Sahtimestari sen tietää: Sahdin valmistaminen on taito- ja voimalaji

Sahtimestari Kalevi Pihlajamäki on yksi lenkki satakuntalaisen sahtiperinteen vaalimisessa. Mies oppi jalon taidon isältään ja isoisältään Jämijärvellä. Nyt hän siirtää taitojaan isännöimänsä talon uudelle isännälle Petteri Potille. Pihlajamäen mukaan sahdin tekeminen on taito- ja voimalaji. Moni hätäinen tekijä on rikkonut männystä veistettävän lavanteen.

Kalevi Pihlajamäellä on perintönään ja vaalittavanaan arvokasta satakuntalaista perinnettä. Hän on arvostettu sahdin tekijä. Mestari pitää kunnia-asianaan, että hän saa siirrettyä jalon taidon uusille kyvyille.

Pihlajamäki korostaa, että sahti on kuulunut jämijärveläisessä elämänpiirissä ihmisten tavalliseen arkeen. Sahtia on nautittu niin jokapäiväisessä rutiinissa kuin ihmiselämän kohokohdissa ilon ja surun äärellä. Hän muistaa omasta lapsuudestaan, miten kotiväki teki sahtia syntymäpäiville, häihin, hautajaisiin sekä erilaisiin yhteisiin rientoihin kuten hirvipeijaisiin.

Sahtimestari teroittaa sitä, että sahdin teon oppii vain seuraamalla konkareita ja painamalla nuppiin heidän kultaiset ohjeensa. Sahdin valmistaminen on pitkä ja vivahteikas prosessi. Siinä on monta vaaran paikkaa, joissa homma voi mennä ikävästi pieleen.

Moni harjoittelija on yllättynyt siitä, miten paljon sahdin tekemisessä tarvitaan esimerkiksi käsivoimaa. Maltaiden sekoittamisessa on oltava ruista ranteessa. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, ettei tärkeä työkalu mene tuhannen päreiksi.

Pihlajamäen mukaan kaiken a ja o on keskittyminen. Urakalle on varattava riittävästi aikaa, ja tekijän on pidettävä ajatus tiukasti pääasiassa. Kyseessä on kellon tarkka tekeminen.

Konkarivalmistaja sanoo, että hygienia on perusasia. Valmistusvälineiden ja astioiden on oltava puhtaita. Raaka-aineiden oikeanlaisia, tarkoitukseen sopivia. Kukin vaihe on tehtävä prikulleen oikeassa lämpötilassa. Huomioon otettavien yksityiskohtien joukko on suuri.

Sivusta seuraajasta sahtimestareiden työskentely on jännää ja antoisaa. Miesten keskustelussa vilahtelee toinen toistaan hauskempia termejä. Sahtisanasto on ilmeikkään kuvainnollinen. Saavi. Punttu. Tonkka. Kuurna. Vierre. Lavanne. Mallas. Mäski.

Pihlajamäki toteaa, että sahdin tekijän on oltava kaikki aistit valppaina. Prosessissa on seurattava keitoksen rakennetta, väriä sekä lämpötiloja. Hänen mukaansa tekijän silmät ja kädet kouliintuvat tunnistamaan keskeisiä asioita.

Sahtitalkoissa mukana oleva Leo Leinonen painottaa, että yhdessä ahertaminen on antoisa sosiaalinen tapahtuma. Porukalla valmistettua on iloa nauttia yhteisissä hetkissä, kuten kyläiltamissa.

Leinonen sanoo, että sahdista pystyy päättelemään, kenen valmistamaa juoma on. Hän huomauttaa, että sahdeilla on myös maakunnallisesti eroja. Satakuntalaisessa sahdissa maistuu juurevuus.

Miehet iloitsevat siitä, että sahtiperinne voi hyvin. Jämijärvellä ei ole juuri sellaisia kekkereitä, joissa sahtia ei maisteltaisi.

MATTI PULKKINEN