Kotitalousvähennyksen ehdot muuttuvat kuin hölmöläisten peiton jatkaminen

Kirkko-Jaakkola kertoo, että tämän vuoden alussa kotitalousvähennys leikkaantui huomattavasti. Korvausprosentti laski 35 prosenttiin ja enimmäismäärä 1 600 euroon. Myös omavastuu nousi 100 eurosta 150 euroon.

Kotitalousvähennyksen saajien lukumäärä on ollut selkeällä kasvu-uralla. Heitä oli vuonna 2018 jo 442 733 ja vuonna 2022 peräti 521 578. Vuonna 2023 saajia oli 508 464. Silloin kotitalousvähennyksiä myönnettiin yhteensä 519 021 069 euroa.

Kirkko-Jaakkola muistuttaa, että Veronmaksajain Keskusliitto vastusti tämän vuoden alussa voimaan tulleita kotitalousvähennyksen heikennyksiä.

– Etenkin kotitalous-, hoiva- ja hoitotöiden osalta vähennyksen rajua leikkaantumista noin puoleen pidettiin täysin kohtuuttomana.  Kannatimme kotitalousvähennyksen omavastuun, enimmäismäärien ja vähennysprosenttien säilyttämistä vuoden 2023 tasolla.

– Viime vuoden loppupuolella, kun julkisuudessa alkoi olla tietoja kotitalousvähennykseen suunnitelluista heikennyksistä, ihmiset reagoivat ja puhuivat asiasta. Siinä kohtaa oli sellainen tyypillinen keskustelupiikki, kun aihe oli akuutti ja ajankohtainen. Elämä on näyttänyt, että ajan kuluessa puheet lopahtavat ja arki hakee omat uomansa.

Aaltonen kertoo, että jotkin asiakkaat soittivat ja kysyivät kotitalousvähennyskäytännön konkreettisia muutoksia ja niiden seurauksia.

– Joissakin tapauksissa asiakas esimerkiksi harvensi siivouskertojen sykliä, mutta mitään täysin radikaalia reaktioita emme kohdanneet.

Aaltonen on asiakaspinnassa muun muassa siivouspalveluiden kartoituskäynneillä.

– Se, miten asiakkaat suhtautuvat kotitalousvähennykseen, vaihtelee varsin paljon. Joka kerta asiaa käsitellään tavalla tai toisella, mutta se ei ole missään tapauksessa pääosassa.   

Aaltosen mukaan Lempesti Oy ei käytä markkinoinnissaan näkyvästi kotitalousvähennyskorttia.

– Kun arvonlisäveroprosentti nousi 24 prosentista nykyiseen 25,5 prosenttiin, korotus herätti ihmiset. Nyt, kun olemme eläneet runsaan vuoden korotetun arvonlisäveron aikaa, huomaamme, että ihmiset ovat tottuneet siihen, lempääläläinen yrittäjä miettii.

Pirkanmaan Porakaivo Oy / GreenHeat on käyttänyt kotitalousvähennysmahdollisuutta näkyvästi kaikessa markkinointiviestinnässään.

Saarelan mukaan kuluttajat ovat kiinnostuneita porakaivovaihtoehdoista, mutta jotkin asiakkaat ovat päättäneet siirtää kaivon hankintaa tulevaisuudessa tapahtuvaksi.

– Näin silti, vaikka asiakkaalla on akuutti kaivon tarve juuri nyt.

Saarelalla on parannusehdotus valtiovarainministerille ja maan hallitukselle.

– Optimaalinen ratkaisu olisi se, että kotitalousvähennyksen summat nostettaisiin aikaisemmalle tasolle.

Saarela perustelee kantaansa sillä, että kiinteistöjen perusparannusvelka kasvaa vuosittain, kun porakaivon kaltaisia hankintoja esimerkiksi mökeille siirretään tuleviin vuosiin.

