Yrityskummit ovat tervetulleita maatalousyrittäjien sparraajiksi

Pirkanmaalaiset maatalousyrittäjät saavat pian vapaaehtoisia valmentajia, jotka antavat yrityskummeina ammattimaisen tukensa liiketoiminnan kehittämiseen. Asialla on jo runsaat 30 vuotta toiminut Pirkanmaan Yrityskummit ry, joka ensimmäisenä Suomessa ulottaa palvelunsa perinteisten elinkeinojen harjoittajille. Projektipäällikkö Sari Neva-aho sanoo, että aloite maatalousyrittäjien yrityskummeista nousi vahvasti esille Kuntakummi-hankkeen kuntakierroksella.

Pirkanmaan Yrityskummit ry on jälleen valtakunnallisena tienraivaajana. Yrityskummit alkavat tarjota yrityskummipalveluja maatalousyrittäjille.

Projektipäällikkö Sari Neva-aho uskoo, että uusi avaus herättää suurta mielenkiintoa 23 kunnan alueella.

– Uutukaisen Kuntakummi-hankkeen tiimoilta vierailin Pirkanmaan kaikissa kunnissa. Niissä käydyissä syvällisissä keskusteluissa nousi monta kertaa vahvasti esille tarve yrityskummeista, jotka olisivat nimenomaan maatalousyrittäjien sparraajina, Neva-aho kertoo.

Neva-ahon mielestä ajatus maatalousyrittäjien yrityskummeista on hyvin looginen, sillä Pirkanmaalla on paljon elävää maaseutua ja siellä erilaisia maatalousyrityksiä.

– Oikeastaan onkin ihme, ettei asiaan ole havahduttu aikaisemmin, Neva-aho kummastelee.

Neva-aho vetoaakin nyt pirkanmaalaisiin, jotta kaikki maatalousyrittäjien yrityskummeiksi halukkaat ilmoittautuisivat nopeasti Pirkanmaan Yrityskummeille.

– Samoin odotamme yhteydenottoja maatalousyrittäjiltä, jotka olisivat valmiita aloittamaan liiketoimintansa kehittämisen yrityskummin tukemana. Yrityskummipalvelu on täysin maksutonta, eli yrityskummit tekevät vapaaehtoistyötä. Yrityskummin toimintaa ohjaa vain ja ainoastaan asiakasyrityksen etu. Kummisuhde on sopimukseen perustuva mentorointisuhde, Neva-aho kertoo.

Neva-aho toivottaa lisäksi kaikki maatalouden sidosryhmät tervetulleiksi yhteistyöhön.

”Kaikki apu on tervetullutta”

MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski toivottaa Pirkanmaan Yrityskummit ry:n yrityskummipalvelun tervetulleeksi.

– Oikein hyvä! Kaikki apu ja tuki on tarpeen ja tervetullutta vaikeuksissa oleville tai edes keskusteluapua kaipaaville maatalousyrittäjille. Vastaavaa toimintaa on MELAN Välitä Viljelijästä -verkosto ja Maaseudun tukihenkilöverkosto, joka toimii vastaavasti kuin kuvittelen yrityskummitoiminnan toimivan, Merikoski sanoo.

Merikosken mukaan usein yksinäistä työtä tekevälle maatalousyrittäjälle riittää pelkkä jutteleminen.

– Ehkä avun tarjoajan on syytä ymmärtää meidän toimialamme luonne ja tähän kohdistettavat paineet, kuten hinta (ruuan pitää olla halpaa), ilmaston- ja vesiensuojelu sekä eläinten hyvinvointiin liittyvät asiat, Merikoski miettii.

Merikosken mukaan maatalouden ja maatalousyrittäjien tilanne isossa kuvassa näyttää huonolta myös Pirkanmaalla.

– Tuottajahinnat laskevat paljon nopeammin kuin tuotantokustannukset. Moni lopettaa kotieläintuotannon. On vaikea uskoa, että markkinat olisivat valmiita maksamaan alkutuotantoon nykyistä enemmän. Tuoko niin sanottu hiiliviljely sellaisia lisätuloja, joilla olisi merkitystä, jää nähtäväksi. Lisätulojen tarve on kuitenkin huutava, Merikoski sanoo.

Miten maatalous voi juuri nyt, ja millainen toimialan tulevaisuuden kuva on?

– Keski-Euroopassa viljelijät ovat hurjina. Periaatteelliset syyt ovat ihan samat kuin täälläkin. Hallitus on luvannut tai ainakaan hallitusohjelmassa ei ole leikkauksia maatalouteen kuin hyvin vähän ja sekin lähinnä hallintoon. Painetta viljelijöiden liikehtimiseen on, mutta mitään konkreettista vaatimuskohdetta on vaikea keksiä. Yleisen tason heikkoa kannattavuutta ja sen parantamista ei kannata mielenosoituksilla vaatia.

– Päättäjät tietävät kurjan tilanteemme, mutta valtion varat eivät mahdollista lisätukia tai muuta sellaista. Isot markkina-asemaan tehtävät muutokset (kuten kaupan asema) on pitkässä juoksussa, ja muutokset jäävät helposti marginaalisiksi. Traktoreilla ei kannata hakea laastaripakettia. Tämä tekee tilanteestamme tosi hankalan, ja siksi esimerkiksi investoinnit ovat ihan nollilla ja sukupolvenvaihdoksia tehdään vähän, Merikoski harmittelee.

