Kuntien tulojen ja menojen suhde edellyttää tehtävien tarkastelua, niiden vähentämistä ja uudelleen arviointia

Valtiovarainministeriö sai kunnat, kuntien työntekijät, yksittäiset kuntalaiset ja muut organisaatiot ideoimaan norminpurkuehdotuksia. Niitä kertyi helmikuiseen määräaikaan mennessä peräti 619 kappaletta valtiovarainministeriöön. Muun muassa Kangasala tarttui oitis mahdollisuuteen. Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen sanoo, että kuntien tulojen ja menojen suhde edellyttää oikeasti tehtävien tarkastelua, niiden vähentämistä ja uudelleen arviointia.

Norminpurkutalkoot kiinnostavat. Kunnat ja muut organisaatiot ovat laatineet peräti 537 ehdotusta kevennettävistä kuntien normeista. Yksittäiset kuntalaiset ovat tehneet 25 ideaa. Suoria kokeiluehdotuksia on jätetty 57 kappaletta.

Tamperelainen kunta- ja omistusohjausministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) on innoissaan norminpurkuehdotusten suuresta määrästä.

– Ehdotuksia tuli erittäin paljon, olemme todella tyytyväisiä. Lämpimät kiitokset kunnille ja kuntalaisille aktiivisuudestanne. Ehdotusten suuri määrä kertoo, miten tärkeänä kunnissa pidetään tekemisen sujuvoittamista. Eniten ehdotuksia tuli kasvatus- ja koulutuspalveluihin sekä maankäyttöön ja rakentamiseen liittyen, mikä on luonnollista, koska nämä ovat kuntien suurimmat tehtäväkokonaisuudet, Ikonen sanoo.

Voimakkaasti kasvavan ja kehittyvän Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen toivoo, että Petteri Orpon (kok.) hallitus onnistuisi vihdoinkin konkreettisesti kuntien normien purkamisessa. Kuntajohtaja on kuitenkin tullut vuosien saatossa skeptiseksi kuntien tehtävien ja vastuiden kohtuullistamisessa.

– Kuntien norminpurkuohjelma on tervetullut. Asian ottaminen isosti hallitusohjelmaan oli jo lupaava avaus, Auvinen kiittelee.

Auvinen kertoo, että hänen epäileväisyytensä johtuu siitä, että todellisuudessa neljän vuoden välein maan uuden hallituksen aloittaessa toimintansa kuntien hartioille ja vastuulle on lisätty uusia tehtäviä.

– Luonnollisesti jokainen säädös ja tehtävä on syntynyt hyvässä tarkoituksessa. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen päämääränä oli helpottaa kuntien asemaa ja tilannetta, mutta tavoitteet eivät kuitenkaan nähneet päivänvaloa. Aiemmat yritykset eivät ole tuottaneet tuloksia, Auvinen muistuttaa.

Purkamaan tuoreimmista vanhempiin päin

Pitkään kuntasektorilla työskennellyt Oskari Auvinen korostaa, ettei kuntien normien purkamisen pitäisi olla kovin vaikea asia. Auvisen resepti toimisi niin, että kunnilta poistettaisiin tehtäviä tuoreimmista vanhempiin päin. Hänen mukaansa kysymys on satojen tehtävien karsimisesta.

– Kuntien on ollut jo pitkän aikaa vaikeaa selviytyä runsaudensarvesta, joka niiden kontolle on kasattu. Valtiovalta on lisännyt tehtäviä ja velvoitteita, mutta se ei ole lisännyt samassa tahdissa kuntien rahoitusta. Epäsuhta on valtava, Auvinen kuvailee.

Auvisen mukaan Kangasalan kaupunki on ollut aktiivisesti mukana monissa keskusteluissa ja neuvotteluissa, joissa viime kuukausien aikana on laadittu ehdotuksia karsittavista normeista. Hän teroittaa, että Kuntaliitto on koordinoinut vastuullisesti asioista, jotka kunnilta olisi saatava pois.

– Pidimme Kangasalalla myös tärkeänä, että esitämme valtiovarainministeriölle oman käsityksemme tilanteesta. Näin ollen laadimme lisäksi kangasalalaisen ehdotuksen, Auvinen kertoo.

Auvinen korostaa korostamasta päästyään, että tehtävien ja rahoituksen välillä on ammottava epäsuhta.

– Tehtäväkirjoa on vähennettävä, jotta kunnat selviytyvät tehtävistään ilman, että niiden on korotettava koko ajan kuntaveroja eli kunnallisveroa ja kiinteistöveroja. Tämänhetkisen talouden näkymän valossa valtionkin rahat ovat vähissä, joten säästöt koskettavat myös kuntien avustuksia.

Auvisen mukaan lainsäätäjän olisi otettava käyttöön uusi kriteeri, jonka mukaan tulevaisuudessa kunnille voisi sälyttää uusia tehtäviä ja vastuita ainoastaan kuntien voimavarojen niin salliessa.

Ylöjärvi kyseli työntekijöiltään

Ylöjärven kaupungin kehitysjohtaja Sari Soini kertoo, että Ylöjärven kaupungilla oli viime vuoden lopulla kysely omalle henkilöstölle internetissä. Kysely keräsi muutamia vastauksia, jotka Ylöjärvi lähetti Kuntaliitolle.

Vastaajat nostivat esille muun muassa sen, että rakentamisessa valtio säätelee liiaksi rakennusten suojelutoimintaa. Toiminta ei näyttäydy linjakkaana. Vastaajan mielestä parempi tapa toimia olisi, että kunnille ja kaupungeille annettaisiin vapaammat kädet päättää itse suojeltavista rakennuksista. Valtion laitokset voisivat olla mukana ohjeistamassa asiassa.

Kaupunginjohtaja Juha Kuusisto sanoo, ettei Orivesi antanut omaa ehdotustaan. Orivesi kuuluu Kuntaliiton alaiseen kehyskuntaverkostoon, jonka tammikuisessa kokouksessa normien purku oli asialistalla ja keskusteltavana. Norminpurkuideoita on tehty yli 200 Kuntaliittoon, joka välitti ne valtiovarainministeriön kyselyyn.

Kuusiston mukaan eniten eli joka kolmas idea liittyi sivistyspalveluihin. Lähes yhtä paljon ideoita on tullut myös ympäristötoimialalta. Viidesosa puolestaan käsitteli laajasti hallintoa ja päätöksentekoa tai ne olivat toimialoja läpileikkaavaa normistoa.

– Ideat kohdistuvat henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin, lakisääteisiin suunnitelmiin, toiminnan ja hallinnon järjestämiseen, prosesseihin, menettelytapoihin, tiedon kulkuun, raportointiin, tietojärjestelmien käyttövelvoitteisiin, asiakkaan, potilaan, kuntalaisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin, maksuihin, kustannuksiin, ryhmäkokoihin, määräaikoihin, valitusaikoihin, palveluiden tuotantovapauteen ja yksittäisten tehtävien siirtämiseen pois kunnilta, Kuusisto sanoo.

Kuusisto korostaa, että yhteisellä esiintymisellä uskotaan saatavan enemmän painoarvoa kuin yksittäisen kaupungin esityksellä.

Kaupunginjohtaja Antti Peltola kertoo, ettei Akaan kaupunki lähettänyt omaa ehdotustaan. Hänen mielestään Kuntaliitto on toiminut asiassa aktiivisesti ja tuonut esille kattavasti listat ehdotuksista.

Myöskään Lempäälä, Pälkäne ja Juupajoki eivät listanneet omia ehdotuksiaan.

Pälkäneen kunnanjohtaja Pauliina Pikka on ollut muutamassa kuntajohtajaryhmässä pohtimassa ideoita.