– Olemme halunneet helpottaa kaivoa tarvitsevien tilannetta niin, että tarjoamme rahoitusratkaisullamme puolen vuoden korottoman maksuajan kaikille kaivoille.

Härkki ottaa esimerkeiksi vanhukset ja lapsiperheet, joiden jokapäiväiseen elämään kotitalousvähennyksen heikennykset ovat iskeneet tuntuvasti. Näissä ihmisryhmissä ostopalveluiden tarve on suuri.

– Joko vanhukset itse tai heidän lapsensa ovat ostaneet muun muassa kotitalouspalveluja, jotta arki sujuisi jouhevasti ja turvallisesti. Hyvien palveluiden ansiosta vanhukset ovat voineet asua omissa kodeissaan. Tätähän yhteiskuntamme on isosti halunnutkin.

Härkki korostaa, että moni vanhus on ostanut itse itselleen kotitalousvähennyskelpoisia palveluja, jotka ovat mahdollistaneet turvallisen tutussa kodissa olemisen. Monen vanhuksen lapset ovat saaneet mielenrauhan, kun he ovat voineet ostaa elämää helpottavia palveluja omalle äidilleen ja isälleen.

– Tämän vuoden ajan olemme olleet tilanteessa, jossa moni vanhus on joutunut tuskalliseen tilanteen kustannuksen johdosta. Vanhuksien näkökulmasta pidän tilannetta yhdenvertaisuusasiana. Toivoisin, että nykyinen maamme hallitus ratkaisisi asian vaikkapa vanhuksille osoitettuna kotitalousvähennysetuna.

Härkki sanoo samanlaisen ongelmavyyhden koskettavan ruuhkavuosia eläviä lapsiperheitä, joissa esimerkiksi siivouspalvelu on tuonut toivottua helpotusta ja joustoa arjen sujumiseen.

– Samaan aikaan puhumme siitä, miksi syntyvyys on maassamme alhaisella tasolla. Yhteiskunnan ratkaisut vaikuttavat vauva- ja lapsiperhearkeen.  

Härkki on tehnyt pian 30 vuotta työtä kotitalousvähennyksen kehittämiseksi ja edistämiseksi. Kuluttajatutkijana hän tunnistaa järjestelmän myönteiset vaikutukset yhteiskunnassa.

– Etenkin tämänhetkisessä suuressa työttömyydessä järkevällä kotitalousvähennyksellä olisi merkittävä työllistävä vaikutus.

– Maatamme ravistellee myös yrityksien lopettamiset ja konkurssit. Kotitalousvähennys on tutkitusti merkinnyt paljon esimerkiksi pienille firmoille.

Härkin mukaan kotitalousvähennyksen murentamisella on vaikutuksensa myös ihmisten terveyteen. Hän teroittaa, ettei ole yhtään liian kaukaa haettu esimerkki, kun sanotaan kotitalousvähennyksen leikkauksien synnyttävän mielenterveyden ongelmia.

Kotitalousvähennyksen äidin mielestä veronmaksajien tämän etuuden koko historia on ikävän poukkoileva. Hän vertaa sitä hölmöläisten tapaan jatkaa peittoa. Ylhäältä leikataan suikale, joka liitetään alhaalle.

Härkki aikoo mennä mahdollisimman pian tapaamaan valtiovarainministeri Riikka Purraa (ps) kotitalousvähennyksen ehtojen parantamiseksi.

Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö sekä perusparannus- ja kunnostustöissä vähennys on enintään 1 600 euroa henkilöltä vuodessa. Omavastuu on 150 euroa. Vähennys koskee vain työn osuutta.

Yritykseltä ostetussa työssä saa vähentää 35 prosenttia työn osuudesta. Vähennys lasketaan työn arvonlisäverollisesta hinnasta. Maksi­mivähennyksen saa, kun laskussa on työn osuutta 5 000 eurolla.

Jos palkataan työntekijä, palkkatyöstä voi vähentää 13 prosenttia palkasta ja palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut.