Aluevaltuustoryhmien välistä keskustelua on lisättävä

– Moni aluevaltuutettu on kaivannut kuntakäytäntöjä. Tämä on näkynyt esimerkiksi toiveina saada hyvinvointialueen näkökulmasta melko operatiivisia asioita valtuuston päätettäväksi, Erhola tarkentaa.

Erholan mukaan aluevaltuusto on työskennellyt määrätietoisesti ja tehokkaasti. Hän kiittää vahvaa puheenjohtajistoa, joka on pitänyt kokoukset taitavasti koossa.

– Aluevaltuuston kokoukset ovat keskustelevia. Valtuutetut puhuvat hyvin paljon samalla tavalla kuin ruotsalaiset diskuteeraavat. Ratkaisevaa on, että päätökset syntyvät kiitettävällä tavalla oikea-aikaisesti. Pirkanmaalla valtuusto kokoontuu selkeästi tiuhemmin kuin monen muun hyvinvointialueen valtuustot. Kokoukset ovat varsin pitkiä, mutta se ei ole huono asia. Pirkanmaalainen käytäntö lunastaa paikkansa, koska asiat etenevät, Erhola kuvailee.

Pirhan aluevaltuustolla on kymmenen kokousta vuodessa.

Erhola toimii Pirhan aluehallituksen esittelijänä. Aluehallituksen ja -valtuuston työskentelyä seuratessaan Erhola on havainnut, että esimerkiksi eri ryhmien aluevaltuutetut eivät tunne vielä kovin hyvin toisiaan.

– Uuden aluevaltuuston aloitettua toimintansa ensi keväänä olisi tarpeen lisätä aluevaltuustoryhmien välistä keskustelua, Erhola arvioi.    

Pirhassa on tehty Demokratiahankkeen kehittämisprojekti luottamushenkilöille. Sen tuloksia hyödynnetään aluehallituksen ja -valtuuston työskentelyn kehittämiseen. Palautteen mukaan esimerkiksi valiokuntamalli vaatii kehittämistä ja aluehallituksen ja -valtuuston tehtäväjaot kirkastamista.

Erhola kannustaa seuraavien aluevaalien ehdokkaita ja heitä asettavia puolueita nostamaan julkiseen keskusteluun hyvinvointialueen yhden maakunnallisen kokonaisuuden ja sen tuottamat yhdenmukaiset palvelut.

– Vaalikeskusteluissa on hyvä paneutua uudistuksen hallittuun eteenpäin viemiseen. Teemoja ovat muun muassa talouden realiteetit ja palvelutuotannon velvoitteet, Erhola mainitsee.

Erhola toivoo, että toisten aluevaalien äänestysprosentti nousisi korkeammaksi kuin ensimmäisten aluevaalien äänestysinto oli. Pirkanmaalla äänestysprosentti oli 49,4 ja koko Suomessa 47,5.

– Kannustan pirkanmaalaisia lähtemään vaaleihin mukaan katsomosta pelinrakentajiksi, Erhola innostaa.

– Aluevaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa. Se päättää esimerkiksi strategiasta, talousarviosta ja hankintaohjelmasta. Aluevaltuutetuilla on valiokuntatyöskentelyn kautta mahdollisuus osallistua strategisten asioiden valmisteluun jo asioiden valmisteluvaiheessa, Kokoomuksen ryhmäjohtaja Leena Kostiainen sanoo. 

– Tämä reformi on vasta alkumetreillä. Ottaa aikaa ennen kuin 23 kunnan ja sairaanhoitopiirin toiminnat saadaan virtaviivaistettua. On oltava rohkeutta ja näkemystä uudistaa ja jatkaa aloitettuja kehittämistoimia. Rajalliset resurssit pitää käyttää viisaasti siten, että ihminen saa tarvitsemansa palvelut oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, Kostiainen toteaa.

SDP:n ryhmän johtaja Joni Kumlanderin mukaan valtuutetut eivät ole olleet tyytyväisiä aluevaltuuston valtaan. Tähän asiaan pyritään saamaan muutos tulevassa hallintosäännön muutoksessa.

– Mutta mielestäni ei ole aitoa valtaa. Toki näennäisesti joihinkin asioihin pystyy tekemään muutosesityksiä. Ei kuitenkaan merkittäviin linjoihin, Kumlander miettii.

Kumlander sanoo, että Pirhan tärkein tehtävä on antaa ihmisille takuut siitä, että he pääsevät laadukkaaseen hoitoon mahdollisimman nopeasti. Tämä on todella iso asia.

– Keskusteluissa tulee myös olla mukana lasten ja nuorten monitasoiset ongelmat, kuin myös ikäihmisten palvelut. Ikäihmisten määrä tulee nousemaan merkittävällä vauhdilla. Nyt on vaarana se, etteivät meidän palvelumme ole lähellekään inhimillisellä tasolla.

Perussuomalaisten valtuustoryhmää luotsaava Sami Kymäläinen sanoo, että aluevaltuusto on Pirkanmaan hyvinvointialueen korkein päättävä elin ja sillä on myös aitoa valtaa.