Tarjonta ja kysyntä saatava kohtaamaan

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan Välitä viljelijästä -projektin projektityöntekijä, työkykykoordinaattori Maija Pispa näkee, että yrityskummeille on tilausta Pirkanmaallakin.

– Uskon, että tarvetta on, kun vaan tarjonta ja kysyntä saadaan kohtaamaan. Ajattelen, että yrityskummien kannattaisi solmia yhteistyö MTK-Pirkanmaan kanssa, niin saisivat viestiä perille potentiaaliselle asiakaskunnalle. MTK-Pirkanmaalla on myös nuorille viljelijöille ja tuleville nuorille viljelijöille suunnattu hanke, jonka kautta voisi kontaktoida aloittavia viljelijöitä. He varmasti olisivat potentiaalisin asiakasryhmä, Pispa pohtii.

Pispa korostaa, että maatalous on toimialana omanlaisensa, ja ainakin jonkinlainen ymmärrys maatalouden realiteeteista yrityskummeilla olisi hyvä olla, etteivät neuvot mene ihan metsään.

– Maatilaa ei myydä ihan yhtä helposti kuin jotain muuta yritystä, koska se on myös koti ja useimmiten ollut suvussa jo useamman sukupolven ajan. Sitoutuminen yritykseen on aivan omaa luokkaansa. Silloinkin, kun pitäisi ymmärtää lopettaa, Pispa sanoo.

– En kuitenkaan liiaksi juuttuisi siihen, että täytyisi olla todella hyvin perehtynyt maatalouteen. Samat lainalaisuudet kaikessa yritystoiminnassa kuitenkin ovat. Talouden hallinnan, osaamisen ja suunnitelmallisuuden on oltava kunnossa ihan kaikissa yrityksissä. Joskus voi myös olla hyvä, että alan ulkopuolelta hiukan ravistellaan alan sisäistä narratiivia, Pispa näkee.

– Joka tapauksessa yrityskummin on syytä ymmärtää, että maatalous on hyvin pääomavaltainen toimiala. Kaikki investoinnit vaativat pitkällistä sitoutumista, varsinkin, kun alan kannattavuus ei ole kovin hyvä. Myös työmäärät ovat valtavia ja ajankäytön hallinta onkin yksi alan suurimpia haasteita, että palautumiselle jäisi tilaa, Pispa avaa.

Pispan mukaan maatalous tarvitsee yrityskummeja, joilla on vahva talousosaaminen ja kyky sanoittaa sitä ymmärrettävästi.

– Suomessa kilpaillaan maailmanmarkkinoiden kanssa, mutta eri pelisäännöillä. Täällä lainsäädäntö rajoittaa montaa tuotantotapaa, mikä muualla maailmassa on laillinen. Se lisää kustannuksia, mutta ei näy tuotteiden hinnassa. Kannattavuus on ollut pitkään heikkoa, eikä kohonneet kustannukset ole siirtyneet hintoihin, Pispa miettii.

– Toisinaan sukutila-ajattelu on niin juurtunutta, että alalle saatetaan ryhtyä vastentahtoisesti, koska velvoite sukutilan jatkumisesta koetaan niin velvoittavana. Kun alalle on ryhtynyt vailla kunnollista motivaatiota, se näkyy kaikessa toiminnassa, ja into yrittämiseen hiipuu aika nopeasti. Alasta pitää olla innostunut, pitää olla intoa hankkia uutta osaamista ja myös kykyä ajatella omaa jaksamista, että alalla pärjää, Pispa teroittaa.

Pispa muistuttaa, maatiloja on hyvin monenlaisia.

– Maatiloja yhdistäviä tekijöitä ovat: sukutiloihin sitoutuminen – silloinkin, kun mielenkiintoa alalle ei oikein ole; parhaimmillaan kuitenkin omilla juurilla olemisen tunne on vahvistava, heikko kannattavuus, olemattomat vaikutusmahdollisuudet tuotteista saatavaan hintaan, yritystoimintaan on sitoutunut paljon pääomaa mutta sen tuotto on heikko, investointien pitkä takaisinmaksuaika, melkoinen määrä tukiehtoja ja muuta sääntelyä joka pitää muistaa ottaa huomioon jokapäiväisessä toiminnassa, tukiehtojen laiminlyönnillä voi olla suuria taloudellisia vaikutuksia ihan riippumatta siitä oliko laiminlyönti tahallinen vai inhimillinen virhe, päätoimisilla tiloilla suuret työmäärät, etenkin karjatiloilla, sivutoimisilla tiloilla voi olla muuta yritystoimintaa tai palkkatyö jonka vapaa-ajalla yritetään hoitaa maatalousyrityksen työt, työn ja muun elämän erillään pitäminen on usein haastavaa kun asutaan työpaikalla ja työ rytmittää koko päivää etenkin sesonkiaikoina, ja kuitenkin viljelijät kokevat työnsä merkitykselliseksi ja tärkeäksi.

Pispa sanoo, että myös joka vuotinen kasvun ihmeen seuraaminen ja yhteys luontoon koetaan työssä merkitykselliseksi, samoin työ eläinten parissa.

Pirkanmaalla oli viime vuonna 3478 tilaa, niistä iso osa on sivutoimisesti toimivia.

MATTI PULKKINEN