Tokmannille itsenäisiä Spar-kauppiasyrittäjiä – tulijoita ilmoittautunut jo suuri joukko

– Kun viime tammikuussa julkistimme yhteistyön Spar Internationalin kanssa, asiasta tuli välittömästi valtakunnallisesti merkittävä juttu. Maamme media uutisoi näyttävästi ja laajasti Spar-brändin paluusta Suomeen. Myös kuluttajat, suuri yleisö reagoi ennennäkemättömällä voimalla. Satojen kuntien kuntajohtajat ja elinkeinoasiamiehet aktivoituivat ja tarjosivat meille sijoittumismahdollisuuksia. Aihe herättää edelleen paljon myönteistä pöhinää ja intohimoa, Rautiainen kertoo.

 – Olen ollut erittäin myönteisesti yllättynyt volyymista, jolla Spar-kuvioomme suhtaudutaan kaikkialla. Ainutlaatuinen kiinnostus ja palaute kannustavat meitä edistämään ja kehittämään Spar-hankkeitamme ja -investointejamme, toimitusjohtaja lisää.

Lisää vettä Tokmannin ruokakaupan kehittämisen myllyyn on kesäkuusta lähtien tuonut ensimmäisen Spar-ruokakaupan avaaminen Ylöjärvellä. Rautiaisen mukaan avajaiset ja niistä lähtien päivittäiset tuhansien asiakkaiden virrat on vakuuttaneet koko Tokmannin johdon ja henkilökunnan siitä, että Pohjoismaiden johtava halpakauppaketju on oikealla tiellä.

– Ylöjärven Elovainiolla oleva myymälämme kerää erittäin paljon kokemuksia ja asiakaspalautteita, jotka ovat meille erittäin merkityksellisiä uusien Spar-myymälöiden rakentamisessa ja kehittämisessä, Rautiainen korostaa.

Rautiaisen mukaan Tokmannin Spar-ruokakauppakartta on ollut intensiivisen työn kohteena viime kuukausien aikana. Hän on vakuuttunut, että Tokmannista varttuu kasvu- ja kehitysnälkäinen haastaja S-ryhmälle (päivittäistavaramyynnin markkinaosuus vuonna 2024 48,8 %), K-ryhmälle (33,7 %) sekä Lidl Suomelle (9,4 %).

Tokmannilla oli viime vuonna 3,3 prosentin siivu päivittäistavara- eli ruokakaupan myynnistä.

Tokmannissa laitetaan uusi ja suuri vaihde päälle, kun sen uusi toimitusjohtaja esittelee aikanaan muun muassa itsenäisten Spar-kauppiasyrittäjien mallin ja aikataulun.

– Mikä parasta, meillä on Spar-kauppiasyrittäjiksi jo suuri joukko tarjokkaita, Rautiainen paljastaa.

Rautiainen pitää kauppiasyrittäjäratkaisua varsin luontevana.

 – Kaikkialla Euroopassa toimii itsenäisiä kauppiasyrittäjiä. Heidän verkostonsa on erittäin vahva. Se antaa kannustavan ja lujan yhteistoimintaverkoston meille Suomeenkin, toimitusjohtaja lisää.

– Kaiken kaikkiaan Tokmanni itsessään tarjoaa vakaan ja innovatiivisen kumppanin ja voimavaran kauppiasyrittäjille. Uskon, että kuviosta muodostuu menestys, Rautiainen miettii.

Rautiainen pitää todellisena onnenpotkuna sitä, että Tokmanni löysi yhteistyökumppanikseen ruokakaupan steppeihinsä nimenomaan Spar Internationalin.

Vaikka Spar on maailmanlaajuinen ja pian satavuotias päivittäistavarakaupan jättiläinen, Rautiaisen mukaan Suomellakin on annettavaa 48 maassa toimivalle Spar-kauppiaiden yhteisölle.

