Kotimainen pärjää kilpailussa, mutta kauppojen vahva markkina-asema pitää osaltaan tuottajahintoja alhaalla

− Perustuotteiden kuten maidon, lihan ja viljojen kulutuksesta yli 90 prosenttia on kotimaista tuotantoa. Jos vertaa tilannetta 1990-luvun alkuun, tuotantomäärissä ei ole sinä aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, Luonnonvarakeskus Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi sanoo.

− Kotimaisen maidon tuotanto on hiukan laskenut, mutta esimerkiksi siipikarjanlihan tuotanto on kasvanut merkittävästi. Siipikarjanlihan kulutus on yli kolminkertaista EU:ta edeltävään aikaan verrattuna, ja kotimainen tuotanto kattaa kysynnän lähes kokonaan.

Eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessa kilpailussa kotimaisen tuotannon suurin valtti on suomalaisten luottamus kotimaisiin tuotteisiin. Vaikka vapautuneet markkinat ovat tuoneet kauppoihin runsaasti ulkomaisia elintarvikkeita, suomalainen suosii suomalaista aina kun voi.

90 prosenttia suomalaisten syömistä kurkuista on kotimaisia, ja tomaateistakin noin 60 prosenttia. Nämä ovat huimia lukuja maassa, jossa kurkku ja tomaatti kasvavat valtaosan vuodesta lämmitetyissä kasvihuoneissa.

− Osasyy on maidontuotannon väheneminen. Lypsylehmien määrän vähetessä myös syntyneiden vasikoiden määrä on vähentynyt. Samaan aikaan naudanlihan kulutus on ollut hienoisessa nousussa. Me suomalaiset olemme jauhelihakansaa, joten pula näkyy ensimmäiseksi naudanjauhelihassa, Jyrki Niemi sanoo.

− Tuotannon laskeminen samaan aikaan, kun kysyntä nousee, johtaisi normaalisti hintojen nousuun. Kaupoille jauheliha on sisäänostotuote, joten sen hintaa ei haluta kovasti nostaa. Lopputulos on sitten ollut hyllyjen tyhjeneminen.

Kauppojen vahva markkina-asema pitää osaltaan tuottajahintoja alhaalla. Alkukesästä Lidl nosti hiukan naudanlihasta tuottajalle maksamaansa hintaa, mutta isommat ketjut ovat pitäneet kiinni aiemmin sovituista hinnoista. Niemi toteaa, että pitkät sopimuskaudet tuovat tuottajalle sekä menetyksiä että turvaa.

− Keski-Euroopassa sekä tuottaja- että kuluttajahintojen vaihtelu on isompaa. Meillä reagoidaan hitaammin, eivätkä tuottajahinnat toisaalta romahda koskaan ihan pohjalle, kuten Keski-Euroopassa joskus käy, Niemi sanoo.

Toinen suomalainen erikoisuus on vähittäiskaupan voimakas keskittyminen. Kaksi isoa kauppaketjua hallitsee yli 80 prosenttia elintarvikemarkkinoista. Sekin ruokkii kaupan neuvotteluasemaa ruokaketjussa. Tämä antaa niille mahdollisuuden saneilla ehtoja elintarvikejalostajille ja epäsuorasti maataloustuottajille.

Tuottajien järjestäytyminen olisi yksi keino parantaa tuottajien neuvotteluasemaa, mutta maidontuottajien Valiota lukuun ottamatta yhteistyö on vielä alkutekijöissään. Jyrki Niemi muistuttaa, että EU:n kilpailulainsäädäntöön tehdyn poikkeuksen nojalla maataloustuottajat voivat perustaa tuottajaorganisaatioita neuvottelemaan tuotantomääristä ja hinnoista.

− Lampaanlihan tuottajat ovat jo pystyneet parantamaan omaa neuvotteluasemaansa yhteisellä tuottajaorganisaatiolla, Niemi huomauttaa.

Tuet ovat myös osa myös aluepolitiikkaa eli niillä pyritään pitämään maatilat elossa joka puolella Suomea.

− Idässä ja pohjoisessa maksetaan korkeampia tukia. Silti on jonkun verran tapahtunut tuotannon valumista Etelä- ja Länsi-Suomeen. Suurimpia voittajia ovat olleet Satakunta, Varsinais-Suomi sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa. Etenkin ruotsinkieliselle Pohjanmaalle on kertynyt merkittävää puutarhatuotantoa, Niemi kertoo.

Pirkanmaalla maataloustuotannon arvo on 2000-luvulla laskenut reaalisin hinnoin lähes neljänneksellä. Syynä on se, että Pirkanmaalla viljellään paljon viljaa. Vaikka peltoa olisi paljonkin, viljanviljelyn tuotto voi jäädä alhaiseksi.

− Kasvinviljelytilat ovat usein sivutoimisia, eli perheen päätulo tulee jostain muusta lähteestä. Vain viidenneksellä maatiloista maatalouden tuotanto on yli 60 prosenttia kotitalouden tuloista eli maatalousyrittäjä on perheen ensisijainen elättäjä, Jyrki Niemi kertoo.

Jyrki Niemi kertoo, että lähiruoan osuus kokonaisuudessa on vielä pieni. Meidän 40 000 aktiivimaatilastamme vain neljä prosenttia eli vähän yli 1 600 tilaa myy omia tuotteitaan suoraan tilalta.

− Ajattelen, että tilamyynnille ja jatkojalostukselle olisi enemmänkin tilausta.