Koskeeko huoltovarmuus myös tieverkkoa?

– Sehän tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että meidän väyläverkkomme kokonaisuutena on riittävän toimintavarma, pullonkauloja ei ole ja varareittejäkin tarpeen mukaan löytyy. Siinä mielessä on vaikea nostaa yksittäisiä väyliä reilusti yli muiden, kun se on niin kokonaisvaltainen käsite.

– Jos nyt kuitenkin jotain erityisesti haluaa korostaa, niin satamayhteydethän meillä ovat kriittisen tärkeitä logistiikan reittejä eli suorimmin valtatiet 11, 12 ja 23. Näiden lisäksi valtatiet 3 ja 9 ovat toki maan tärkeimpiä logistiikan yhteyksiä.

– Monessa tapauksessa konkreettisimmat huoltovarmuuskysymykset koskevat yhteysvälien sijaan esimerkiksi tiettyjen siltojen kantavuutta ja muiden pullonkaulojen riittävää välityskykyä.

 – Tampereella ja ympäryskunnissa, joissa pirkanmaalaisista yli 400 000 asuukin, ovat kulkuyhteydet kyllä useimmilla mittareilla hyvät, vaikka esimerkiksi joukkoliikenteen katvealueita ja puutteellista infraa tännekin paljon mahtuu.

Vehviläinen sanoo, että maakunnan reuna-alueilla yhteyksien taso sen sijaan vaihtelee kyllä paljon.

– Vähissähän siellä realistiset vaihtoehdot autoilulle usein ovat. Mitä pienempi väestöpohja, sitä hankalampaa on tehokkaan joukkoliikenteen toteuttaminen. Meillä alkaa Pirkanmaallakin olla jo taajamia, joissa ei joukkoliikennettä käytännössä ole.

– Valtatieverkon ulkopuolella on tieverkko paikoin aika karussa kunnossa, eli eihän monenkaan alueen yhteyksiä hyvinä voi pitää. 

Yhteensä Pirkanmaalla on nyt hieman vajaat 800 kilometriä huonokuntoista tieverkkoa.

– Tänä vuonna lisärahoituksen turvin kyetään päällystämään noin 270 kilometriä, kun tarve vuosittain olisi yli 300 kilometriä, että korjausvelkaa saataisiin laskuun, Juho Vehviläinen toteaa.

Vehviläinen teroittaa, että korjausvelan taittaminen on valtion käsissä. Perusväylänpidon rahoitustasoa pitäisi kyetä nostamaan pysyvästi. Nyt jaetut muutaman sadan miljoonan erillisrahoitukset eivät auta siinä, että pitkällä aikajänteellä kumulatiivista rahoitusvajetta on koko maan tieverkolla yli 2 miljardin euron edestä.

– Pääosa korjausvelasta on alemmalla tieverkolla. Valtatiet kyetään pitämään suunnilleen kunnossa.

– Kehittämisen osalta Pirkanmaalla on pitkä jono toteuttamisvalmiita tai suunnitteilla olevia tiehankkeita odottamassa vuoroaan.

Esimerkiksi Kolmostiellä Ylöjärven ja Parkanon välillä on kolme toteutusvalmista pientä kehittämishanketta, jotka on noteerattu Väyläviraston investointiohjelmassa.

Porin tiellä (VT 11) on Murhasaaren kohta, ja ysitielläkin riittää vielä parannettavaa. VT12:n osuus Alasjärvi-Huutijärvi on liikennemääriltään ysitien luokkaa, ja sen nelikaistaistus lähestyy myös toteutusvalmiutta.

– Se, että ysitien ensimmäinen vaihe on nyt saamassa rahoituksen, ei riitä paikkaamaan Pirkanmaan tieverkon investointivajetta. 20 viime vuoden kehittämisrahoista on Pirkanmaalle kohdistunut vain viitisen prosenttia, mikä on reilusti alle oikeutetun tarpeemme ja maakuntamme verkostollisen merkityksen, Vehviläinen vertailee.

Juho Vehviläinen kertoo, että monelle on tuttu VT 3:n uusi yhteys Lempäälästä Pirkkalaan. Kyseessä on hanke, jonka perusteet ovat liikenteellisten lisäksi myös vahvasti maankäytöllisiä.

– Myös Ylöjärvellä on suunnitteilla lyhyt pätkä kolmostien uudelleenlinjausta.

– Lisäksi kakkoskehää on tarkoitus täydentää Sääksjärveltä lentoasemalle ja Ruskosta Kangasalle. Matalalla kynnyksellä ei uusia maastokäytäviä tieverkolle lähdetä avaamaan, vaan nämä ovat tarkkaan harkittuja toimenpiteitä.

Pirhan pelastusjohtaja Teemu-Taavetti Toivonen näkee, että tiet Pirkanmaalla ovat pelastustoimen ja ensihoidon kannalta riittävän hyvässä kunnossa. Hän tarkentaa, että pienemmällä tieverkostolla haastavia aikoja pelastustoimen raskaalle kalustolle ovat kelirikkoajat.

Mitkä ovat tärkeimmät ja kiireisimmät hankkeet tiestön tai ylipäänsä saavutettavuuden suhteen?

– Saavutettavuuden ja toimintavalmiuden tärkeimmät hankkeet keskittyvät Tampereelle ja Tampereen kaupunkiseudulle. Katujen kaventamiset ja muutokset katuverkkoon voivat aiheuttaa haasteita. Yhtäaikaiset väylien rakennushankkeet ruuhkauttavat liikennettä, Toivonen listaa. 

– Varautumisen ja huoltovarmuuden näkökulmasta pääväylien kunto ja käytettävyyden merkitys korostuu. Tässä on keskeistä ottaa huomioon pääväylien kiertomahdollisuudet eri reittejä pitkin, Toivonen sanoo.

Mitä kansalaisten, asukkaiden olisi syytä huomioida liikkumisen suhteen eri kuntoisilla teillä, väylillä, missä on ongelmia tai vaaranpaikkoja?

– Tärkeä erityisesti on ennakoida, huomioida muut tienkäyttäjät sekä huomioida tienkunto ja keliolosuhteet ja suhteuttaa tilannenopeus sen mukaisesti, Toivonen kiteyttää.