– On valtuuston itsensä päätettävissä, kuinka suuren roolin se ottaa asioissa. Aluevaltuuston roolia kyseenalaistavat usein ne, jotka eivät saa omaa tahtoaan läpi. On hyvä muistaa, että demokratiassa asiat menevät enemmistön tahtotilan mukaan. Lisäksi on hyvä muistaa, että aluevaltuutetut vaikuttavat päätettäviin asioihin usealla eri tasolla: valiokunnissa, jaostoissa ja aluehallituksessa sekä ryhmien sisäisissä ja ryhmien välisissä keskusteluissa, Kymäläinen kertoo.

Kymäläisen mielestä yhtenä isona asiana tulee nostaa esille nykyisenkaltaisten hyvinvointialueiden tulevaisuus ja resurssien tehokkaampi keskittäminen olennaiseen eli ihmisille tarjottaviin palveluihin ja hoitoihin. Pelkästään Pirkanmaalla laitetaan miljoonia euroja kaudessa kokouspalkkioihin, demokratiarahoihin ja muihin päätöksenteon kustannuksiin.

Vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja Milka Hanhela sanoo lyhyesti, ettei aluevaltuustolla ole valtaa. Virallisesti aluevaltuusto käyttää ylintä valtaa, mutta käytännössä se on valtionvarainministeriön kuristushihnassa.

– Moni valtuuston päättämistä strategisista tavoitteista, kuten ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen, on jäänyt toteuttamatta, koska valtionvarainministeriö pakottaa Pirhan tiukkaan menokuriin erilaisten ohjausmekanismien avulla. Aluevaaleissa äänestäminen ei kuitenkaan ole aivan turhaa, sillä alueet päättävät, missä asioissa valtiovarainministeriön kulukuri näkyy eniten ja missä vähiten, Hanhela syventää.

Hanhela näkee, että hyvinvointialueiden tuottamat palvelut ovat ihmisten hengen ja terveyden kannalta tärkein asia, mitä koko maassa tehdään, ja niihin pitää olla varaa, vaikka mihinkään muuhun ei olisi.

Hanhelan mielestä isoin virhe, minkä hyvinvointialueet voivat tehdä, on valtiovarainministeriön leikkauspolitiikan hiljainen hyväksyminen, sillä se johtaa ainoastaan palveluiden rapautumiseen ja inhimillisen kärsimyksen lisääntymiseen. 

– Mutta koska hyvinvointialueilla ei ole tulojen osalta itsenäistä budjettivaltaa, suuntaa ei muuteta aluevaaleissa vaan vasta eduskuntavaaleissa. Sitä silmällä pitäen haluaisimme kääntää aluevaaleissa keskustelun siihen, mitä poliitikot korjaisivat ensimmäisenä nykyisessä sote-politiikassa, jos sille ei olisi esteitä ja miten. Toinen hyvä kysymys on verotusoikeuden käyttäminen: jos sellainen säädettäisiin, kuinka se muuttaisi eri puolueiden tai ehdokkaiden tekemää politiikkaa Pirkanmaalla – vai muuttaisiko ollenkaan, Hanhela pohtii.

Keskustan ryhmäjohtaja Petra Schulze Steinen muistuttaa, että aluevaltuusto on hyvinvointialuelain mukaisesti hyvinvointialueen ylin päätöksentekoelin, jolla on vähintäänkin sille laissa määritellyt tehtävät ja toimivalta. Pirkanmaalla aluevaltuusto on siirtänyt valtaa erittäin laajasti aluehallitukselle.

– Aluevaltuuston toimivalta on tästä syystä käytännössä Pirkanmaalla erittäin kapea. Toisaalta voidaan sanoa, että aluevaltuustolla on juuri niin paljon valtaa kuin se haluaa ottaa. Pirkanmaan aluevaltuuston suuret puolueet, SDP ja Kokoomus sekä Perussuomalaiset eivät ole halunneet aluevaltuustolle laajaa toimivaltaa. Valta lisää valtuutetun vastuuta. Keskustan mielestä aluevaltuustolla eli käytännössä siis vaaleilla valituilla valtuutetuilla tulisi olla valta päättää tärkeistä asioista, kuten palveluverkosta, Schulze Steinen sanoo.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmää johtava Sirpa Pursiainen-Hautala kokee tällä hetkellä, että ylintä valtaa käyttää aluehallitus, ei aluevaltuusto.

Pursiainen-Hautalan mielestä lähestyvissä vaaleissa on keskusteltava taloudesta, kuten oman tuotannon kustannusyksikköhinnoista, ja miten erikoissairaanhoito osallistuu säästöihin ja ovatko kaikki investoinnit välttämättömiä.

– Tärkeitä ovat myös keskustelut palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta koko Pirkanmaan alueella, sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiosta ja siitä, miten saamme sujuvat hoito- ja palveluketjut, Pursiainen-Hautala listaa.

Vihreiden Iiris Suomela, Vapauden Liiton Kimmo Holma ja Suomen Kataja ry:n Mauri Heiska eivät vastanneet kysymyksiin.