Tokmannin nykyinen strategiakausi päättyy tämän vuoden lopussa. Mika Rautiainen jää ensi vuonna eläkkeelle, ja hänen seuraajansa toimitusjohtajana on Sampo Päällysaho. Hän siirtyy uuteen postiinsa SOK:n päivittäistavarakaupan johtajan paikalta.

Uusi toimitusjohtaja vastaa Tokmannin seuraavasta strategiasta.

– Spar tarjoaa Tokmanni-konsernille yhden vahvan kivijalan. Kauppapaikkajohtajallamme on suunnitelmat valmiina. Seuraan suurella mielenkiinnolla, miten Spar-ruokakaupat sijoittuvat maamme eri puolille ja ottavat oman osansa ruokakaupasta. Me etenemme kokemuksella ja osaamisella, joka on koeteltu ja toimivaksi todettu kymmenissä maissa, Rautiainen tarkentaa.

Rautiainen hymyilee salaperäisesti ja paljastaa kunkin päivän mielenkiintoisimmat ja koukuttavimmat hetket.

– Ne ovat niitä, kun katson koneelta, miten päivän myyntieurot kertyvät. Se on paitsi mieltä kutittavaa myös kannustavaa. Uskon, että silmäily kuuluu jokaisen vastaavassa tehtävässä olevan rutiineihin, Rautiainen päättelee.

– Meillä on todistetusti maailman puhtain ilma, vesi ja ympäristö. Luonto muodostaa täysin ainutlaatuisen kilpailuvaltin. Nyt on sinivalkoisten tarinoiden sanoittajien ja suomalaisten elintarvikkeiden brändääjien oikea aika hypätä kehiin, toimitusjohtaja kannustaa.

Rautiainen vakuuttaa, että Tokmanni kantaa oman kortensa kekoon.

– Me aiomme hankkia kotimaisesta elintarviketeollisuudesta, ruokaosaajien joukosta halukkaita yhteistyökumppaneita, joiden tuotteita esittelemme ja suosittelemme Sparin ostoryhmien edustajille. Kysymme suoraan, onko kiinnostusta. Spar-maailmassa on totuttu toimintakulttuuriin, jossa kauppiaat kertovat kokemuksistaan ja vinkkaavat menestystarinoita muille. Fakta on, että Spar-kauppiaat lähtevät innostuneesti vetovoimaisten tuotteiden kauppaan, Rautiainen kertoo.

– Intia-kuvio käynnistettiin vuoden 2024 tammikuussa, sillä halusimme pienentää geopoliittista riskiä ja samalla varmistaa tavaransaantia sekä oman konsernimme toimintakykyä, Mika Rautiainen avaa.

Tokmannin Intian toimintojen vetäjä on antanut Rautiaiselle paljon tärkeää pohdittavaa.

 – Intialainen työntekijämme matkusti perheensä kanssa Suomeen lomalle hyvissä ajoissa, ennen kuin tartuimme työhön. Palkkaamamme henkilö halusi saada työpaikan nimenomaan pohjoismaiselta yritykseltä. Asian ydin avautui minulle hänen kännykällään ottamista valokuvista. Hän saapui noin 25 miljoonan asukkaan kaupungista neljän vuoden ajan Suomeen ja kohtasi joulu-tammikuussa Lapin kaamoksen revontulineen. Kaikki se, mitä hän oli kokenut, välittyi loputtomasta valokuvavirrasta. Minä näin otokset välittömästi korkeatasoisimman ja sisällökkäimmän matkaesitteen puhuttelevina kuvina ja koskettavina sanomina, Rautiainen kertoo.

Rautiainen kiteyttää, että intialainen työntekijä antoi todelliset kasvot Suomi-brändille.

– Me suomalaiset emme taida vieläkään oikein tajuta, millä luontaisilla asioilla me pystymme myymään ainutlaatuista maatamme eksoottisena matkailukohteena ja meillä valmistettavia tuotteita, myös elintarvikkeita korkeatasoisina luonnonantimina. Maahamme saapuvat sanoittavat vahvuutemme erinomaisesti, Rautiainen kiittelee.

