajaan 524 000 asukkaan Pirkanmaan hyvinvointialue on maamme suurin, Herrala muistuttaa.

Herrala on vakuuttunut siitä, että hyvinvointialueiden määrä vähenee jo lähitulevaisuudessa 21:stä tuntuvasti. Kymmenen vuoden kuluttua niitä ei ole taatusti yhtä monta kuin nyt. Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on paitsi taloudellisesti ennen kaikkea yhteiskunnallisesti merkityksellinen. Kaikilla suomalaisilla on oltava yhdenmukaiset palvelut asuinpaikastaan riippumatta. Tosiasia on, että tällä hetkellä kansalaiset eivät nauti laadullisesti eivätkä määrällisesti yhdenvertaisista palveluista, Herrala teroittaa.

Herralan mielestä Pirkanmaan hyvinvointialue erottuu muista hyvinvointialueista siinä, että maakunnassa on vahvasti läsnä kaikkia ikäluokkia vauvoista vaareihin, ja alueen huoltosuhde on kestävä. Pirkanmaallakin väestön ikääntymiskehitys on suurempia haasteita kuten kaikkialla Suomessa.

Väliaikainen toimielin jo koossa

Jaakko Herrala hehkuttaa Pirkanmaata, joka on ensimmäisenä asettanut tulevan hyvinvointialueen väliaikaisen toimielimen. Sitä kutsutaan Pirkanmaan vateksi.

Väliaikaisella toimielimellä on noin kahdeksan kuukauden ajan ratkaisevan tärkeä rooli. Se käynnistää toiminnan ja valmistelee hyvinvointialueen keskeiset tehtävät.

– Vate järjestelee niin palvelut kuin työntekijätkin. Se vastaa myös suunnitelmasta, jonka mukaisesti toteutus tehdään, Herrala tarkentaa.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä, 23 kunnalta sekä Pirkanmaan pelastustoimelta siirtyy vuoden 2023 alussa uutukaiselle Pirkanmaan hyvinvointialueelle lähes 18 000 työntekijää. Vate käy tarkasti lävitse lisäksi kaikki nykyisin voimassa olevat sopimukset sekä omaisuuden.

Pirkanmaan pelastuslaitos, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Pirkanmaan kunnat ovat jo siunanneet väliaikaisen toimielimen 11 jäsentä.

Vatessa ovat jäseninä Tampereen kaupungista konsernijohtaja Juha Yli-Rajala (varalla strategiajohtaja Reija Linnamaa) ja sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen johtaja Taru Kuosmanen ( johtava ylihammaslääkäri, palvelujohtaja Eeva Torppa-Saarinen), kehyskunnista Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen (Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen) ja Pirkkalan perusturvajohtaja Paula Paavilainen (Lempäälän hyvinvointijohtaja Titta Pelttari), remu-kunnista Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola (Valkeakosken kaupunginjohtaja Minna Uschanoff) ja Sastamalan sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Tryyki (Ikaalisten perusturvajohtaja Timo Tallila), Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainen (talousjohtaja Pasi Virtanen), johtajaylilääkäri Juhani Sand (hallintoylilääkäri Eija Tomás) ja hallintojohtaja Vuokko Ylinen (palvelukeskuksen johtaja Pekka Erola), pelastustoimesta pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen (pelastuspäällikkö Teemu-Taavetti Toivonen) sekä henkilöstöhallinnosta ja osaulkoistuskuntien edustajana projektipäällikkö Taina Niiranen (HR-johtaja Raija Ruoranen).

Väliaikainen toimielin valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan järjestäytymiskokouksessaan.

Pirkanmaan hyvinvointialueen valmistelijat asettuvat Tampereen yliopistollisen sairaalan alueelle, josta organisaatiolle etsitään parhaillaan tiloja.

Muutosjohtajina jatkavat Jaakko Herrala ja Jukka Alasentie.

Elokuussa palkataan soten valmistelijat. Tämän vuoden lopussa valmistelijoita on noin 30.

– Valtiolta tulee viisi miljoonaa euroa toimeenpanon. ICT:lle (tieto- ja viestintätekniikka) saadaan erillisrahoitus, joka Pirkanmaalla asettuu 20-30 miljoonan euron väliin. Pirkanmaalla on tällä hetkellä käytössä reippaat 800 erilaista tietojärjestelmää, Herrala kertoo.

Aluevaltuusto ratkoo isot asiat

Pirkanmaan hyvinvointialueen väliaikainen toimielin ei päätä yhdestäkään isosta asiasta, joka koskisi tulevaa hyvinvointialuetta.

