Kansanedustaja Arto Satonen vaatii ripeitä toimia: ”Kriisiytyneen maatalouden ongelmat tuttuja pian metsätaloudessakin”

Kotimaisen maatalouden tämänkertaisen kriisin huono hoitaminen johtaa tuotannon vähenemiseen. Se uhkaisi maallemme tuiki välttämätöntä ruokaomavaraisuutta. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa työskentelevä pirkanmaalainen kansanedustaja Arto Satonen (kok.) muistuttaa, ettei maatilojen ja maatalousyrittäjien väheneminen ole ollut näihin päiviin asti huolenaihe, sillä kokonaistuotanto, kuten maidon määrä, on kasvanut aikaisempaa isompien tuotantoyksiköiden ansiosta. Nyt vaarana on, että maidon, lihan, kananmunien sekä viljan tuottaminen pienenee. Satosen mukaan lähellä on tilanne, jossa suomalainen metsätalouskin alkaa yskiä vaarallisesti.

Sastamalainen kansanedustaja Arto Satonen sanoo, että maatalousyrittäjien avunhuuto on vihdoinkin otettava vakavasti. Hänen mukaansa maatalouden krooniset ongelmat on ratkaistava kestävällä tavalla.

– Tämänkertainen maatalousyrittäjien kriisi on täysin eri asia kuin aiempina vuosina. Rehellisyyden nimissä yhteiskuntamme on nyt myönnettävä, että maataloutemme on syvimmässä ahdingossa ja käännekohdassa koko Suomen Euroopan unionin jäsenyysaikanamme.

Satosen mukaan Suomessa on urauduttu tuhoisaan ajatteluun, jossa MTK puhuu jatkuvasti kriisistä osana edunvalvontatyötään.

– Nyt, kun käsissämme on todellinen hätä, monet sivuuttavat asian osana jatkuvaa valittamiskierrettä. Nyt yhteiskuntamme on tunnistettava ja tunnustettava maatalouden huono tilanne ja ongelman vakavuus.

Satonen korostaa, ettei maatalouden ja tuottajien tilanne tervehdy, jos tuotantoketjun eri osapuolet vain syyttelevät toisiaan. Hänen mukaansa ruokajärjestelmämme jokaisen neljän osallisen, kuluttajan, kaupan, teollisuuden ja alkutuotannon on annettava oma panoksensa vaikeuksien voittamiseksi.

– Pidän myönteisenä sitä, että eduskunta on hyvin perillä tämänkertaisen kriisin syistä ja seurauksista sekä asian kansallisesta vakavuudesta.

Satonen on hyvin kartalla maatalouden ja maatalousyrittäjien tilanteesta, sillä maanviljelijät ovat ottaneet suoraan yhteyttä, ja he ovat kuvanneet arkeaan.

– Surullisinta tilanteessa on se, etteivät huonoimmassa jamassa olevat maanviljelijät varmasti jaksa hakea apua tai ottaa yhteyksiä minnekään päin.

Metsätalouden kriisi ennaltaehkäistävä

Arto Satonen herättelee, että yhteiskuntamme ja kansallisen päätöksentekomme on havahduttava, ja niiden on estettävä maamme metsätalouden ajautuminen maatalouden kriisin kaltaiseen hätätilanteeseen.

Satosen mielestä Suomen on toimittava määrätietoisesti, ettei taksonomia eli EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä koidu hirttosilmukaksi suomalaiselle vastuulliselle ja korkeatasoiselle metsänhoidolle ja kansantalouttamme pönkittävälle metsätaloudelle.

– Edelleenkin meidän suomalaisten isona ongelmana on se, ettei maassamme harjoitettavaa metsänhoitoa tunneta läheskään riittävästi Euroopan unionissa.

Satosen mielestä oikean tiedon levittämisellä on jo kiire.

– Keski-Euroopan maiden ymmärryksen tulppana on se, että metsänsä aikanaan kestämättömästi hakanneet ja hävittäneet maat eivät ymmärrä, että metsiin liittyvät asiat hoidetaan Suomessa viisaasti. Vihreästä kullasta huolehditaan. Suomi ja naapurimaamme Ruotsi hoitaa metsänsä kestävästi.