– Me olemme maailman onnellisin kansa. Meillä on puhtaat vedet ja maaperä. Taito viljellä ja kasvattaa eläimiä. Suomalaisten on päästävä eroon vaatimattomuudesta. Kansakunnan on alettava tehdä yhdessä. Suomalaisuus kantaa, toimitusjohtaja luottaa.  

Rautiaisen muistiin on piirtynyt tiukasti sattumus Shanghaissa Kiinassa.

– Viisi vuotta sitten olin toimistomme vetäjän luona tässä edistyksellisessä metropolissa. Pyysin, voisiko hän avata ikkunan. Hän otti kännykkänsä esille katsoakseen ilmansaastemittarin tiedot, voiko toiveeseeni vastata myönteisesti. Suomessa hengitämme puhdasta ja raikasta ilmaa, mikä itsessään on kansainvälisesti suuri arvo, Rautiainen huomauttaa.

Tokmanni-konsernissa on opittu paljon sen omistaman Dollarstore’n avulla ruotsalaisista asiakkaina ja Ruotsista kaupan toimintaympäristönä. Rautiainen lisää, että länsinaapurimme on ollut kautta aikojen osaaja vähittäiskaupan taitajana. Maailmanherruudesta kertovat muun muassa Ikea sekä Hennes & Mauritz.

– H & M ilmoitti, että se lähtee Brasiliaan ja ottaa markkinan haltuunsa eteläamerikkalaisessa valtiossa. Meidän on otettava mallia ja rohkaistuttava lähtemään uusille apajille, Rautiainen kiteyttää.

Rautiaisen mukaan Tokmanni voi kokeilla esimerkiksi Dollarstore’n kautta, miten vaikkapa suomalaisten elintarvikevalmistajien tuotteet tekisivät kauppansa Ruotsin markkinoilla.

– Tämä on yksi konkreettinen keino auttaa sinivalkoisia ruoka-alan toimijoita viennin alkuun, toimitusjohtaja konkretisoi.

Rautiainen heittää nyt aidosti pallon elintarviketeollisuudelle, ja hän jää odottamaan mahdollisuudesta kiinnostuneita.

Rautiainen on tunnistanut, että ruoka-asia on monella tavalla erittäin herkkä aihe Suomessa. Hänen mukaansa ruokakulttuuri on merkittävä osa suomalaisuutta ja suomalaisten identiteettiä. Tutkimukset osoittavat, että ruokakauppojen tarjonnasta noin 80 prosenttia on kotimaista alkuperää. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava prosenttiluku on 50.

– Suomalaiset kuluttajat ovat sitoutuneita kotimaisiin tuotteisiin. Tämä on erittäin hyvä lähtökohta, Rautiainen kiittelee.

Rautiainen avaa kotimaisen ruoan tuotannon umpisolmua. Hänen mielestään lähtökohta on se, ettei kotimaan markkina ole kasvava.

– Tulevaisuuden avaimet ja menestystekijät on etsittävä viennistä, on ponnisteltava ruokaviennin kasvattamiseksi, toimitusjohtaja linjaa.

Rautiaisen mielestä maatalousyrittäjien, maanviljelijöiden taloudellinen ahdinko on otettava vakavasti, ja asialle on tehtävä jotakin.

– Kaupan toimijana tiedän, että Tokmanni menestyy, kun meillä on luottamukselliset ja toimivat suhteet eri valmistajiin eli teollisuuteen. Suomessa elintarvikeketjusta taitettava peitsi on jumittunut paikoilleen. Maanviljelijät kokevat, että teollisuus maksaa heille liian pienen hinnan, jolla elinkeinonharjoittaminen ei ole taloudellisesti kestävää eikä järkevää. Teollisuus puolestaan osoittaa syyttävällä sormella kauppaa. Viljelijöiden, teollisuuden ja kaupan on etsittävä yhdessä kestävä ratkaisu, Rautiainen kannustaa.

