ALUEVAALIT PIRKANMAALLA: Perussuomalaiset haluavat estää palveluverkkokatastrofin

Perussuomalaisten Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Harri Vuorenpää pelkää pahinta: sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus tuo lujaa monia ikäviä yllätyksiä pirkanmaalaisillekin puun takaa. Hän on vakuuttunut siitä, että hyvinvointialueen palveluverkkokartta tulee olemaan merkittävästi nykyoloja yksitoikkoisempi. Vuorenpään mukaan perussuomalaiset patistelevat pirkanmaalaisia aluevaaliuurnille, jotta hyvinvointialueen asioista päätettäisiin mahdollisimman monilta paikkakunnilta tulevien aluevaltuutettujen toimesta.

Puheenjohtaja Harri Vuorenpää iloitsee, että Perussuomalaiset lähtee historiallisiin aluevaaleihin täydellä eli 98 ehdokkaan listalla. Puolueella on vähintään yksi ehdokas jokaisesta pirkanmaalaisesta kunnasta.

– Tosiasia oli, että kesäkuulle siirtyneet kuntavaalit veivät hyvin paljon voimavarojamme. Ilmassa on ollut pienoista vaaliväsymystäkin. Sitten, kun eduskunta nuiji sote-uudistuksen mahdollistavat lait viime kesänä, oli alettava käynnistää koneistoa. Onneksi kenttäväkemme on ahkeroinut.

Vuorenpää on Pirkkalan kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän jäsen. Näistä pesteistään käsin sote- ja pelastustoimen uudistusta seuraava Vuorenpää herättelee kaikkia pirkanmaalaisia oivaltamaan aluevaalien tärkeyden.

– Aluevaltuusto päättää esimerkiksi kahden miljardin talousarviosta. Vaikka järjestelmä lähtee siitä, että kaikki aluevaltuutetut ajavat koko Pirkanmaan hyvinvointialueen parasta, toivon, että aluevaltuustosta muodostuisi äänestysinnokkuuden seurauksena maantieteellisesti mahdollisimman kattava.

Vuorenpää odottaa, että Perussuomalaiset saavat 12 tai 13 aluevaltuutetun paikkaa.

– Minusta meidän ei pidä ummistaa silmiämme tosiasialta, että valta keskittyisi Tampereelle ja tamperelaisille. Jos aluevaltuuston ja -hallituksen paikoista suuri osa päätyy tamperelaisille poliitikoille, vaarana on, että hyvinvointialueen reuna-alueet menettävät entistäkin enempi elinvoimaansa, kun niiltä katoavat vähäisetkin palvelut. Huoli on aito ja aiheellinen.

Kaksipiippuisia asioita

Harri Vuorenpää kuvaa asukasmäärällä mitattuna maamme suurimman hyvinvointialueen tulevaisuutta arvoitukselliseksi ja jättiläismäiseksi möhkäreeksi.

– Miten varmistetaan hyvinvointialueen voimavarat niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin pelastustoimenkin tarpeisiin? Mistä saadaan kaikki tekijät?

Vuorenpään mukaan oikealla tavalla mitoitetut resurssit eivät ole vain Pirkanmaan hyvinvointialueen asia, vaan valtionkin on niistä kannettava vastuuta. Hänen mukaansa hyvinvointialueen onkin käytävä läpi riittävyyshaasteet välittömästi valtion kanssa.

– En halua maalata tarpeettoman synkkiä pilviä uudistuksen ylle, mutta minusta on tunnistettava vaara, jossa kansalaiset saavat nykyistä huonommat palvelut ja nykyistä isomman laskun. Jos kustannukset karkaavat käsistä, verot nousevat. Pidän myöskin maakuntaveron tulemista kokonaisveroastetta kohottavana tekijänä. Rahoituskuvio on pelottavasti täysin levällään.

– Jos esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen rahat yksinkertaisesti loppuvat kesken kaiken, miten siinä tilanteessa toimitaan. Tällaisiin konkreettisiin kysymyksiin kaipaisin selkeitä vastauksia.

Vuorenpää huomauttaa, että valtiovaltamme on pitänyt tapanaan, että se rankaisee sellaisia kuntia, jotka hoitavat palvelunsa tehokkaasti ja korkeatasoisesti. Hänen mielestään ongelma kiteytyy kannustamattomuuteen.

