Välitä viljelijästä -projekti vakinaistettiin, varhaisen tuen palvelut nyt maatalousyrittäjien apuna

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) hallinnoima projekti vakinaistettiin tämän vuoden alusta lähtien.

Projektista tutut palvelut ovat nyt Melan toimintaa, ja niitä kutsutaan Varhaisen tuen palveluiksi. Ne löytyvät verkossa osoitteesta mela.fi/varhainentuki.

Jatkuvuuden kannalta on myönteistä, että entiset projektityöntekijät ovat nyt työkykyneuvojia. He tekevät samaa auttamistyötä kuin aiemminkin. Uutta on, että viljelijöiden lisäksi apua saavat nyt myös MYEL-vakuutetut kalastajat ja poronhoitajat.

Pirkanmaalla työkykyneuvojana työskentelee Maija Pispa, joka toimi vuodesta 2017 lähtien projektipäällikkönä.

Välitä viljelijästä -projektista toissa vuonna tehdyn vaikuttavuusarvioinnin mukaan peräti 91 prosenttia piti palvelua joko erittäin tai melko hyödyllisenä.

Maija Pispa sanoo, että maatalouden tilanne on viime vuosina kiristynyt aiheuttaen monenlaisia haasteita viljelijöille.

Pispa herättelee viljelijöitä, etteivät he saa jäädä suuren työmäärän eikä tiukan taloustilanteen kanssa yksin.

– Kannustan viljelijöitä pysähtymään ja miettimään, mitä heidän tilanteelleen olisi tehtävissä.

– Onpa kyse tuotantosuunnan muutoksesta, investoinnista, omistajanvaihdoksesta tai eläkkeelle siirtymisestä, on hyvä pohtia, mitä kaikkia vaikutuksia muutoksella on elämässä.

Pispa korostaa, että myös ihmissuhteisiin ja työkykyyn kannattaa kiinnittää huomiota ennaltaehkäisevästi.

Kokemuksiin viitaten Pispa teroittaa, kun kokonaisuutta tarkastellaan yhdessä, löytyy usein enemmän vaihtoehtoja kuin asioita yksin tai omalla porukalla pyöritellessä.

Pispa vetoaa pirkanmaalaisiin viljelijöihin, että he olisivat oikea-aikaisesti ja aktiivisesti yhteydessä Melan varhaisen tuen palveluihin.

Varhaisen tuen palvelut ovat tarjolla kaikille MYEL-vakuutetuille ruoantuottajille. Tukea annetaan myös työkyvyn heikkenemiseen johtavassa äkillisissä muutostilanteissa kuten viljelijän sairastuessa ja tapaturman tai jonkin muun yllättävän tilanteen kohdatessa.

– Pääpaino varhaisen tuen palveluissa on kuitenkin ennaltaehkäisevässä työssä. Yhteyttä on hyvä ottaa jo silloin, kun alkaa pohtia nykytilannetta ja mahdollisia muutoksia, Pispa korostaa.

Pispa muistuttaa, että palveluja käyttävät niin suuret kuin pienetkin tilat kaikista tuotantosuunnista.

– Maatalouden ja -viljelijöiden toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Muutos haastaa pysymään mukana kehityksessä, minkä johdosta vallitsevankin tilanteen ylläpito vaatii toimia. Ulkopuolisesta näkökulmasta voi saada apua.

Pispa tietää, että moni mieltää työkyvyn vain fyysiseksi terveydeksi.

Hän avartaa, että työkykyyn kuuluvat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi muun muassa motivaatio ja osaaminen.

– Siihen vaikuttavat yhtä lailla myös henkinen jaksaminen, ihmissuhteet sekä työ- ja toimintaympäristö. Kun työkyvyn ajattelee moniulotteisena asiana, huomaa kohtia, joihin omassakin tilanteessa kannattaa paneutua.

Maija Pispa teroittaa, että pitkäaikainen kuormitus, äkillinen kriisi tai muu haastava tilanne luonnollisesti aiheuttaa myös henkistä kuormitusta.

Varhaisen tuen palveluista voi saada 500 euron arvoisen ostopalvelusitoumuksen henkisen jaksamisen tukemiseen, jos kuormittava tilanne haittaa työkykyä ja mahdollisuuksia selviytyä maatalousyrittäjätyöstä.

Pispa sanoo, että kaikki alkaa yhteydenotosta alueen työkykyneuvojaan. Joissakin tilanteissa maatalousyrittäjä voi kääntyä myös naapuri maakunnan työkykyneuvojan puoleen.

Yhteydenoton voi tehdä joko maatalousyrittäjä itse tai hänen suostumuksellaan vaikkapa puoliso, muu läheinen tai joku yhteistyökumppani.

– Uskomukseni on, ettei viljelijöiden tilanne ole mitenkään oleellisesti parantunut, mutta jostain syystä heidän yhteydenottonsa kynnys on noussut.

Merikosken mukaan viljelijöiden mielialaa parantaa se, että kylvöt ovat keskimäärin onnistuneet hyvin, vaikka hieman koleaa on ollut. Viime vuosien keväiltä ja alkukesiltä tuttu kuivuus ei ole tänä vuonna vaivannut.

– Parhaillaan tehdään ensimmäistä nurmirehusatoa, ja sen korjuuta sateet ovat hieman haitanneet. Kylvöt ovat hieman kesken. Sato-odotukset ovat siis varsin hyvät, mikä parantaa mielialaa, vaikka tuottajahintanäkymä näyttääkin huonolta.

 – Jauhelihapula ja kaupan vahva asema on puhuttanut väkeä. Onko nyt käsillä se hetki, jossa halpuutus on tullut tiensä päähän? Ja, että jäävuoren huippu on tullut näkyviin? Kysymys on paljon laajempi kuin vain naudan jauhelihan loppuminen kaupoista. Aika näyttää, mitä markkinoilla tapahtuu, mutta viljelijöiden mielestä siinä ei voi olla kuin yksi suunta.

Merikoski sanoo, että nuorten viljelijöiden määrästä pitää olla erityisen huolissaan.

– Alle 30-vuotiaiden viljelijöiden osuus on laskenut kymmenessä vuodessa yhdeksästä prosentista kolmeen prosenttiin. Alle 40-vuotiaiden (myös alle 30-vuotiaat) osuus on vain 16-17 prosenttia.

Merikosken mukaan huolestuttavaa on se, että ihminen on keskimäärin työuransa puolivälissä nelikymppisenä.

– Eläkeläisten osuus on vastaavasti kasvanut. Juurisyy tähän lienee maatalouden heikko kannattavuus ja pääomavaltaisuus.

MTK Pirkanmaa käynnistää elokuun alussa nuorten viljelijöiden ongelmaan keskittyvän hankkeen.