Rautiainen linjaa, että tuottajien, teollisuuden ja kaupan etu on, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä asemaansa ja tilanteeseensa. Hänen mielestään pienessä maassa eri osapuolien on tehtävä yhteistyötä. Jos kolminaisuudessa jokin tökkää pahasti, siinä ei ole yhdenkään loppu viimeksi hyvä olla.

– Tämän harmonian jälkeen yhteistyö on kannustavaa ja mielekästä. Maatalouden ja ruoka-alan vinkkeleistä se tarkoittaa intoa ja tahtoa kehittää niitä, Rautiainen korostaa.

Rautiainen ottaa esille Spar-korttinsa. Hän kannustaa niin maataloustuottajia kuin elintarviketeollisuutta – ylipäänsä kaikkia ruoka-alan toimijoita tiivistämään rintamansa ja tarttumaan tulokselliseen yhteistyöhön.

 – Kun suomalaiset oppivat brändäämään elintarvikkeensa kuten esimerkiksi italialaiset ja ranskalaiset, Suomelle avautuu kovan työn tuloksena ruoan vientikanavat, toimitusjohtaja vakuuttaa.

Rautiaisen mielestä hänen esimerkkinsä on pieni, mutta se on paljonpuhuva. Kun Tokmannissa mietittiin, mitä kilpailijoista erottuvaa sillä voisi olla Tokmannin ensimmäisessä Spar-ruokakaupassa. Mielenkiinto kohdistui Norjan Spar-kauppiaiden kokemuksiin. Siellä Spar-kaupoissa myydään niiden itse valmistamia hampurilaisia miljoonittain vuodessa.

– Otimme hampurilaisvihjeestä vaarin, ja siitä tuli Spar-Ylöjärven vetovoimainen sisäänheittotuote, Rautiainen kiittelee.

Mika Rautiainen toteaa, että ani harvoin vain yksi ainoa syy johtaa jonkin elinkeinon alamäkeen, toimialan alavireeseen.

– Uskon, että maatalouden ongelmat ovat monen tekijän summa, toimitusjohtaja päättelee.

Rautiainen ajattelee, että maatalouden kustannuksien nousu on yksi vaikeuksien aiheuttaja. Esimerkiksi lannoitteiden ja energian hinnat ovat olleet pitkään nousu-uralla.

– Yhtälöstä tekee pahan se, että samanaikaisesti markkina ei kasva. Kokonaisuudessa tarvitaan muutosta. Kesäinen kotimaisen naudanjauhelihan loppuminen on ymmärrettävä signaaliksi muutostarpeesta. Maailma on opettanut, että tarvitsemme aina radikaalin tilanteen, jotta vaadittava muutos saadaan aikaiseksi, toimitusjohtaja pohtii.

Eurooppalaisessa vertailussa suomalaiset perheviljelmät ovat varsin pieniä. Rautiainen muistuttaa suuruuden ekonomiasta, jossa suuri volyymi tuo aidon neuvotteluaseman.

 – Pitäisikö esimerkiksi samasta tuotantosuunnasta elävien tilojen yhdistää voimansa ja hakea tavalla tai toisella yhteistyötä, jotta ne saisivat jollakin tavalla suuruutta ja sitä myöten varteenotettavaa neuvotteluasemaa? Rautiainen miettii.

Rautiainen soisi, että suomalaisesta maataloudesta tulisi ripeästi esille todellisia menestystarinoita. Ne kannustaisivat nuoria maatalousyrittäjiksi.

– Tosiasia on, että jokainen joutuu puntaroimaan, kannattaako tilan pito, ja tarjoaako valittu tuotantosuunta realistisesti elannon. Uskon, että myönteiset esimerkit onnistumisista olisivat nyt enemmän kuin tervetulleita, toimitusjohtaja näkee.