– Olisi oikein, että tehokkaasti ja taloudellisesti asioita hoitavia tahoja palkittaisiin.

Vuorenpää pitää itsestään selvänä, että ennemmin tai myöhemmin 21 hyvinvointialueesta tulee kilpailijoita keskenään.

– Kustannustehokkuudesta, laadusta ja parhaista palveluista olisi palkittava eikä rangaistava.

Tavoitteena kuntien vähentäminen

Harri Vuorenpää sanoo suoraan, että sote- ja pelastustoimen uudistuksen yhtenä tavoitteena on kuntien määrän vähentäminen.

– Odotettavissa on, että jonkin ajan sisällä maassamme on sata kuntaa vähemmän kuin tällä hetkellä.

– Kun ihmiset keskittyvät tietyille alueille, pienet kunnat menettävät loputkin elinvoimastaan. Ne eivät selviydy tehtävistään.

Vuorenpää odottaa, että samanlainen leikkuri leikkaa myös hyvinvointialueiden määrää.

– Pirkanmaa kasvaa ja kehittyy tulevaisuudessakin.

Ihmiset janoavat oikeata tietoa

Perussuomalaisten aluevaalivankkurit piipahtivat viime viikonloppuna Etelä-Pirkanmaalla Valkeakoskella. Harri Vuorenpään mukaan äänestäjien pariin jalkautuneet perussuomalaiset kohtasivat totuuden, jossa kansalaiset ovat hyvin ymmällään koko sote- ja pelastustoimen uudistuksesta sekä tulevasta hyvinvointialueesta.

Vuorenpää toivoo, että valtio kantaisi vastuuta riittävästä tiedottamisesta.

– Me teemme puolueena oman osamme. Koetamme kertoa asioista niin kentällä, perinteisessä mediassa kuin somekanavissa.

Vuorenpää odottaa, että puolueet jaksaisivat satsata aluevaaleihin ja viedä kentälle niihin kuuluvaa asiaa.

– Eduskuntavaalien ehdokasasettelu alkaa jo puolen vuoden kuluttua siitä, kun aluevaalit on pulkassa. Voi olla, että puolueiden katseet ovatkin jo lähestyvissä eduskuntavaaleissa.

Perussuomalaisten valtakunnallinen aluevaaliohjelma valmistuu joulukuussa. Vuorenpään mukaan perussuomalaiset eivät laadi Pirkanmaalla omaa ohjelmaa.

– Katsomme valtakunnallisen paperin ja täydennämme sitä Pirkanmaalle merkityksellisillä yksityiskohdilla.

Vuorenpään mielestä omaishoitajien asia on nostettava isosti pöydälle. Omaishoitajat säästävät merkittävästi yhteiskunnan rahaa. Yhteiskunnan on huolehdittava vastavuoroisesti omaishoitajien jaksamisesta.

Vuorenpää satsaisi hyvin voimakkaasti ennaltaehkäisevään toimintaan niin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin pelastustoimessakin. Oikea-aikainen auttaminen ja puuttuminen säästävät yhteiskuntaa kalliilta laskuilta.

Varovaista tukea valiokuntamallille

Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintomalli on parhaillaan valinkauhassa.

Harri Vuorenpää kertoo, että hänkin on pohtinut hyvin paljon sitä, pitäisikö hyvinvointialueella olla perinteiset lautakunnat vai olisiko viisautta valjastaa käyttöön modernit valiokunnat.

– Valiokuntamallia puoltaisi se, että poliittiset päättäjät aidosti linjaisivat tahtotilan. Toisaalta kriittinen kysymys kuuluu, valuuko valta virkamiehille. Lautakuntien ongelmana on se, että niissä joko otetaan tai jätetään.

Vuorenpään mielestä hyvinvointialueen on erityisesti huolehdittava siitä, että sillä on toimivia kanavia, joiden kautta asiakkaat, hyvinvointialuelaiset voivat antaa aitoa palautetta.

Hyvinvointialueelle aletaan tuota pikaa etsiä hyvinvointialuejohtajaa. Vuorenpään mielestä iso ja vaativa posti on annettava pätevimmälle hakijalle. Valinnassa politiikalla ei saa olla osaa eikä arpaa.

MATTI PULKKINEN