Jaakko Herrala korostaa, että todellinen valta on aluevaaleilla ensi tammikuussa valittavalla aluevaltuustolla.

– Korostan, että kaikki suuret ratkaisut tekee vaaleilla valittu aluevaltuusto. Siihen valitaan vähintään 79 jäsentä.

Pirkanmaan hyvinvointialue järjestäytyy kolmessa vaiheessa. Ensin perustetaan Pirkanmaan hyvinvointialue näillä näkymin tulevan heinäkuun alusta. Seuraavaksi aluevaalien jälkeen ensi vuoden maaliskuussa käynnistyy aluevaltuuston toiminta. Aluevaltuusto alkaa tehdä toiminnan siirtoon ja aloitukseen liittyviä päätöksiä. Palveluiden järjestämisvastuu ja henkilöstö siirtyvät hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta lukien. Siihen saakka nykyiset palveluiden järjestäjät jatkavat omaa toimintaansa. Tarkoitus on, ettei muutos näy asiakkaille muuten kuin palveluiden järjestäjän nimen vaihtumisena.

Hyvinvointialueen johtajan valitsee valittava uusi aluevaltuusto vuoden  kevään aikana. Koska vuoden 2022 aikana tehdään merkittäviä päätöksiä aluevaltuustossa, on tärkeää kyetä valitsemaan johtaja ja muu ylin johto varsin nopeasti. Nykyisin valmistelussa mukana ollut poliittinen yhteistyöryhmä on toivonut kevään 2021 aikana, että johtajan ja ylimmän johdon valintaprosessi käynnistettäisiin hyvissä ajoin syksyllä 2021.

Valmistelulle aidot kiitokset

Muutosjohtaja Jaakko Herrala on seurannut työnsä puolesta kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset, joita kukin maan hallitus on omalla vuorollaan yrittänyt saada maliin kahden viime vuosikymmenen aikana.

Herralalle vahvistui toukokuun 21. päivänä, että nyt sote-juna lähtee terhakasti liikkeelle. Perustuslakivaliokunta antoi tuolloin yksityiskohtaiset korjausnuotit, ja se ei edellyttänyt hankkeen uudelleen tuomista itselleen.

– Nämä yksityiskohdat kuullessani tiesin, että nyt homma etenee.

Herrala listaa kolme seikkaa, miksi sote-lait ovat nyt kypsiä. Niiden laadinnassa on otettu oppia pääministeri Juha Sipilän hallituksen sote-uudistuksesta kiertäen silloiset karit ja hyödyntäen plussat, myötäilty kuntalakia ja karsittu kaikki rönsyt pois.

Herralan mielestä sotea käsitelleet kaikki lausuntovaliokunnat tekivät hyvin tarkkaa työtä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta huolehti siitä, että ehdotetut korjaukset ja muutokset tehtiin sen antamaan mietintöön. Niiden joukossa ovat esimerkiksi tekonivelsairaala Tays Coxaa ja Tays Sydänsairaalaa koskevat valuvikojen paikkaamiset.

Nykyinen sosiaali- ja terveysvaliokunta on kuullut peräti 244 asiantuntijaa, mikä on tuntuvasti enemmän kuin Sipilän hallituksen kuulemien asiantuntijoiden määrä.

Herrala pitää uudistuksesta annettujen lausuntojen määrää eli 787 lausuntoa vakuuttavana.

– Asiantuntijakuulemisten ja lausuntojen määrä kertovat, minkä mittaluokan hanke on käsillä. Valiokunnat ovat ahkeroineet normaalien kokoontumisaikojen lisäksi iltaisin ja viikonloppuisin.

Herrala on vakuuttunut siitä, että sote-uudistuksessa on demokratia toteutunut parhaalla mahdollisella tavalla.

Hyvinvointialueet paljon vartijoina

– Toteutuksesta vastaavat hyvinvointialueet, Jaakko Herrala teroittaa.

Herrala painottaa, ettei Pirkanmaan intresseissä ole paisuttaa itsehallintoalueen organisaatiota.

– Kristallinkirkkaana on asiakas eli maakuntalainen ja palvelut, joita kansalainen tarvitsee.

Herrala sanoo, että hyvinvointialue voi kohtuullisen vapaasti hankkia palveluja niin yksityiseltä sektorilta kuin kolmanneltakin sektorilta. Kysymys kuuluu, tuotetaanko itse vai hankitaanko ulkoa.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan saanti on jo nyt vaikeaa. Uskon, että hyvinvointialue pystyy luomaan nykyaikaista työkulttuuria ja kannustavaa ilmapiiriä. Kaikkihan on lopulta kiinni tekevistä käsistä.

MATTI PULKKINEN