Aktiivisten maatilojen kohtalo ja investointimahdollisuudet huolestuttavat – Pirkanmaan Keskusta vaatii välikysymystä  

Maaseutu- ja yrittäjyysryhmässä syntynyt välikysymysvaatimus on lähetetty puolueen johdolle ja eduskuntaryhmälle. Lempääläläinen varapuheenjohtaja Tuukka Liuha uskoo, että keskusta tarttuu järeään keinoon heti, kun kansanedustajat palaavat kesälomiltaan eduskuntatyöhön.

Akaalainen maaseutu- ja yrittäjyysryhmän puheenjohtaja Jani Hevonoja korostaa, että erilaiset ongelmat ja vaikeudet koskettavat maatalouden kaikkia tuotantosuuntia. Hänen mielestään maanviljelijöiden ja maatalouden vakavaa tilannetta ei oteta yhteiskunnassamme tosissaan, vaikka toimialan kriiseistä puhutaan julkisuudessa paljon. Hevonoja on isosti huolissaan maanviljelijöiden jaksamisesta ja selviytymisestä ylivoimaisiksi käyvien paineiden uuvuttamina.

– Suomi tarvitsee elinvoimaista maaseutua, ja maatalous on olennainen osa maaseudun elinvoimaisuutta. Nykyisellään maatalousyrittäjyyden mahdollisuudet on ajettu todella ahtaalle. Keskusta haluaa puolustaa maa- ja metsätaloutta Suomessa. Pitää muistaa, että nämä alat tuovat myös vientituloja Suomeen, pirkanmaalaiset keskustalaiset perustelevat välikysymystä.

Keskustalaiset huomauttavat, että parhaillaan kaupoissa ihmetellään, miksi yhtäkkiä jauheliha on loppunut kaupoista. Keskustalaisten mukaan nimenomaan jauhelihan loppuminen on avannut monen suomalaisen silmät, etteivät kotimaiset ja puhtaat elintarvikkeet ole itsestäänselvyys.

– Koska tuotanto ei ole kannattavaa, monet tilat ovat lopettaneet tilanpidon ja tulevat lopettamaan vielä tulevaisuudessa, mikäli huonoon kehitykseen ei löydy pysyvää ratkaisua. Tilat ovat kamppailleet kannattavuuskysymyksen kanssa jo vuosikymmeniä, mutta alaa tervehdyttävää lääkettä ei ole annettu valtiovallan taholta, keskustaväki herättelee.

Pirkanmaan Keskusta kysyy, onko oikein, että maatalousyrittäjät saavat yhä vähemmän korvausta tekemästään työstä, kun tuottajahintoja ei nosteta. Kuitenkin samaan aikaan kauppaketjut nostavat suuria osinkoja vuodesta toiseen.

– Kaupan ylivaltaan on saatava muutos, koska nykyinen kehitys lopettaa maatalouden Suomessa ja romuttaa maamme huoltovarmuuden sekä omavaraisuuden, keskustalaiset soittavat varoituskelloja.

Keskustalaiset vaativat, että riippumatta tuotantosuunnasta maatalousyrittäjien arvostusta on nostettava. Heidän mukaansa yhteiskunnallisessa keskustelussa kotimainen maatalous ruoantuotannon turvaajana on nähtävä uudessa valossa ja arvossa.

– Yhteiskunnan on tunnustettava maatalouden merkitys Suomen elinkeinoelämälle. Maataloutta elinkeinona ei saa enää syyllistää, keskustalaiset vaativat.

Miten pankkiirit näkevät ja kokevat maanviljelijöiden aseman ja tulevaisuuden? Pirkanmaan Keskustan maaseutu- ja yrittäjyystyöryhmän varapuheenjohtaja Tuukka Liuha vetää yhteen maanviljelijöiden kertomat faktat, joiden mukaan eri pankkien käytännöt vaihtelevat suurestikin. Yleinen käsitys on, että pankkilainan saaminen on vaikeutunut. Suurien taseiden tilat saavat luottonsa, mutta keskisuurien ja pienten tilojen kohdalla lainahanat sulkeutuvat helposti. Lisäksi lainarahan hinta ja luottojen muut ehdot ovat huonontuneet.

– Varsinkin maitotiloilla samalla, kun kustannukset kuten lannoitteiden ja polttoaineiden hinnat, ovat nousseet, niin toisaalta tuottajien maidosta saama hinta on Suomessa laahannut perässä. Pienemmillä tiloilla näyttäisi haasteita olevan enemmän kuin suuremmilla tiloilla. Mutta yksilöllisiä eroja toki on, ja osa tiloista menestyy ihan hyvin, Vilpponen pohtii.

Vilpponen tietää, että moni maatalousyrittäjä työskentelee myös tilansa ulkopuolella eli on osa-aikainen maanviljelijä saaden siten kassavirtaa muusta kuin puhtaasta maataloudesta tai metsätaloudesta.

– Maatalouden investoinnit näyttävät olevan hienoisessa kasvussa. Korkojen lasku ja markkinoiden tasaantuminen edistävät investointihalukkuutta. Sukupolvenvaihdoksia on toteutettu, kunhan tilalle löytyy jatkaja. Joissain tapauksissa on haasteena löytää jatkaja, Vilpponen kertoo.

Vilpponen sanoo, että maatiloilla on mahdollisuus saada investointeihin maksukykyä vastaavaa pankkilainaa.

– Pääsääntöisesti me olemme voineet investoinnit rahoittaa. On toki ongelmallisiakin hankkeita, joita emme ole pystyneet rahoittamaan esimerkiksi maksukyvyn riittämättömyyden takia, Vilpponen lisää.

– Aiemmat pitkän aikavälin trendit eivät ole muuttuneet. Erikoistuminen sekä kokoluokan ja tehokkuuden kasvattaminen jatkuvat. Pienillä tiloilla ja perinteisillä toimintamalleilla ei enää oikein pärjää. Välttämättä tämä ei ole huono asia, mutta investointien ja niiden myötä riskien kasvaessa kantokykyä ja talousosaamista edellytetään yrittäjältä ja tämän kumppaneilta huomattavan paljon, Ahonen kertoo.

Ahonen muistuttaa, että myös maatalousyrittäjät ovat viime vuosina kohdanneet korkojen ja tuotantopanosten hintojen voimakkaan nousun.

– Kun samanaikaisesti kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuutta siirtää kustannusten nousua omien tuotteidensa hintoihin, on se kannattavuuden ja kassan näkökulmasta vaikea yhtälö. Kaikilla ei kuitenkaan missään nimessä mene huonosti, vaikka monella haasteita onkin, Ahonen toteaa.

Ahonen vakuuttaa, että maatalousyrittäjät saavat pankkilainaa.

– Toki se on mahdollista. Nykyisin maataloutta arvioidaan hyvin pitkälti samoin kuin mitä tahansa yritystoimintaa. Jos talouden luvut ovat kunnossa sekä korvaus- ja kehitysinvestoinnit tarkoituksenmukaisia, niin rahoituksen saannille ei ole estettä, Ahonen linjaa.  

– Investointien tilanne on asianmukaisen hyvä niille tiloille, joilla on vahvistava kehittämissuunnitelma ja kestävä liiketoiminta. Maatilaluottokantamme tilanne on myös hyvä, eikä siellä ole erityisiä haasteita havaittavissa. Potentiaalisten uusien maatila-asiakkaiden osalta kysyntä on ehkä ollut hivenen viime vuosia suurempaa, Liukkonen miettii.