Pankkien kulutusluottokorot ovat lasketelleet alemmas

Pankkilainojen ja kulutusluottojen koroissa ollaan nähty suuria muutoksia kuluvana vuonna parempaan suuntaan, siinä missä sitten taas edellisvuosi käänsi korkokelkan ympäri ja kaikki euriborit kiitivät korkeimmalle tasolle hyvin pitkään aikaan.

Nyt tilanne on toinen, ja keskimäärin parempi, asuntolainat ja muutkin pankkien ja rekisteröityjen laina yritysten korot ovat jossain määrin kesyimmät kuin tasan vuosi sitten. Tästä kiittävät suomalaiset erityisesti kuluttajat, sillä suomalaisten kotitalouksien tilanne alkaa ehkä viimein kiristävän piinaavan yli vuoden ajanjakson jälkeen hellittämään.

Suurella – ellei jopa suurimmalla – osalla meistä on velkaa ja se on osa elämää pitkän ajanjakson elämästämme johtuen pääosin asuntolainasta.

Samoin yritysten ekosysteemeissä erityisesti tuoreet yrittäjät huokaavat helpotuksesta, sillä myös yrityslainat sekä ihan kaikki yritysrahoitusmuodot ja niiden korot ovat lasketelleet alas tässä samassa, eli ehkäpä siis sitä kuuluisaa valoa on näkyvissä tunnelin päässä kuitenkin. Aina on – ja pitää olla.

Halpenevatko pankkien kulutusluotot yhä?

Kristallipallon omistajia tuskin on, mutta ainakin näin voisi olettaa. Vaikka suunnan ennustaminen on mahdotonta, sillä inflaatio on sitkeä, vaikka se on pikkuriikkisen hellittänytkin.

Kun katsotaan korkoja, niin perinteisen kulutusluoton haku pankin tai lainayrityksen kautta vakuudettomana versiona keikkuu prosentuaalisesti keskimäärin yhdeksässä prosentissa tai hieman sen alapuolella (todellinen vuosikorko), tällöin kun lainattu summa on noin 10 000 – 12 000 euroa. Tämä käy ilmi Pankkilainavertailu.fi sivun ilmoittamista tiedosta. 

Joka tapauksessa yleisesti sitten korko taas keskimäärin yleensä tippuu, mitä suurempiin luottomääriin menemme, tosin tämä ei aina kuitenkaan päde, koska eroja selittää monet tekijät.

Kulutusluoton korkoon vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi:

• Ikä (20-75 vuotta yleishaarukkana)
• Asutko vuokralla tai omistusasunnossa
• Eläke / Työsuhteen kesto
• Säännöllisten tulojen määrä / kk
• Muut velat
• Luottohistoria (ei maksuhäiriöitä)

Huomiona, että vakuudet eivät juurikaan laske korkoa, mutta todella suurissa lainoissa näitä kyllä kysytään, kun haette lainaa vaikkapa S-Pankin tai OP:n kautta, näin esimerkkinä minkä tuore korko tietoalusta, Lainankorkovertailu.fi, näyttää tarkemmin numeroina toteen.

Tiivistettynä siis, jos näet jossain alle 4 % korkoista lainaa, on tämä melkein varmasti harhaanjohtavaa viestintää, ellei sitten kyseessä ole asuntolaina, joka taas on asia erikseen.

Euroopan keskuspankki vaikuttaa myös

Kehitys on ollut siltikin siis positiivista, vaikka mistään varsinaisista halpenemisen ilmiöstä ei voida missään määrin vielä puhua. Elämme jatkuvan muutoksen aikaa ja Euroopan keskuspankilla on paljon puitavaa, mihin suuntaan, mitä vauhtia korkoja viilataan. Ohjauskorkoa pyritään laskemaan, mutta tämä edellyttää positiivista talousdataa vähän joka suunnalta, johon Yhdysvaltojen talous myös vaalien myötä vaikuttaa ainakin jollain tasolla.

Mitään kasvua ei ole tulossa, sillä myös Euroopan talouden veturimme, Saksa, ilmoitti sen 2024 vuoden kasvun olevan negatiivinen tai parhaimmillaan nolla jo lokakuun puolella ja vielä ihan täydellä varmuudella.

Loppuvuosi ja alkava uusi vuosi alkavat odottavissa tunnelmissa, koska kysymysmerkkien määrää ei voi tavallinen tallaaja oikein edes ymmärtää. Niitä on lukuisia ja muutokset nimenomaisesti ohjauskoroissa ovat arvaamattomia tarkkaankin pohdiskeltuna.

Näemmekö enää koskaan niin sanottuja ilmaisia kulutusluottoja?

Varmaan muistatte ilmiön, joka eli vuosia, nimittäin korottomat lainat, joskin lyhytaikaiset sellaiset ja nimenomaan kulutusluotot. Ja tietenkin nollakoron asuntolainat.

On mahdotonta sanoa mitään asuntolainoista, mutta kulutusluottojen osalta tälläiset kampanjat ovat hyvin todennäköisesti ohi, koska lakeja on sittemmin muutettu ja meille on esimerkiksi tullut useampi korkokatto tietyn tyyppisiin lainoihin.

Viimeisin iso muutos Suomessa oli positiivinen luottorekisteri, jonka kopioimme suoraan naapuristamme, Ruotsista, joka näyttää aikanaan, mitä hyvää tai huonoa tämä muutos tuo, vai tuoko sitten yhtään mitään.