Lähiruoka on toivottua Citymarketin valikoimaan – kauppias on kiinnostunut pienistäkin määristä

Kauppias Mikko Valtonen vastaa uuden Citymarketin elintarvikevalikoimasta. Tärkeä osa hänen työtään on etsiä lähiseudulta ruoan tuottajia, jotka haluavat myydä tuotteitaan Citymarketissa. Hän etsi tuottajia ja tuotteita sosiaalisessa mediassa aktiivisesti ennen kaupan avautumista. Hän kyseli kaupan tulevilta asiakkailta, mitä lähiruokatuotteita he tuntevat ja haluaisivat ostaa. Hän myös kehotti lähiruoan tuottajia tarjoamaan tuotteitaan hänelle.

‒ Vinkkejä tuli paljon, Valtonen iloitsee.

Vastaava työ lähiruoan etsimisen parissa jatkuu kuitenkin koko ajan.

‒ Usein löytyy tuottajia, jotka yllättyvät siitä, että meidänkin kautta voi myydä.

Kun Valtonen lähestyy pientä tuottajaa Citymarketin kauppiaana, tuottajan ensimmäinen ajatus on usein se, että hänellä ei varmaankaan ole riittävän paljon tuotantoa. Kauppias kuitenkin haluaa myydä myös pieniä määriä lähituotteita. Ne ovat hänelle ja kaupalle tärkeitä, koska niiden ansiosta kauppa voi erottua muista kaupoista.

‒ Itse yllätyn aina, kun löydän jotain uutta. Uskon, että asiakkaatkin yllättyvät positiivisesti, kun täällä on totutut tuotteet, mutta lisäksi täältä saa jotain, mitä he eivät ole aiemmin löytäneet.

Osaa uudessa Citymarketissa myytävistä tuotteista saa kaikista Citymarketeista. Jokaisen Citymarketin kauppias täydentää kauppaketjun yhteistä valikoimaa omalla tavallaan. Ideaparkissa toimivan Citymarketin valikoimassa voi siis olla tuotteita, joita myydään vain siellä.

Valtonen edellyttää, että tuottajalla, jonka kanssa hän asioi, on luotettava yritystoiminta. Sellaista, että ruoan tuottajan täytyisi toimittaa tuotetta suuri määrä kerralla tai toimittaa samaa tuotetta jatkossakin, hän ei edellytä. 

‒ Voi olla niin, että yksi eläin on teurastettu ja paloiteltu, ja ostan sen. Se on kertakauppa. Tai voin ostaa tänne myyntiin kymmenen kappaletta jotakin tuotetta. Siitä riittää sitten kymmenelle asiakkaalle.

Kauppias on yrittäjä, joten Valtosen työtehtäviin kuuluvat kaikki yrittäjän työtehtävät, kuten suunnitelmien tekeminen, markkinointi ja yhteistyötahojen, kuten ruoan toimittajien, kanssa asioiminen. Apuna hänellä on myymäläpäällikkö ja myyjiä, jotka vastaavat kaupan arjen pyörittämisestä.

Valtonen haluaa olla myös kaupassa, työntekijöiden ja asiakkaiden tavoitettavissa, joka päivä. Siten hän kuulee työntekijöiden kuulumisia ja voi jutella heille suunnitelmistaan. Aiemman kokemuksen perusteella Valtonen tietää, että myös asiakkaat juttelevat hänen kanssaan mielellään.

Valtonen on opiskellut Vaasan yliopistossa kauppatieteiden maisteriksi ja hallintotieteiden maisteriksi. Opiskeluaikoinaan hän oli kaupassa töissä yli kymmenen vuotta. Valtonen on työskennellyt aiemmin myös elintarvikealalla, Saarioisilla, melkein kymmenen vuotta. Silloin hän oli myyntitehtävissä ja tuoteryhmäpäällikkönä.

‒ Työtehtävät vaihtuivat aina niin, että tulin lähemmäksi vähittäiskauppaa ja kauppiaita.

‒ Monesti lähiruoka mielletään niin, että se on pienen toimijan tuottamaa ruokaa, mutta onhan isoillakin yrityksillä lähellä tuotettua ruokaa.

Lähiruoka on Valtoselle merkityksellistä, koska myymällä sitä hän voi työllistää muita lähialueen yrittäjiä. Hän kokee, että samalla muut yrittäjät työllistävät häntä; kauppiaalle on tärkeää saada kertoa eteenpäin siitä, että kaupasta löytyy lähiruokaa. Asiakkaat arvostavat sitä.

‒ Kaikilla on hyvä kuva lähiruoasta. Sellainen kuva, että se on herkullista. Esimerkiksi leivän, joka tulee läheltä, ajatellaan olevan tuoretta.

Asiakkaat arvostavat lähiruokaa myös siksi, että sen suosiminen voi olla ympäristölle hyväksi.

Valtonen uskoo, että lähiruoan merkitys vahvistuu tulevaisuudessa.

‒ Mitä monipuolisempi elintarviketuotanto Suomessa on, sen parempi tilanne on huoltovarmuuden kannalta. Emme saisi olla liian riippuvaisia tuontituotteista, koska niiden saamiseen voi tulla häiriö.

‒ Jos joku tuote ei mene kaupaksi, koetan löytää jotain muuta tilalle, Valtonen sanoo.

Hän lisää, että tuohon liittyy suurin haaste lähiruoan parissa. Joskus Valtosta harmittaa, kun tuote on hänen mielestään hyvä, mutta se ei käy kaupaksi. Hän pohtii, että syynä on varmaankin se, että asiakkaat eivät löydä uutta tuotetta. Sosiaalinen media on käytössä silloinkin, kun Valtonen pyrkii tekemään lähiruokaa tutuksi asiakkaille.

‒ Esimerkiksi keväällä teimme someen videoita, joissa kylvettiin niitä perunoita, joita syksyllä myymme.

Postausten ansiosta voi ilmaantua uusia lähiruoan tuottajia, jotka haluavat myydä tuotteitaan Citymarketissa.

HANNA HIRVONEN