Satonen muistuttaa, että maamme eri osissa on käynnissä historiallisen mittavia puuta jalostavia investointeja.

– Niiden toteutuminen on meille kansantalouden ja alueellisten työllisyysolojen johdosta elämän ja kuoleman suuruisia asioita. Haluamme pitää koko Suomen asuttuna, siksi meidän on kansallisesti turvattava esimerkiksi työllistävien puunjalostusinvestointien eteneminen.

”Indeksi on saatava maatalouteen”

Sastamala on Pirkanmaan suurin maatalouspaikkakunta. Kotikenttä tarjoaa Arto Satoselle totuudenmukaisen näköalan maatalouteen ja maatalousyrittäjyyteen.

Satonen korostaa, että maatalousyrittäjiä kurjistava kriisi on monen tekijän summa.

– Viime satokauden viljamäärä jäi pieneksi ja viljan laatu heikoksi. Viljaa eläinten rehuksi ostavilla tiloilla kohdattiin kymmeniä prosentteja odotettua ja tavallista korkeammat hinnat. Toisaalta maatiloilla tarvitaan hyvin paljon energiaa. Niin sähkön kuin maakaasun hinnat ovat kohonneet räikeästi. Lisäksi eri osatekijät ovat luoneet paineet lannoitteiden hintojen korottamiseen; lannoitelaskut ovatkin olleet pöyristyttäviä.

Satonen sanoo, että toisin kuin muilla yrittämisen aloilla, maataloudessa tuottaja ei pysty siirtämään kustannuksia välittömästi ja kattavasti hintoihinsa. Kustannusten kohoaminen jää maatalousyrittäjän kannettavaksi ja vastattavaksi.

– Nyt on viimeinen aika korjata maatalouden sopimuskäytäntöjä sellaisiksi, että kustannustasojen nousut saadaan seuraamaan myös tuottajan saamaa hintaa. Indeksi on välttämätön.

– Meillä on maassamme tällä hetkellä runsaat 2 000 maatilaa, jotka ovat akuuteissa maksuvaikeuksissa. Tämä on vain jäävuoren huippu.

Kannattavuus saatava kuntoon

Arto Satonen teroittaa, että maataloutemme kompastuskivi on ollut jo parinkymmenen vuoden ajan heikko kannattavuus.

– Meidän on nyt koko yhteiskuntamme voimin saatettava maatalouden kannattavuus kuntoon. Jos asia ei hoidu muutoin, eduskunnan on lainsäätäjänä puututtava asiaan. Äskettäinen eduskunnan kyselytunti osoitti, että kaikki puolueet haluavat asiaan muutoksen.

Satonen vaatii, että suomalaisiin elintarvikkeisiin on saatava nykyistä näkyvämpi merkintä siitä, että kyseessä on sataprosenttisesti kotimainen elintarvike.

– Kaikki suomalaiset eivät silti valitse ostoskoriinsa suomalaisia elintarvikkeita. Joillekin ne voivat olla liian kalliita. Joillakin on muita syitä valita ulkomainen vaihtoehto ulkomaalaisen vaihtoehdon.

Satonen sanoo, että suomalaisen maatalousyrittäjän ja elintarviketeollisuuden asemaa vahvistetaan etenemällä kotimarkkinoilla ja viennissä.

– Ruoan viejänä olemme Euroopan listoilla häntäpäässä. Meillä on kuitenkin kansainvälisesti vertailtuna huippulaadukkaat tuotteet. Nyt viennin suuntana ei ole Venäjä vaan esimerkiksi Euroopan unionin maat.

Satonen harmittelee sitä, ettei Business Finlandin tuoretta strategiaa suomalaisen ruoan nykyistä laajemmasta viennistä ole otettu käyttöön riittävän nopeasti eikä tehokkaasti.

Satonen pitää kansallisesti välttämättömänä tehtävänä nuorten maatalousyrittäjien kannustamista.

– Uudenaikaisesti toimivat tilat tarvitsevat mittavia, miljoonien investointeja. Meidän on kannettava yhteinen vastuu siitä, että eri tuotantosuuntien kannattavuus on aidosti kohdillaan.

MATTI PULKKINEN